Maaseudun viehätys matkailukohteena on kasvussa sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Matkailun kehittämiseen tartuttiin PALMA-projektissa, jossa kehitettiin Hämeen maaseutumatkailua palvelumuotoilun keinoin.

Kirjoittaja: Mervi Koistinen

Maaseutu tarjoaa lukuisia tuotteistamisen mahdollisuuksia. Useiden maaseudun palvelu- ja matkailuyritysten haaste on, että yritykset eivät osaa tuotteistaa ja markkinoida palvelujaan riittävän tehokkaasti. Onnistuneen tuotteistamisen lähtökohtana on asiakas. Yritysten tulisi olla tietoisempia asiakkaiden arvoista ja tarpeista, ja käyttää ymmärrystä järjestelmällisesti palvelutuotteiden kehittämiseen.

PALMA – Palvelumuotoilulla uutta liiketoimintaa maaseudulle –projektissa kasvatettiin Hämeen maaseudun palvelu- ja matkailuyritysten ymmärrystä palvelutuotteiden kehittämisestä käyttäjälähtöisesti. Projektin työpajoihin ja ammattimatkoille osallistui lähes 50 yritystä, jotka oppivat palvelumuotoilun eduista ja miten sitä voidaan hyödyntää omassa yrityksessä. Projektin keskiössä oli vuorovaikutus ja hyvien toimintamallien jakaminen isompien referenssiyritysten ja muiden projektiin osallistuneiden yrittäjien välillä. Referenssiyritykset toimivat esimerkkeinä muotoiluajattelun hyödyntämisestä palvelukonseptien kehittämisessä, ja muut yrittäjät pääsivät tutustumaan heidän palveluihinsa työpajojen aikana.

PALMA-projektissa matkustettiin muun muassa Sloveniaan vertaisarvioimaan paikallisia matkailupalveluja.

KUVA 1. PALMA-projektissa matkustettiin muun muassa Sloveniaan vertaisarvioimaan paikallisia matkailupalveluja. (Kuva: Pirita Hyrkkänen)

Suomi nousevana matkakohteena

Tulevaisuuden tutkimus toimii suunnannäyttäjänä kuluttajien käyttäytymiselle. PALMA-projektissa tehtiin tulevaisuuden tutkimusta asiakaskäyttäytymisen ja matkailutrendien muutoksista. Tutkimus toteutettiin maaseutumatkailun näkökulmasta ja suuntauksia valittiin sen perusteella, miten ne voivat vaikuttaa alaan suorasti tai epäsuorasti. Suuntauksista koottiin PALMA-trendikortit, joita voidaan käyttää apuna uusien palvelujen ideoinnissa. Matkailun kasvavia trendejä ovat esimerkiksi elämykselliset ruokakokemukset, hiljaisuus ja rauhoittuminen sekä ”elä kuin paikallinen” -kokemukset. Nämä suuntaukset tukevat Suomen mahdollisuuksia ja vahvuuksia matkakohteena. Myös yhä useampi suomalainen on kiinnostunut kotimaansa matkailukohteista. Ympäristön tilan ja ilmastonmuutoksen tiedostaminen kasvattaa lähimatkailun suosiota.

Kuvassa Trendikortteja, jotka auttavat ideoimaan tulevaisuuden matkailupalveluja

KUVA 2. Trendikortit auttavat ideoimaan tulevaisuuden matkailupalveluja. (Kuva: Mervi Koistinen)

Ulkomaalaisten matkoista Suomeen yli puolet suuntautuu Helsingin seudulle. Häme puolestaan kuuluu Järvi-Suomi alueeseen. Häme sijaitsee pääkaupunkiseudun välittömässä läheisyydessä, joten alueella olisi valtava potentiaali kasvattaa ulkomaista turismia. Puhdas luonto ja järvet, hiljaisuus ja suomalainen muotoilu ovat muutamia syitä ulkomaalaisten kiinnostuksesta Suomeen. Ulkomaiset matkailijat tulevat useimmiten Venäjältä, Japanista, Kiinasta, Isosta-Britanniasta ja Saksasta. PALMA-projektissa koottiin kyseiden maiden matkailijoista matkailijaprofiileja, jotka auttavat yrityksiä ymmärtämään kansainvälisten asiakasryhmien tarpeita ja toiveita.

Houkutellakseen sekä kotimaisia että ulkomaisia asiakkaita yrityksen tulee ymmärtää erilaisten kuluttajien käyttäytymistä. Asiakasymmärryksen kasvattamisen tueksi PALMA-projektissa visualisoitiin muun muassa japanilaisen turistin ja kokousasiakkaan matkaa palvelupolulla. Palvelupolku toimii työkaluna, jossa kartoitetaan asiakkaan toimintaa ja tarpeita palvelun eri vaiheissa. Palvelupolkuun ei kartoiteta vain asiakkaan ja yrityksen välistä kommunikointia, vaan kaikkia asiakkaan näkökulmasta palvelukokemukseen vaikuttavia palveluhetkiä ja kontaktipisteitä. Visualisointien lähteenä käytettiin projektissa tehtyä laadullista tutkimusta referenssiyritysten asiakkaille. Valmiit mallit auttavat yrityksiä hahmottamaan, mistä palvelupolussa on kysymys ja auttavat ymmärtämään yleisten esimerkkiasiakkaiden käyttäytymistä palvelupolulla.

Matkailupalvelujen kehittäminen palvelumuotoilun avulla

Projektiin osallistuneille yrittäjille järjestettiin useita työpajoja, joissa käsiteltiin monipuolisesti aiheita käyttäjäymmärryksen kasvattamisesta palvelujen tuotteistamiseen ja markkinointiin. Aihepiirit olivat laajoja, mutta työpajat tarjosivat käytännön vinkkejä ja työkaluja palvelujen kehitystyöhön. Yrittäjille järjestettiin myös ammattimatkoja, joiden aikana osallistujat tutustuivat paikallisiin matkailuyrityksiin. Matkoilla yrittäjiä kannustettiin havainnoimaan ja vertaisarvioimaan tuotteistettuja palveluja sekä yritysten toimintamalleja. Monissa vierailukohteissa oli panostettu asiakaskokemukseen, tarinankerrontaan, digitaaliseen markkinointiin ja yhteistyöhön muiden yrittäjien kanssa ja palautteen perusteella yrittäjät saivat matkoilla uusia ideoita oman liiketoimintansa kehittämiseen. Työpajat ja ammattimatkat tarjosivat yrittäjille myös mahdollisuuksia verkostoitumiseen, mikä osaltaan loi uusia yhteistyön ja tulevaisuuden liiketoiminnan mahdollisuuksia.

kuvio, jossa PALMA – käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämisen malli. Neljä pääkohtaa ovat markkinointiviestintä, käyttäjälähtöisyys, tuotteistaminen ja palvelun brändäys.

KUVA 3. PALMA – käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämisen malli (PALMA 2018-2019).

Projektin aikana luotiin PALMA – käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämisen malli. PALMA-malli perustuu käyttäjälähtöiseen palvelujen kehittämiseen ja sen tavoitteena on parantaa yrityksen toiminnan laatua. PALMA-malli koostuu neljästä teemasta: Käyttäjälähtöisyys, tuotteistaminen, palvelun brändäys ja markkinointiviestintä. Malli kehitettiin projektin aikaisia teemoja ja materiaaleja hyödyntäen, ja sitä kehitettiin yhdessä yrittäjien kanssa. PALMA-malliin on koottu erilaisia materiaaleja ja työpohjia liiketoiminnan kehittämisen avuksi, joita voivat hyödyntää niin isot kuin aloittelevatkin yritykset. Esimerkiksi täytettävät työpohjat toimivat selkeinä ja osallistavina käytännön työkaluina liiketoiminnan kehittämisessä. Työpohjia on yli 20, PALMA-mallin teemojen mukaisesti empatiakartasta verkkosivujen kävijävirran seurantaan. Trendikortit ja palvelupolut ovat tukena palvelujen kehittämisessä ja PALMA-brändikortit auttavat ymmärtämään, mistä tekijöistä brändi koostuu. Kaikki mallin materiaalit on pyritty tekemään selkeiksi, helppokäyttöisiksi ja visuaalisesti houkutteleviksi.

Käyttäjälähtöisen kehittämisen tulisi olla iteratiivista. On tärkeää tutkia ja ymmärtää, mitä asiakkaat arvostavat ja kokeilla, toimivatko uudet palvelut ja ideat. Saatujen kokemusten pohjalta palveluja tulee kehittää ja mitata. PALMA-mallia tulisi hyödyntää kehitysprosessin osana, jolloin palvelutuotteita tutkitaan, kokeillaan, kehitetään ja mitataan jatkuvassa syklissä.

Matkailua tulevaisuudessa

Matkailu kasvaa globaalisti ja Suomella on paljon kasvupotentiaalia matkailualalla. Digitaalisuus tuo maailman ääristä uusia matkakohteita kuluttajan saataville. Se tekee matkailupalvelujen vertailusta ja ostamisesta helppoa, samalla kuluttajan huomiosta kilpaileminen on vaikeampaa. Digitaalisuus ja kokemuksellisuuden tavoittelu haastavat yrityksiä kehittymään. Yrittäjistä projektin tärkeintä antia olivat käyttäjälähtöinen ja tulevaisuuteen suuntaava ajattelutapa, vertaisoppiminen ja verkostoituminen. Kasvanut ymmärrys palvelumuotoilusta auttaa palvelujen kehittämisessä. Menestyvä liiketoiminta vaatii tulevaisuuden ennakointia, käyttäjälähtöistä palvelujen tuotteistamista, tehokasta viestintää ja yhteistyötä. PALMA-malli tarjoaa kootusti käyttäjälähtöisiä menetelmiä ja työkaluja, joita yritykset voivat hyödyntää kehittääkseen menestyviä tulevaisuuden matkailupalveluja.

PALMA -projektista

PALMA-projektin toteuttivat Lahden Ammattikorkeakoulu ja ProAgria Etelä-Suomi, ja rahoittajana toimi maaseuturahasto. Projekti toteutettiin vuosina 2018-19. Projektissa tehdystä tutkimuksesta ja testauksesta koottiin PALMA-malli, joka toimii apuvälineenä käyttäjälähtöisen ja kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä. Lue lisää PALMA-mallista: palma.fi

Lähteet

PALMA. 2018-2019. PALMA-malli. [Viitattu 5.3.2020]. Saatavissa: http://palma.fi/palma-malli/

Kirjoittaja

Mervi Koistinen on muotoilun TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimi PALMA-projektissa TKI-asiantuntijana

Artikkelikuva: Mervi Koistinen

Julkaistu 9.3.2020

Viittausohje

Koistinen, M. 2020. Hämeen maaseutumatkailun kehittämistä kohti tulevaisuuden tarpeita. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/hameen-maaseutumatkailun-kehittamista-kohti-tulevaisuuden-tarpeita/