Digitalisaatiosta kotihoidon pelastaja

Kirjoittajat: Ronnie Malin, Tuomas Salminen, Sami Siren, Eveliina Vaitomaa & Hannele Tiittanen

KOHOTE-hankkeen keskeisenä tavoitteena on tukea pieniä ja keskisuuria sote-alan yrityksiä sekä kolmannen sektorin toimijoita toipumaan Covid-19 kriisin aiheuttamista muutoksista (LAB 2021). Hankkeen toiminnoilla pyritään edistämään erityisesti sote-alan kotihoitoa ja -palveluja tuottavien toimijoiden digitalisaation ja teknologian hyödyntämistä palvelutuotannossa. Tällä lisätään yritysten joustavuutta toiminnan jälleenrakentamisessa ja varautumisessa uusiin toimintaympäristön muutoksiin. Hankkeen toimintojen myötä alan kotihoitoa tarjoavien yritysten palvelutarjonnan toivotaan lisääntyvän ja mahdollistavan uusien kasvusuuntien sekä työpaikkojen syntymisen. Sote-alan yritysten, kolmannen sektorin, teknologiayritysten ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteisissä kehittämisen työpajoissa ja seminaareissa tuotetaan ja jaetaan uutta tietoa. Lisäksi hankkeen aikana tullaan testaamaan teknologisten ja digitaalisten tuotteiden sopivuutta sote-yritysten toiminnassa.

Teknologiaa ja digitaalisia työkaluja tarvitaan kotihoitoon

Kyselyssä ilmeni, että yrityksillä oli vain vähän käytössä teknologisia ratkaisuja, joita he tarjoavat asiakkaille. Vastanneet yritykset (16) kertoivat kuitenkin, että kaikilla heidän asiakkaillaan on käytössä turvateknologiaa, kuten turvapuhelimia ja turvaliesiä, nämä on hankittu tavallisesti julkisen sektorin kautta. Huomattavaa oli, että turvapuhelimien lisälaitteita ei ollut käytössä ollenkaan. Turvapuhelimien lisälaitteet mahdollistaisivat jo olemassa olevan teknologian hyödyntämisen ja toisi merkittävää lisäarvoa asiakkaiden kotona asumisen tueksi. Tulevaisuudessa nähdään, että erilainen etädiagnostiikka ja etähoivakäynnit kulkevat käsikädessä. Asiakkailta saatavaa erilaista ja monipuolista mittausdataa tullaan hyödyntää asiakkaan hyvinvoinnin ja palveluntarpeen määrittelyssä. (Vähäkainu 2018).

Kotihoidon yritysten operatiivisessa toiminnassa käytetään mobiilikirjausjärjestelmiä, joita oli käytössä lähes kaikilla (13) vastanneista. Liikkuvan työn luonteen vuoksi, on järkevää panostaa mobiiliratkaisuihin sekä toiminnanohjausjärjestelmiin tulevaisuudessa. Hoitotyön turvallisuuden ja laadun näkökulmasta on hyvä, että hoitaja pääsee kirjaamaan ja näkemään ajantasaisia asiakastietoja suoraan asiakkaan luona. Mobiilikirjauksessa myös asiakkaiden käyntien tilastointi tulee mahdollisimman oikeaksi, johon myös esimerkiksi asiakaslaskutus perustuu.

Hoitotyön huono resurssitilanne näkyy myös kotihoidossa osaavan työvoiman saannin vaikeutena. Yhdeksi ratkaisuksi voidaan ajatella etäkotihoitoa helpottamaan kasvavaa kotihoidon tarvetta ja resurssien niukkuutta. Tulevaisuudessa etäkotihoito voidaan nähdä merkittävässä osassa asiakkaan laadukasta hoitoa. Etähoidon toteutus sisältää yleensä ääni- ja videoyhteyden hoitajan ja asiakkaan välillä, tai verkkojuttelun eli chat-palvelun. Digitaaliset työkalut lisäävät vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, kun heihin voidaan olla yhteydessä etänä. Etähoito tulee oleman osa asiakkaan säännöllistä kotihoitoa, ja se esimerkiksi mahdollistaa pidemmät asiakaskäynnit etähoitoasiakkaalle. (Lähteenmäki ym. 2020). Kyselyn perusteella suurimmalla osalla asiakkaista (14) oli jo käytössä tietokone tai tabletti sekä älypuhelin (12), sen sijaan kyselyyn vastanneilla kotipalveluyrityksillä suurimmalla osalla (15) ei vielä ole käytössä mitään etäkäynteihin soveltuvia ratkaisuja tai teknologiaa.

Verkkoviestinnällä, yhteistyöllä ja verkostoitumisella lisää mahdollisuuksia

Kotihoidon yrityksiltä kartoitettiin myös, kuinka hyvin yritykset ovat verkostoituneet ja kuinka verkkoviestintä oli toteutettu. Yrittäjien tulisi olla valmiita panostamaan edulliseen verkossa tapahtuvaan viestintään ja mahdollisuuteen sen kautta tavoitettaviin suuriin asiakasmassoihin ja segmentteihin. Laadukkaan verkkoviestinnän perustana on, että yrityksissä nähdään sen arvo ja resursoinnin tarve ammattimaiseen lopputulokseen pääsemiseksi. (Airila & Bergbom 2017.)

Verkkoviestinnän sovittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi, yrityksillä tulisi olla selkeä verkkoviestinnän strategia, joka kuitenkin puuttui neljännekseltä (4) kotihoidon yrityksiä. Digitaalisten palveluiden etuna on, että se on kaikkien saatavilla, kun sen saavutettavuudesta on huolehdittu. Sovelluksia ja verkkoviestintää suunniteltaessa on otettava huomioon asiakkaiden erilaisuus, kuten kuulo- ja näkövammat, muistihäiriöt tai heikko suomenkielentaito. Onnistunut saavutettavuus tarkoittaa, että verkkopalveluita on mahdollista käyttää niidenkin asiakkaiden, jotka eivät ole siihen aiemmin ehkä pystyneet. (Aluehallintovirasto 2020.)

Kyselyyn vastanneiden kotihoidon yrityksien verkkoviestintäalustoissa ainoa yhteinen tekijä oli, että kaikilta löytyi verkkosivut, joita kyselyyn vastanneet eivät kuitenkaan mieltäneet digitallisen viestinnän välineeksi. Kyselyssä vain neljä vastaajaa mainitsi verkkosivut, kun kysyttiin organisaation verkkoviestinnän työkaluista. Sosiaalisen median alustoista Facebookin mainitsi kaikki vastaajat, yksi tosin vastasi, että Facebook on vasta tekeillä. Instagram ja Twitter olivat myös mainittuina muutamien vastaajien osalta. Kuntien verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön raportti vuodelta 2019 mukailee kotihoidon toimijoiden vastauksia. Kuntaliiton raportista nousee esille myös, että yli kaksi kolmas osaa kunnista ohjeistavat työntekijöitään sosiaalisen median käytössä, joka tulisikin olla ehdoton edellytys. (Hagerlund & Komu 2019.) Kuvassa 1. on kuvattu organisaatioiden tavallisimmat verkkoviestinnän työkalut.

Kuva 1. Organisaatioiden verkkoviestinnän työkalut (Kuva: Sami Siren).

Erityisesti pienet kotihoidon yritykset hyötyisivät monipuolisesta verkostoitumisesta. Yritysten toimiessa yhdessä, yhtenä isompana yhteenliittymänä mahdollisuus tavoitella laajempaa toimintaa ja uusia asiakkuuksia olisi huomattavasti parempi. Eniten yhteistyökumppaneita yritykset ovat saaneet yrittäjäverkostojen kautta (10), sen sijaan eri foorumien ja portaalien kautta yritykset eivät ole onnistuneet löytämään kumppaneita. Kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa koki, että heidän yrityksen yhteistyöverkostojen tavoitteet ja päämäärät ovat selkeitä. (Airila & Bergbom 2017.)

Verkostoitumisen ja yhteistyön avulla pienet kotihoitoyritykset voisivat tukea toisiaan teknologian käyttöönotossa. Lähteenmäki ym. (2020) esittävät että työyhteisöihin tarvitaan koulutettuja avainhenkilöitä, teknologialähettiläitä, jotka voivat jakaa osaamista muille työntekijöille. KOHOTE-hankkeen avulla pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen tukemalla sekä yritysten verkostoitumista että lisäämällä yritysten teknologiaosaamista. Teknologialähettiläiden saaminen yrityksiin olisi iso askel yrityksille pärjätä tulevaisuuden sote-kentällä.

Lähteet

Airila, A., Bergbom, B. 2017. Verkostot pienyrittäjän tukena. Työterveyslaitos. Viitattu 30.12.2021. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN%20978-952-261-751-4%20(PDF)

Aluehallintovirasto. 2020. Saavutettavat digipalvelut rakentavat yhdenvertaista Suomea. Viitattu 30.12.2021. Saatavissa https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/saavutettavat-digipalvelut-rakentavat-yhdenvertaista-suomea/

Hagerlund T. & Komu, R. 2019. Kuntien verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käyttö 2019. Kuntaliiton julkaisusarja 8/2019. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 30.12.2021. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2019/2030-kuntien-verkkoviestinnan-ja-sosiaalisen-median-kaytto-2019

LAB. 2021. KOHOTE-hanke. Viitattu 29.12.2021. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kotihoitopalveluihin-teknologiaa-ja-digitalisaatiota

Lähteenmäki, J., Niemelä, M., Hammar, T., Alastalo, H., Noro, A., Pylsy, A., Arajärvi, M., Forsius, P., Pulli, K. & Anttila, H. 2020. Kotona asumista tukeva teknologia. KATI-malli. VTT Technology : 373. Viitattu 30.12.2021. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/139753

Vähäkainu 2018. Digitaalinen terveys ja älykäs terveydenhuollon teknologia. Viitattu 28.12.2021. Saatavissa https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/digitaalinen-terveys-ja-alykas-terveydenhuollon-teknologia.pdf

Kirjoittajat

Ronnie Malin, Tuomas Salminen, Sami Siren ja Eveliina Vaitomaa opiskelevat ylempää ammattikorkeakoulututkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Hannele Tiittanen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva:  https://pixabay.com/fi/photos/liiketoiminnan-teknologia-kaupunki-5475661/ (Pixabay License)

Julkaistu 17.1.2022

Viittausohje

Malin, R., Salminen, T., Siren, S., Vaitomaa, E. & Tiittanen, H. 2022. Digitalisaatiosta kotihoidon pelastaja. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/digitalisaatiosta-kotihoidon-pelastaja/