Eteläkarjalaisten tapahtumien diginäkyvyys kaipaa tekoja

Verkkonäkyvyys on noussut tapahtumien menestyksen kannalta yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä. Tapahtumien kotisivut ovat paitsi tiedonvälityksen kanava, myös tapahtuman käyntikortti – digitaalinen ensivaikutelma, joka voi ratkaista sen, herättääkö tapahtuma kiinnostusta ja osallistuuko asiakas. Analyysi 36 eteläkarjalaisen tapahtuman verkkosivuista osoittaa, että vaikka tekniset perusasiat ovat useimmiten kunnossa, vaikuttava ja kohderyhmälähtöinen verkkoläsnäolo kaipaa yhä kehittämistä.

Kirjoittaja: Johanna Heinonen

Mitä tapahtumasivuilta löytyy ja mitä ei?

Eteläkarjalaisten tapahtumien verkkosivut sisältävät useimmiten perustiedot, kuten aikataulut ja yhteystiedot. Navigointi toimii pääsääntöisesti hyvin, sivut latautuvat nopeasti ja visuaalisessa ilmeessä on nähtävissä selkeää kehitystä. Myös turvallisuuteen liittyvät tekniset perusedellytykset, kuten SSL-varmenteet, ovat kunnossa lähes kaikilla sivuilla.

Sen sijaan tarinallisuus, syvällinen sisältö ja asiakaspolun selkeys puuttuvat monilta sivustoilta. Sivujen tekstisisältö on usein lyhyttä, geneeristä ja vailla persoonallista otetta. Tarinat, blogit ja visuaalisten elementtien konteksti – kuten kuvatekstit – jäävät vähäisiksi. Tämä on ongelmallista, sillä digitaalinen tarinankerronta ei ainoastaan rakenna brändiä vaan myös lisää kävijöiden sitoutumista (Rose & Pulizzi 2011).

Saavutettavuus – unohtunut näkökulma

Saavutettavuus jää edelleen useilla sivustoilla vähälle huomiolle. Tietoa esteettömyydestä ei ole esitetty selkeästi, eikä monikielisiä versioita ole tarjolla kuin harvassa tapauksessa. Saapumisohjeet julkisilla tai yksityisautolla ovat monin paikoin epäselviä. Tilanteessa, jossa matkailijat yhä useammin hakevat helposti lähestyttävää ja esteetöntä tapahtumakokemusta, tällaiset puutteet voivat sulkea suuria asiakasryhmiä pois (W3C 2018).

Hakukoneoptimointi ja löydettävyys

Verkkosivujen tekninen optimointi jää usein puolitiehen. Vain osa sivuista sisältää kunnolliset metatekstit tai otsikoinnit, ja suurimmalta osalta puuttuvat kuville lisättävät ALT-tekstit kokonaan. Tämä vaikuttaa suoraan hakukonenäkyvyyteen. Lisäksi monet sivustot eivät hyödynnä hakukäyttäytymiseen perustuvia pitkän hännän hakulausekkeita (esim. ”mitä tehdä Lappeenrannassa toukokuussa”), jotka parantaisivat näkyvyyttä erityisesti uusille asiakkaille (kts. esim. Chaffey & Ellis-Chadwick 2019).

Tulevaisuuden hakukäytännöt, kuten Googlen Search Generative Experience (SGE), perustuvat yhä enemmän rakenteiseen, relevanttiin ja asiakaslähtöiseen sisältöön. Näissä ympäristöissä näkyvyyden varmistaminen edellyttää sisältöjen teknistä ja sisällöllistä optimointia sekä vuorovaikutteisuutta (Reid 2024).

Alihyödynnetty sosiaalinen media ja monikanavaisuus

Monikanavaista näkyvyyttä ei ole hyödynnetty järjestelmällisesti. Vain osalla sivuista oli selkeitä linkkejä sosiaaliseen mediaan tai yhteistyökumppaneiden sivuille. Some-näkyvyyden puuttuminen vähentää paitsi näkyvyyttä myös mahdollisuuksia luoda vuorovaikutteista suhdetta yleisöön ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen (Tuten 2023). Lisäksi uutiskirjeiden, maksullisen mainonnan ja vaikuttajamarkkinoinnin mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Myyntiin johtava asiakasohjaus uupuu

Verkkosivujen tärkein tehtävä ei ole vain informoida, vaan myös ohjata. Useat tapahtumasivut epäonnistuvat rakentamaan loogista asiakaspolkua – polkua, joka vie kiinnostuksesta ostopäätökseen. Call-to-action -elementit, kuten ”osta lippu” tai ”ilmoittaudu nyt”, puuttuvat monilta sivuilta tai ovat vaikeasti löydettävissä. Tämä heikentää sivustojen kykyä konvertoida vierailijoita maksaviksi asiakkaiksi.

Lain ja luottamuksen näkökulma

Verkkosivujen tietosuojakäytännöissä on selviä puutteita. Evästeiden hallintamahdollisuus ja tietosuojaseloste puuttuvat tai ovat vaikeasti löydettävissä useilla sivustoilla. Tämä ei ainoastaan riko EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR), vaan heikentää myös käyttäjien luottamusta tapahtumajärjestäjiin (EU 2016).

Kohti vaikuttavampaa digitaalista tapahtumaviestintää

Verkkonäkyvyyden parantamiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Tapahtumien verkkonäkyvyyden vahvistaminen alkaa siitä, että verkkosivujen sisällöstä tehdään kiinnostavaa ja persoonallista. Pelkkä perustiedon jakaminen ei riitä – tarvitaan tarinallistamista, joka herättää tunteita ja kertoo tapahtuman ainutlaatuisuudesta tekstin, kuvien ja videoiden keinoin. Kun sisältö on kunnossa, tulee varmistaa, että kävijä löytää helposti tiensä kiinnostuksesta osallistumiseen. Asiakaspolun tulee olla selkeä ja sujuva, ja sen varrella on oltava näkyviä toimintakehotuksia, kuten ilmoittautumislinkkejä tai lipunostopainikkeita.

Samalla on tärkeää huomioida saavutettavuus sekä monikielisyys. Verkkosivujen tulee palvella erilaisia käyttäjiä – esteettömyys ei koske ainoastaan fyysistä ympäristöä, vaan myös digitaalista saavutettavuutta ja kielellistä ymmärrettävyyttä. Jotta tapahtuma ylipäätään löytyy verkosta, on sivujen hakukoneoptimointi tehtävä huolellisesti. Tämä tarkoittaa asiakkaiden käyttämien hakusanojen ja hakulausekkeiden hyödyntämistä sekä teknisesti optimoitua sivurakennetta.

Lopuksi, tapahtuman näkyvyyttä ja vaikuttavuutta voi merkittävästi kasvattaa sosiaalisen median avulla. Yleisön kanssa tulee olla aktiivisesti vuorovaikutuksessa – kysyä, vastata, jakaa ja innostaa. Näin tapahtuman ympärille voi rakentua aito yhteisö, joka ei ainoastaan seuraa vaan myös osallistuu.

Lähteet

Chaffey, D., & Ellis-Chadwick, F. 2019. Digital marketing (7th ed.). Pearson Education.

EU. 2016. General Data Protection Regulation (GDPR). Official Journal of the European Union. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj

Reid, E. 2024. Generative AI in Search: Let Google do the searching for you. Viitattu 21.5.2025. Saatavissahttps://blog.google/products/search/generative-ai-google-search-may-2024/

Rose, R., & Pulizzi, J. 2011. Managing content marketing: The real-world guide for creating passionate subscribers to your brand. CMI Books.

Tuten, T. L. 2023. Social media marketing (4th ed.). Sage Publications.

W3C. 2018. Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://www.w3.org/TR/WCAG21/

Kirjoittaja

Johanna Heinonen toimii LAB ammattikorkea koulussa lehtorina ja Etelä-Karjalan Tapahtumaklusteri -hankkeessa TKI-asiantuntijana. Johanna auttaa mielellään nettinäkyvyyteen liittyvissä asioissa johanna.heinonen@lab.fi.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/laptop-notebook-business-charts-1836990/ (Pixabay License)