Esimerkki sisälämpötilan pudotuksen vaikutuksesta yrityksen lämmitysenergian käytön vähentämiseen

Ukrainan sota, energian hintakehitys ja ilmastonmuutos ovat vaikuttaneet yritysten halukkuuteen säästää energiaa. Harva yritys toimii 24/7. Yrityksen toiminta-ajan ulkopuolella tapahtuvalla lämmityksen säätämisellä saadaan aikaan merkittäviä vähennyksiä yrityksen tilojen lämmitysenergian käyttöön.

Kirjoittaja: Mika Keski-Luopa

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittaman 1,5 vuotta kestävän METE-hankkeen tavoitteena on edistää Kaakkois-Suomen maaseudun mikro- ja pienyritysten elinvoimaisuutta ja energiansäästöä. Se tapahtuu tuottamalla tietoa uusituvista energiaratkaisuista ja energiatehokkuutta edistävistä toimenpiteistä sekä teknologioista. LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanina hankkeessa toimii JS Enviro. (LAB 2021)

Hankkeeseen valittiin mukaan 11 pien- ja mikroyritystä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maaseudulta. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin analyysi tapausyritysten tuntikohtaisten sähkönkulutusten ja yritysten ilmoittamien tietojen perusteella. Analyysien perusteella huomattiin yritysten aurinkosähkön potentiaali ja tehtiin aurinkosähkön kannattavuuden analysoinnit. Tämä artikkeli kuuluu sarjaan artikkeleita, joissa tapausyrityksistä saatujen tietojen perusteella kerrotaan geneeristä keinoista säästää energiaa yrityksissä.

Sisälämpötilan vaikutukset energiatehokkuuteen ja työskentelymukavuuteen

Yhden asteen sisälämpötilan pudotus säästää noin 5 prosenttia lämmityskuluissa. Toimistoissa ja asuintaloissa miellyttävänä huonelämpötilana pidetään noin 21 asteen lämpötilaa. Myös 1/3 ihmisten kokemista sisäilmaoireista vähenee, jos sisälämpötila lasketaan 24 asteesta 21 asteeseen. (Motiva 2021)

Keskiraskaassa työssä lämpötilasuositus on 17–21 astetta ja raskaassa 12–17 astetta. Liian korkeassa lämpötilassa syke nousee elimistön pyrkiessä pääsemään eroon liiasta lämpökuormasta hikoilemalla. Myös liian matala lämpötila kuormittaa elimistöä ja heikentää fyysistä toimintakykyä. (Työsuojeluhallinto 2022) Sisälämpötiloilla on merkitystä henkilöstön hyvinvointiin. Sopiva lämpötila korreloi suoraan työn tuottavuuteen. Sisälämpötilojen pudottamisella on vaikutuksia yrityksen energiatehokkuuteen.

Harva yritys toimii 24/7. Jos yritys toimii kahdessa vuorossa arkisin klo 6:00–22:00, niin sisälämpötilojen tulee olla työskentelyolosuhteiden tasolla viikossa 80 tunnin ajan ja lämpötilaa voidaan pudottaa esimerkiksi viidellä asteella 88 tunnin ajaksi. Pudotuksen aikana lämmityskuluista säästyy noin 25 prosenttia.

Kuva 1. Sisälämpötilan pudotusesimerkki käyttöajan ulkopuolella. (Kuva: Mika Keski-Luopa)

Kuvassa 1 on esimerkki kiinteistön käyttöajan ulkopuolisesta sisälämpötilan pudotuksesta klo 7:30–15:00. Pudotus on toteutettu ilmalämpöpumpun oman ohjauksen avulla. Kuvan musta käyrä kuvaa ilmalämpöpumpun sisäyksikön mittaamaa sisälämpötilaa, sininen kuvaa asetettua lämpötilaa ja vihreä kuvaa ilmalämpöpumpun ulkoyksikön mittaamaa ulkolämpötilaa.

Kuvasta huomaa, että asetusarvoa pudottamalla kiinteistön sisälämpötila alkaa hitaasti laskea. Kun sisälämpötila on laskenut astetta korkeammalle tasolle, kuin ilmalämpöpumpun asetusarvo, niin ilmalämpöpumppu alkaa lämmittämään huonetilaa pyrkien pitämään uuden halutun sisälämpötilan. Kun uusi korkeampi asetusarvo annetaan, lämpötila nousee nopeasti halutulle tasolle.

Sisälämpötilojen pudottamisen vaikutukset Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut (METE) -hankkeen tapausyrityksessä

Suoritin helmikuun loppupuolella yrityskierroksen METE-tapausyrityksissä. Kierroksen tavoitteena oli löytää geneerisiä keinoja, joiden avulla yritykset voisivat parantaa energiatehokkuuttaan. Lisäksi tavoitteena oli havainnoida työskentelyolosuhteiden valaistusta ja esimerkiksi keinoja lämmitystapojen muutoksille. Heti yrityskierroksen jälkeen eräässä tapausyrityksessä alettiin toimimaan. Yrityksessä ei ollut aiemmin tiedostettu sisälämpötilojen vaikutusta yrityksen lämmitysenergian käyttöön.

Yritys otti osan teollisuushallin säteilylämmittimistä pois päältä arkisin klo 22:00–06:00 sekä perjantain klo 22:00 ja maanantain klo 6:00 välisenä aikana. Lämmityskierron veden lämpötilaa on pudotettu 15 asteella. Tuotantohallin lämpötilaa laskettiin 21 asteesta 17 asteeseen. Yrityksen edustajan mukaan työntekijät sanoivat hallissa olevan miellyttävämpi työskennellä nyt, kun lämpötila on alhaisempi. (Mentula 2022)

Yritys toimitti tiedot vuosien 2021 ja 2022 maaliskuun lämpöenergian kulutuksesta (Mentula 2022). Vuosien 2021 ja 2022 maaliskuun lämmitysenergian tarpeet saadaan lämpötilakorjattua Ilmatieteen laitoksen julkaiseminen lämmitystarvelukujen avulla (Ilmatieteen laitos 2022). Lämpötilakorjattuna yrityksen lämmitysenergian kulutus oli tippunut maaliskuussa 30 prosenttia käyttötapojen muutoksien avulla!

Yrityksen energiatehokkuustalkoot eivät ole loppuneet edellä mainittuihin toimiin. Esimerkiksi hitsauskaasujen poistoimuriin on vaihdettu suodattimet ja poistoilma saadaan puhallettua kokonaisuudessaan takaisin tuotantohalliin. Toimisto ja sosiaalitilat lämpenevät pelkästään ilmalämpöpumppujen avulla. Jatkossa sisälämpötilojen säätöihin lisätään automatiikkaa, joka säätää lämpötilaa todellisen tarpeen mukaan. Yritys on myös päättänyt toteuttaa Energiakatselmuksen lisäsäästökohteiden löytämiseksi. (Mentula 2022)

Usein helpoilla toimilla voidaan toteuttaa merkittäviä parannuksia energiatehokkuuteen. Tehostamistoimet eivät usein vaadi edes investointeja. Käyttötapojen muutokset ovat yksi tehokkaimmista keinoista säästää energiaa.

Lähteet

Ilmatieteen laitos. 2022. Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

LAB. 2021. Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut METE. Viitattu 20.5.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/maaseudun-mikroyritysten-vahahiiliset-energiaratkaisut-mete

Motiva. 2021. Hallitse huonelämpötiloja. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/hallitse_huonelampotiloja

Mentula, M. 2022. Sähköposti Mika Keski-Luovalle 12.5.2022

Työsuojeluhallinto. 2022. Työsuojelu.fi – Lämpöolot. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/fysikaaliset-tekijat/lampoolot

Kirjoittaja

Mika Keski-Luopa toimii TKI-asiantuntijana METE- ja SÄHÄKKÄ -hankkeissa. Lisäksi kirjoittaja toimii LABin ja Heinolan kaupungin välisen BioHub-yhteistyön koordinaattorina.

Artikkelikuva: Mika Keski-Luopa

Julkaistu 2.6.2022