Avaimen, joka voi avata Saimaan alueen ruokatuottajien sekä myös matkailupalvelujen alalla vallitsevan haastelukon, löytää ryhmätyöstä, verkostoitumisesta, avoimesta keskustelusta, luottavaisesta kommunikaatiosta ja ennen kaikkea luovasta ideoinnista.

Kirjoittajat: Nina Stupple & Minna Ahlstén

Tässä maailman tilanteessa yrittäjän voi olla haastavaa löytää ratkaisuja liiketoiminnan esteeksi tai hidasteeksi muodostuneisiin muuttujiin. Etelä-Karjalan alueelle suunnattu BASCIL-projekti pyrkii löytämään innovatiivisia ratkaisuja elintarvike- ja ruoka-alan yrittäjille liiketoiminnan laajentamiseksi ruokamatkailun pariin (Ahlstén ym. 2023). Projekti on alkanut 2023 vuoden alussa ja samana keväänä LAB-ammattikorkeakoulun luovan ongelmanratkaisun kurssille osallistunut opiskelijaryhmä kartoitti alueen yrittäjien toimintaa ja tunnisti uusia ratkaisuja alueen yrittäjille. Kurssin tavoitteena oli löytää luovuutta, tutustua luoviin ongelmanratkaisun menetelmiin ja ideointien arviointitapoihin.

Tämän kartoituksen perusteella opiskelijat tunnistivat kohdealueen toimijoiden olevan yleensä hyvin pieniä yrittäjiä sekä yhteistyöverkoston muiden alueen ruoantuottajien kanssa kaipaavan kehittämistä. Erityisesti alueen resilienssiä ja kestävää kasvua tulisi vahvistaa, mutta kuinka? (LAB-ammattikorkeakoulu 2023) Kurssilla tätä ongelmaa ratkottiin monilla eri metodeilla, joita jokainen yrittäjä voi käyttää avuksi myös omassa kehitystyössään.

Vinkki 1: Toimija-analyysi

Toimija-analyysissa opiskelijat tunnistivat kaikki maaseudun ruoantuottajien toiminnan ja resilienssin kasvuun liittyvät toimijat:

  1. mikä on heidän tavoitteensa, ja
  2. miten eri toimijoiden tavoitteet pystytään sijoittamaan samaan ongelman lausekkeeseen.

Lopputulos tiivistää BASCIL-projektin tavoitteen; Miten monipuolistaa ja tuoda helpommin saataville ruoantuottajien tuotteita ja palveluita sekä alueen kulttuuria ruokamatkailupalvelualalla matkailijoille yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa?

Toimija Tavoite Uudelleen muotoiltu ongelma
Elintarvikkeiden tuottaja Saimaan alueella Haluan monipuolistaa toimintaa ruokamatkailupalvelualalla Miten monipuolistaa elinkeinotoimintaa ruokamatkailupalvelualalla
Saimaan alueen asukkaat Haluan lähiseudun ruokatuotteita helposti Miten monipuolistaa ja tuoda helpommin saataville ruoan tuottajien tuotteita ja palveluita ruokamatkailupalvelualalla matkailijoille?
Kotimainen ruokamatkailija Haluan kokea seudun ruokatuotteita matkallani Miten monipuolistaa ja tuoda helpommin saataville ruoan tuottajien tuotteita ja palveluita ruokamatkailupalvelualalla matkailijoille?
Ulkomainen ruokamatkailija Haluan kokea suomalaista ruokakulttuuria matkallani Miten monipuolistaa ja tuoda helpommin saataville ruoan tuottajien tuotteita ja palveluita sekä alueen kulttuuria ruokamatkailupalvelualalla matkailijoille?
Muut paikalliset yritykset Haluan kehittää omaa liiketoimintaani tekemällä yhteistyötä ruoan tuottajien kanssa Miten monipuolistaa ja tuoda helpommin saataville ruoantuottajien tuotteita ja palveluita sekä alueen kulttuuria ruokamatkailupalvelualalla matkailijoille yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa?

Taulukko 1. Toimija-analyysi Saimaan alueen elintarvikkeiden tuottajien resilienssin parantamisesta. (Taulukko: Elina Heikkilä, Mari Heikkinen, Nina Stupple & Essi Suvisilta)

Onnistunut toimija-analyysi tarvitsee myös mittareita (Heikkinen 2023). Tässä työssä opiskelijat hyödynsivät heidän tunnistamiaan attribuutteja, jotka kuvastivat ruokamatkailun kehittämistä: paikallinen, puhdas, sesongin mukainen, kulttuuriperintöä säilyttävä, elämyksellinen, suomalaiset luontomatkailijat, ulkomaiset luksusmatkailijat, ruokatuotteiden jalostaminen tiloilla, tilojen sijainti, matkailijoiden sijainti, tuotteiden sijainti, matkailijoiden tieto alueesta, matkailijoiden motivaatio ostaa tiloilta, ruoantuottajien verkostot, ruoantuottajien osaaminen.

Toimija Tavoite Mittari Yksikkö
Ruokaa/juomia tuottavat Saimaan alueella Haluan monipuolistaa elinkeinotoimintaa ruokamatkailupalvelualalla Palvelun hinta
Saimaan alueen asukkaat Haluan lähiseudun ruokatuotteita helposti Kesto ja matkan pituus
Hinta
Päästöt?
Melun määrä?
h/km

km
Nox
dB
Kotimainen ruokamatkailija Haluan kokea seudun ruokatuotteita matkallani Matkan hinta
Matkan pituus
Palvelun hinta
Lähtöjä/vrk
Kesto

km

kpl
h
Ulkomainen ruokamatkailija Haluan kokea suomalaista ruokakulttuuria matkallani Matkan hinta
Matkan pituus
Palvelun hinta
Lähtöjä/vrk
Kesto

km

kpl
h
Muut paikalliset yritykset Haluan kehittää omaa liiketoimintaani tekemällä yhteistyötä ruoan tuottajien kanssa Hinta
Päästöt
Melun määrä

Nox
dB

Taulukko 2. Toimijoiden tavoitteet mittareissa ja yksiköinä. (Taulukko: Elina Heikkilä, Mari Heikkinen, Nina Stupple & Essi Suvisilta)

Opiskelijat viimeistelivät taustojen tutkimisen pohtimalla syy-seuraussuhteiden analyysin avulla ongelmaa. Avainkysymyksenä oli, mitkä tekijät mahdollisesti saattavat heikentää tai mahdollisesti olla jopa täysin esteenä ruoantuottajien elinkeinon kestävälle kasvulle. Tällaista toimija-analyysia voi jokainen yrittäjä myös hyödyntää omassa toiminnassaan ja sillä tavalla löytää uusia mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseksi.

Syy-seuraus -suhteiden malli lähtee liikkeelle materiaaleista (raha, tarvittavat työtilat ja tarvittavat työkalut) sekä ympäristöstä (ilmasto, työvoiman saatavuus, lait ja säädökset). Seuraavalla tasolla on tieto (tiedonkulku, tekninen osaaminen, ammatillinen osaaminen) sekä verkosto (yksin jääminen, oman alan toimijoiden yhteistyö). Nämä tasot johtavat lähiruoantuottajien toiminnan kestävään kasvuun.
Kuva 1. Syy-seuraus -suhteet. (Kuva: Elina Heikkilä, Mari Heikkinen, Nina Stupple & Essi Suvisilta)

Vinkki 2: Ideointi

Taustatutkimusten jälkeen alkoi ideointivaihe, jonka tavoitteena oli löytää ratkaisuja ongelmaan. Tässä hyödynnettiin improvisaatiotehtävää, jossa esitettiin kehitysideoita edellisen kommentoijan esittämään ideaan pohjautuen. Myös käänteistä aivoriiheä ja perinteistä ideoiden mietintäpalaveria käytettiin uusien ajatusten herättämiseksi. Kaiken ideoinnin taustalla pysyi kirkas tavoite: Saimaan alueen ruoantuottajien elinkeinon kasvattaminen.

Näiden metodien avulla ideoita syntyi muutamien tapaamiskertojen aikana useita kymmeniä. Luovuudelle piti antaa tilaa, hulluimmiltakin vaikuttavat ajatukset saattavat olla pohja, joka kannattaa pitää mielessä. Ne saattaa pystyä jalostamaan toteutuskelpoiksiksi, tai yhdistämään toiseen ajatukseen, ja sillä tavoin löytää kokonaan uusia lähestymiskulmia miten käsiteltävä ongelma saataisiin ratkaistua.

Näitä ideoita arvioitiin Kurt Lewin (1933, 1943) kehittelemän voimakenttäanalyysin, Edward de Bonon (1992) Kuusi ajatteluhattua -menetelmän, kriittisen arvioinnin sekä lopulta äänestyksen avulla. Näiden arviointien jälkeen esiin nostettiin kolme ideaa, jotka olivat soveltuvimmat Saimaan alueen ruoantuottajien elinkeinon resilienssin parantamiseen sekä Saimaan alueen tunnetuksi tekemiseen. Valitut ideat tarjosivat mahdollisuuksia myös alueen muille toimijoille ja potentiaalisille asiakkaille.

Ideoissamme päädyimme lähestymään ongelman ratkaisua tuomalla maaseudun tuotteita suoraan asiakkaille: satamiin, toreille ja marketteihin. Kohteisiin, joista potentiaaliset asiakkaat löydetään ilman että heiltä vaaditaan ponnistuksia tulla ruoantuottajien toimipaikoille.

Vinkki 3: Yhteistyön voimaa

Toimeksiannon aikana opiskelijat huomasivat, miten ongelman ratkaiseminen juurikin ryhmässä on helpompaa. Ryhmän jäsenet ruokkivat toistensa ajatusmaailmaa, ja siten syntyi yhä uudelleen uusia ideoita ongelman ratkaisemiseksi.

Avaimen, joka voi avata Saimaan alueen ruokatuottajien sekä myös matkailupalvelujen alalla vallitsevan haastelukon, löytää ryhmätyöstä, verkostoitumisesta, avoimesta keskustelusta, luottavaisesta kommunikaatiosta ja ennen kaikkea luovasta ideoinnista. Kun asiaa pohtii avoimesti tiimissä, ja tarpeeksi usein, haastavammatkin kokonaisuudet tuntuvat mahdollisilta ratkaista.

Kun toimijoiden verkosto ja verkoston viestintämahdollisuudet ovat luotuna, toimii toimija-analyysi, erilaiset ideointityöpajat ja Kuuden ajatteluhatun menetelmä oivallisina apukeinoina haasteen ratkaisemiseksi ja uusien toimien ja toimintatapojen löytämiseksi.

Lähteet

Ahlstén, M., Sallinen, N. & Kaiponen, A. 2023. LAB, Lomalaidun ry ja goSaimaa tukemaan Etelä-Karjalan ruokamatkailun palvelusuunnittelua. LAB Pro. Viitattu 13.5.2023. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/lab-lomalaidun-ry-ja-gosaimaa-tukemaan-etela-karjalan-ruokamatkailun-palvelusuunnittelua/

De Bono, E. 1992. Six Thinking Hats for Schools: Resource Book 3. Melbourne, VIC: Hawker Brownlow Education.

Heikkinen, S. 2023. Toimija-analyysi auttaa sovittamaan erilaiset tavoitteet yhteen. LAB Pro. Viitattu 13.5.2023. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/toimija-analyysi-auttaa-sovittamaan-erilaiset-tavoitteet-yhteen/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. BASCIL – Innovative Solutions Enhancing Sustainable Culinary Tourism Services Through Diversification In Rural Food Production Sector. Viitattu 4.7.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/bascil-innovative-solutions-enhancing-sustainable-culinary-tourism-services-through

Lewin, K. 1933. Vectors, cognitive processes, and Mr. Tolman’s criticism. The Journal of General Psychology, 8(2), 318–345.

Lewin, K. 1943. Defining the ‘field’ at a given time. Psychological Review, 50(3), 292–310.

Kirjoittajat

Nina Stupple, opiskelija LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja logistiikan koulutus

Minna Ahlstén, BASCIL-hankkeen projektipäällikkö LAB-ammattikorkeakoulussa

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1165031 (CC0)

Julkaistu 4.7.2023

Viittausohje

Stupple, N. & Ahlstén, M. 2023. Elintarvike- ja ruoka-alan yrittäjä, ideoi ja unelmoi näiden vinkkien avulla uusia tulonlähteitä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/elintarvike-ja-ruoka-alan-yrittaja-ideoi-ja-unelmoi-naiden-vinkkien-avulla-uusia-tulonlahteita/