Digitalisaatio sujuvoittaa psykoterapiapalveluja – kohti toimivampaa asiakaspolkua

Kirjoittajat: Sini Ranta-aho, Minna Takkula, Riitta Rosio & Heli Lahtio

Digitalisaation johtaminen on muutosjohtamista

Digitalisaation kehittäminen ei ole vain tekninen hanke, vaan myös johtamisen ja organisaa- tiokulttuurin kysymys. Uudet järjestelmät eivät juurru arkeen ilman selkeitä toimintatapoja, viestintää, perehdytystä ja käyttäjien osallistamista. Digitalisaatio muuttaa käytettävien järjestelmien lisäksi työn tekemisen tapoja, vastuita ja arjen käytäntöjä. Siksi muutosjohtamisella on keskeinen rooli siinä, miten uudet digitaaliset ratkaisut otetaan osaksi ammattilaisten työtä. Muutosjohtamisen avulla voidaan tukea työntekijöitä muutokseen sopeutumisessa, vahvistaa yhteistä ymmärrystä muutoksen tavoitteista ja vähentää epävarmuutta. On tärkeää tunnistaa myös ammattilaisten mahdollinen huoli siitä, lisääkö uusi ratkaisu työtä vai helpottaako se sitä. (Piha & Sutinen 2020.)

Onnistunut muutosjohtaminen toteutuu vuorovaikutuksen, osallistamisen ja jatkuvan oppimi- sen kautta. Muutosta ei tule nähdä yksittäisenä projektina, vaan prosessina, jossa organisaatio kehittää toimintaansa vaiheittain kokeilujen, palautteen ja yhteisen oppimisen avulla. Tärkeää on, että kehittämistoimet viedään suunnitelmallisesti osaksi arjen työtä, vastuut määritellään selkeästi ja ammattilaisia tuetaan uusien toimintatapojen käyttöönotossa. Viestinnän tulee olla ymmärrettävää, yhdenmukaista ja riittävän konkreettista. (Piha & Sutinen 2020.)

Digitalisaation johtamisessa tarvitaan myös kokonaisuuden hahmottamista. Kehittämistä kannattaa edistää vaiheittain: ensin vahvistetaan työn perusrakenteita, kuten ohjeistuksia ja järjestelmien yhdenmukaista käyttöä. Tämän jälkeen voidaan kehittää asiakaspolkua, tiedolla johtamista sekä palvelun laatua ja vaikuttavuutta tukevia ratkaisuja. Näin digitalisaatio ei jää irralliseksi tekniseksi uudistukseksi, vaan kytkeytyy osaksi organisaation tavoitteita, arjen työtä ja palvelukokemuksen kehittämistä. (Ilmarinen & Koskela 2015; Piha & Sutinen 2020.)

Digitalisaatio osana asiakaspolun kehittämistä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio on edennyt nopeasti, mutta kehittäminen painottuu usein yksittäisiin järjestelmiin. Digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan parantaa palveluiden saavutettavuutta, tukea asiakkaiden omahoitoa ja kehittää palveluprosessien sujuvuutta. Samalla kehittämiseen liittyy haasteita, kuten järjestelmien käytettävyys, tietoturva, integraa- tiot sekä asiakkaiden ja ammattilaisten erilaiset digitaaliset valmiudet. Digitaalisten palveluiden onnistunut käyttöönotto edellyttää teknologian lisäksi selkeitä toimintamalleja, perehdytystä ja käyttäjälähtöistä kehittämistä. (Ilmarinen & Koskela 2015; Kalman ym. 2023; World Health Organization 2021a.)

Digitalisaation vaikutuksia voidaan tarkastella asiakaspolun näkökulmasta. Asiakaspolulla tarkoitetaan asiakkaan etenemistä palvelun eri vaiheissa ennen palvelua, sen aikana ja palvelun päättymisen jälkeen. Asiakaspolun tarkastelu auttaa tunnistamaan palvelun kriittisiä kohtia eli tilanteita, joissa asiakkaalle voi syntyä epävarmuutta, viivettä tai tarvetta lisätuelle. Palvelujen kehittämisessä asiakaspolkuajattelu korostaa asiakkaan kokemusta, palvelun saavutettavuutta ja eri vaiheiden muodostamaa kokonaisuutta. (Ojasalo ym. 2015.)

Psykoterapiapalveluissa asiakaspolku on erityisen tärkeä näkökulma, koska palveluun hakeutuminen, hoitosuhteen käynnistyminen, terapiaprosessin eteneminen ja asiakkuuden päättyminen muodostavat asiakkaalle pitkän ja henkilökohtaisesti merkittävän kokonaisuuden. Digitaaliset ratkaisut voivat tukea asiakaspolkua silloin, kun ne helpottavat tiedon löytämistä, yhteydenottoa, asiointia, omahoitoa ja palvelun jatkuvuutta. Jos ratkaisut jäävät irrallisiksi, ne eivät välttämättä paranna asiakaskokemusta, vaan voivat jopa lisätä epäselvyyttä. Tämän vuoksi digitalisaatiota tulisi kehittää osana koko asiakaspolkua eikä vain yksittäisinä järjestelmäuu- distuksina. (Kalman ym. 2023; World Health Organization 2021a.)

YAMK-opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksellisessa kehittämistyössä tarkasteltiin digitalisaation kehittämistä psykoterapiakeskuksessa. Tulosten perusteella organisaatiossa oli jo käytössä useita digitaalisia ratkaisuja, mutta niiden hyödyntäminen oli osittain hajanaista. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi asiakaspolun tasapainottaminen digitaalisten ratkaisujen avulla. Tulosten perusteella asiakaspolkua voidaan tarkastella kolmessa vaiheessa: asiakkuuden alku, intensiivinen asiakkuus ja asiakkuuden päättyminen. Kaikkia näitä vaiheita voidaan tukea digitalisaatiolla. (Ranta-aho & Takkula 2026.)

Psykoterapiapalveluissa asiakaspolku alkaa usein jo ennen varsinaista hoitosuhdetta, kun asiakas etsii tietoa, arvioi sopivaa terapeuttia, ottaa yhteyttä palveluntuottajaan ja voi joutua odottamaan terapian alkamista. Asiakkuuden aikana digitaaliset ratkaisut voivat tukea palvelun saavutettavuutta esimerkiksi etävastaanottojen, digitaalisten lomakkeiden ja sujuvan tiedonhallinnan avulla. Asiakkuuden päättymisen vaiheessa asiakkaalla voi puolestaan olla tarve jatko-ohjeille, omahoidon tuelle tai selkeälle tiedolle siitä, miten toimia terapian päättymisen jälkeen. Digitaalinen tuki voi vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja ehkäistä tunnetta siitä, että asiakas jää yksin. (Kalman ym. 2023; World Health Organization 2021a.)

KUVIO 1. Digitaalisen asiakaspolun vaiheet kehittyvänä kokonaisuutena psykoterapiassa

Digitalisaation rinnalla tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia erityisesti asiakaspolun eri vaiheiden kehittämiseen. Tekoälyn avulla voidaan automatisoida rutiinitehtäviä, tukea tiedon hyödyntämistä ja sujuvoittaa palveluun ohjautumista. Psykoterapiapalveluissa on kuitenkin tärkeää korostaa, ettei tekoälyn tehtävä ole korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta, vaan tukea sitä. (Sitra 2025.)

Tekoälyn käyttöönotossa on huomioitava erityisesti eettiset näkökulmat, kuten arkaluontoisten potilastietojen käsittely ja suojaaminen. WHO:n mukaan tekoälyn käytössä terveydenhuollossa keskeisiä periaatteita ovat muun muassa autonomian suoja, läpinäkyvyys, ymmärrettävyys sekä ihmisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja yleisen edun edistäminen. (World Health Organization 2021b.)

Psykoterapian asiakaspolun eri vaiheissa tekoälyä voidaan hyödyntää eri tavoin. Asiakkuuden alkuvaiheessa se voi tukea ohjausta ja neuvontaa sekä auttaa asiakasta löytämään oikeaa tietoa ja sopivia palveluvaihtoehtoja. Terapian aikana tekoäly voi tukea erityisesti ammattilaisen työtä esimerkiksi kirjaamista helpottavien ratkaisujen avulla. Asiakkuuden päättyessä sitä voidaan hyödyntää omahoitomateriaalien, jatko-ohjeiden ja rajatun yhteydenpidon tukena. (Kalman ym. 2023; Sitra 2025; World Health Organization 2021b.)

Yhtenäinen ja sujuva palvelurakenne digitalisaation avulla

Psykoterapiapalveluiden digitalisaation seuraava vaihe ei välttämättä tarkoita uusien järjestelmien lisäämistä. Usein tärkeämpää on nykyisten ratkaisujen selkeyttäminen, yhteensovittaminen ja parempi hyödyntäminen. Onnistunut digitalisaatio näkyy asiakkaalle selkeytenä, saavutettavuutena ja jatkuvuutena. Ammattilaiselle se näkyy työn sujuvuutena ja vähentyneenä hallinnollisena kuormituksena.

Digitalisaatio ei ole psykoterapiapalveluissa irrallinen tekninen lisä, vaan osa palvelun kokonaisvaltaista kehittämistä. Tämä edellyttää toimivaa asiakaspolun suunnittelua, muutosjohtamista sekä teknologioiden, kuten tekoälyn, hallittua hyödyntämistä. Parhaimmillaan digitalisaatio vapauttaa aikaa kohtaamiselle, vahvistaa asiakaspolkua ja tukee laadukkaan psykoterapiapalvelun toteutumista.

Lähteet

Ilmarinen, V. & Koskela, K. 2015. Digitalisaatio: Yritysjohdon käsikirja. Helsinki: Talentum Oy.

Kalman, J. L., Burkhardt, G., Samochowiec, J., Gebhard, C., Dom, G., John, M., Kilick, O., Ku- rimay, T., Lien, L., Schouler-Ocak, M., Palao Vidal, D., Wiser, J., Gaebel, W., Volpe, U. & Falkai, P. 2023. Digitalising mental health care: Practical recommendations from the European Psychiatric Association. European Psychiatry. 67 (1), 1–18.  Viitattu 5.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1192/j.eurpsy.2023.2466

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaa- mista liiketoimintaan. 3.–4. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Piha, K. & Sutinen, M. 2020. Muutosvoimaa. Helsinki: Alma Talent Oy.

Ranta-aho, S. & Takkula, M. 2026. Digitalisaation kehittäminen psykoterapiapalveluissa – Case KKT-keskus Arvo. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu.

Sitra. 2025. Julkinen sektori voi uudistua datan ja tekoälyn avulla. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/uutiset/julkinen-sektori-voi-uudistua-datan-ja-tekoalyn-avulla-sitra-vauhdittaa-tuottavuusloikkaa-yhdessa-kumppaneiden-kanssa/

World Health Organization. 2021a. Global strategy on digital health 2020–2025. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://www.who.int/publications/i/item/9789240020924

World Health Organization. 2021b. Ethics and governance of artificial intelligence for health: WHO guidance. Viitattu 27.5.2026. Saatavissa https://www.who.int/publications/i/item/9789240029200

Kirjoittajat

Sini Ranta-aho opiskelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa Hyvinvoinnin uudistuva johtaminen ja asiantuntijuus YAMK-tutkinto-ohjelmassa.

Minna Takkula opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK-tutkinto-ohjelmassa.

Riitta Rosio toimii lehtorina, tutkinto-ohjelmavastaavana ja opinnäytetöiden ohjaajana Satakunnan ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin uudistuva johtaminen ja asiantuntijuus YAMK-tutkinto-ohjelmassa.

Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/crop-faceless-person-using-netbook-during-remote-work-6284359/(Pexels Licence)

Viittausohje

Ranta-aho, S., Takkula, M., Rosio, R. & Lahtio, H. 2026. Digitalisaatio sujuvoittaa psykoterapiapalveluja – kohti toimivampaa asiakaspolkua. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/digitalisaatio-sujuvoittaa-psykoterapiapalveluja-kohti-toimivampaa-asiakaspolkua/