Ryhmäkoon pedagoginen mielekkyys YAMK-opetuksessa

Ryhmäkoko ei ole YAMK-opetuksessa pelkkä järjestelykysymys. Se ratkaisee, kuinka hyvin opettaja voi haastaa, ohjata ja aktivoida opiskelijoiden asiantuntija-ajattelua, vuorovaikutusta ja reflektointia. Ryhmäkoon valinta onkin jatkuvaa pedagogista harkintaa siitä, millainen ryhmäkoko parhaiten tukee opetuksen tavoitteita ja asiantuntijuuden kasvua.

Kirjoittaja: Kristiina Brusila-Meltovaara

Mikä on optimaalinen YAMK-ryhmäkoko?

Kysymys ryhmäkoosta kuulostaa hallinnolliselta ja kustannuksiin liittyvältä pohdinnalta tai jopa neutraalilta järjestelykysymykseltä. Päätös liittyy kuitenkin suoraan oppimisen laatuun, opiskelijakokemukseen ja opettajan mahdollisuuksiin ohjata vaativaa asiantuntijatyötä. Mikäli koulutuksen tavoitteena on vain tiedon välittäminen, ryhmä voi olla suurempi. Jos taas tavoitteena on kriittinen ajattelu, osaamisen ja reflektiotaitojen syventäminen sekä työelämälähtöinen kehittäminen, ryhmäkoko muuttuu pedagogiseksi ydinkysymykseksi. “Hyvä opettaja kysyy, haastaa ja vaatii perustelemaan” (Mäki 2026). Kuinka monen opiskelijan ajattelua opettaja voi oikeasti aktivoida ja ohjata suurissa verkkototeutuksissa?

YAMK-koulutuksessa ryhmäkoon vaikutus näkyy hyvin konkreettisesti. Opiskelijoiden osallistaminen tuo mukanaan erilaisia työelämän kokemuksia. Pienemmissä ryhmissä keskustelu syvenee usein luontevasti osaksi opetusta. Suuremmissa ryhmissä pienryhmätyöskentelyn merkitys kasvaa. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy aineistoa ryhmäkoon merkityksestä verkkopainotteisessa korkeakouluopetuksessa. Yhtä oikeaa ryhmäkokoa ei ole, vaan ryhmäkoon tulisi määräytyä oppimisen tason ja pedagogisen tarkoituksen mukaan. Suuret, noin 40 opiskelijan ryhmät voivat soveltua perustiedon ja faktapohjaisen osaamisen rakentamiseen, kun taas pienet, enintään noin 15 opiskelijan ryhmät tukevat paremmin korkeamman tason ajattelua, monimutkaisen osaamisen hallintaa ja taitojen kehittämistä (Taft ym. 2019).

YAMK-opetus yhteisenä kehittämisprosessina

YAMK-koulutus yhdistää opiskelijoiden työelämäkokemuksen, monialaisen keskustelun ja soveltavan kehittämisen. Opiskelijat eivät tule opintoihin vain kuuntelemaan luentoja, vaan reflektoivat kuulemaansa omaan taustaansa, organisaatioonsa, asiantuntijuuteensa ja usein myös opinnäytetyöhönsä. Opettajan rooli ei näin ollen ole pelkkä sisältöasiantuntija, vaan myös fasilitaattori, ohjaaja ja reflektion tukija.

Ryhmäkoon kasvaessa myös opetus muuttuu. Yksilöllinen palaute vähenee, keskustelun seuraaminen vaikeutuu ja opiskelijoiden väliset merkitykselliset yhteydet voivat jäädä ohuemmiksi. Erityisesti verkko- ja monimuotototeutuksissa ryhmäkoko vaikuttaa siihen, miten opettaja pystyy rakentamaan opetuksellista läsnäoloa, ohjaamaan keskustelua ja tukemaan opiskelijoita. Opettajan läsnäolo tarkoittaa näkyvyyden lisäksi myös sisällöllistä ohjausta, oppimista tukevaa palautetta ja vuorovaikutusta (Watson ym. 2023). Kwon ym. (2019) tarkastelivat 500 verkkokurssin asynkronisia keskustelufoorumeita. Sekä ryhmäkoolla että opettajan osallistumisen määrällä oli yhteys opiskelijoiden keskusteluaktiivisuuteen. Suuremmissa ryhmissä aktiivisuuden tukeminen edellyttää erilaista pedagogista rakennetta kuin pienissä ryhmissä, joissa opettajan osallistuminen näkyy opiskelijalle selkeämmin. Kyse ei siis ole pelkästään opiskelijoiden lukumäärästä, vaan siitä, miten opettajan läsnäolo ja ohjaus näkyvät opiskelijalle. Opettajan läsnäolo on yhteydessä opiskelijoiden sitoutumiseen verkko-opetuksessa (Shehzad & Charles 2023). Suuremmissa opiskelijaryhmissä sama opettajan panos ei välttämättä näy samalla tavalla, joten on tarpeen miettiä selkeitä keskustelurakenteita, pienryhmien hyödyntämistä ja mahdollisesti yhteisopettajuutta tai useampia pienryhmäohjaajia.

Esimerkiksi Walsh Koricken ym. (2024) tutkimus korkeakoulutuksen verkkokoulutuksesta tukee myös tätä näkökulmaa. Opiskelijat kokivat opettajan vaikuttavuuden heikkenevän, kun ryhmäkoko nousi noin 20–25 opiskelijaan. Opiskelijoiden välinen sitoutuminen ja yhteydet toisiin opiskelijoihin heikkenivät jo noin 20 opiskelijan jälkeen. Havainto on YAMK-koulutuksen kannalta olennainen, koska juuri vuorovaikutus, opiskelijoiden työkokemuksen jakaminen ja keskustelu ovat usein oppimisen ydintä.

Ryhmäkoko: strateginen valinta vai tehokkuusratkaisu?

Korkeakoulujen arjessa ryhmäkokoihin liittyy usein taloudellisia ja organisatorisia paineita. Julkisessa keskustelussa on lisäksi noussut esiin keskustelu korkeakoulukseen laadusta, sekä kysymyksiä millaisin resurssein ja pedagogisin ratkaisuin koulutuksen tavoitteet saavutetaan (Nordin 2026). Suurempi ryhmä voi näyttää tehokkaalta ratkaisulta, jos tarkastellaan vain opiskelijamääriä ja opetuksen järjestämisen kustannuksia. YAMK-koulutuksessa tällainen tarkastelu on kuitenkin kapea. Jos koulutuksen lupaus on tuottaa vaativaa asiantuntijaosaamista, kehittämisosaamista ja työelämää uudistavaa ajattelua, myös ryhmäkoon olisi hyvä tukea näitä tavoitteita.

LABin strategiassa koulutus kytkeytyy vahvasti työelämän uudistamiseen ja tulevaisuuden huippuosaajien kouluttamiseen. Strategia 2030 nostaa tavoitteiksi muun muassa valmistuvien opiskelijoiden määrän, hyvän työllistymisen ja yritysten kasvun tukemisen (LAB-ammattikorkeakoulu 2024). Näiden tavoitteiden rinnalle tarvitaan myös kysymys siitä, millaisilla pedagogisilla ratkaisuilla tulevaisuuden osaaminen syntyy. Ryhmäkoko on yksi tällainen ratkaisu: se vaikuttaa siihen, kuinka hyvin opiskelijat voivat rakentaa asiantuntijuuttaan yhdessä opettajan, vertaisryhmän ja työelämän kanssa.

Karvin vuoden 2024 auditoinnissa LAB sai tunnustusta tavoitteellisesta TKI-toiminnasta ja vahvoista työelämäyhteyksistä, mutta auditointiryhmä suositteli samalla, että opetuksen ja pedagogisten ratkaisujen laatua ja riittävyyttä tarkastellaan LABissa yhteisesti ja aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Auditoinnissa nostettiin esiin myös tarve kehittää koulutuksen laadun seurannan indikaattoreita ja hyödyntää kerättyä tietoa parantamistoimenpiteissä (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi 2024).

Insinöörikoulutuksen kehittämisessä myös CDIO-viitekehys tarjoaa luontevan perustelun sille, miksi ryhmäkokoa ei voi tarkastella irrallaan oppimistavoitteista. CDIO-standardit korostavat muun muassa integroitua opetussuunnitelmaa, integroituja oppimiskokemuksia, aktiivista oppimista, oppimisen arviointia ja ohjelman jatkuvaa arviointia (Malmqvist, Edström & Rosén 2020). Oppimisen rakentuessa tekemisen, vuorovaikutuksen, suunnittelun, toteuttamisen ja reflektion varaan ryhmäkoon merkitys korostuu: liian suuressa ryhmässä aktiivinen ja ohjattu oppiminen voi kaventua helposti yksisuuntaiseksi opetukseksi (Malmqvist ym. 2022).

Taft ym. (2019) kehottavat suhteuttamaan ryhmäkoon tavoiteltuun oppimisen tasoon. Opiskelijoiden kokema opettajan vaikuttavuus ja vertaisyhteys voivat heikentyä jo melko maltillisissa ryhmäkokojen kasvuissa (Walsh Koricke ym. 2024). Opettajan osallistumisen vaikutus opiskelijoiden aktiivisuuteen ei ole samanlainen kaikenkokoisissa ryhmissä (Kwon ym. 2019). Aikaisemmat tutkimukset, LABin strategiset tavoitteet, Karvin auditoinnissa esiin nostetut opetuksen laadun kehittämistarpeet ja CDIO-ajattelun painotus aktiiviseen, integroituihin oppimiskokemuksiin perustuvaan insinöörikoulutukseen osoittavat kaikki, että ryhmäkoon suunnittelu on osa koulutuksen laadun johtamista.

Mitä tämä voisi tarkoittaa YAMK-koulutuksen suunnittelussa?

YAMK-koulutuksessa ryhmäkoon suunnittelua voisi lähestyä kolmen kysymyksen kautta. 1. Onko opintojakson tavoitteena ensisijaisesti tiedon jakaminen vai osaamisen syventäminen? 2. Kuinka paljon opiskelijat tarvitsevat yksilöllistä tai pienryhmäkohtaista ohjausta? 3. Millaista vuorovaikutusta oppimistavoitteet edellyttävät? Vastaukset tekevät ryhmäkoosta pedagogisen ratkaisun neutraalin järjestelykysymyksen sijaan seuraavasti:

Perustiedon välittämiseen soveltuvat toteutukset voivat hyötyä suuremmista ryhmistä ja yhteisistä materiaaleista.
Reflektioon, asiantuntijuuden kehittämiseen ja työelämälähtöisiin oppimistehtäviin olisi hyvä hyödyntää pienempiä ryhmiä tai selkeästi resursoituja pienryhmäprosesseja.
Opinnäytetyötä, kehittämistehtävää tai vaativaa projektityöskentelyä tukevilla opintojaksoilla ohjauksen määrä ja laatu olisi huomioitava jo ryhmäkokoa suunniteltaessa.
Suurissa ryhmissä pedagoginen rakenne tulisi suunnitella erityisen huolellisesti: tarvitaan pienryhmätyöskentelyä, ohjattuja keskusteluja, selkeitä palautekäytäntöjä ja mahdollisesti rinnakkaisia ohjausresursseja.

Ryhmäkoon pohtiminen ei tarkoita sitä, että kaikki YAMK-opetus pitäisi järjestää pienissä ryhmissä, vaan sitä, että ryhmäkoon tulee olla linjassa koulutuksen tavoitteiden kanssa. Jos tavoitellaan työelämää uudistavaa osaamista, kriittistä ajattelua ja syvällistä asiantuntijuuden kasvua, ryhmäkoko on muutakin kuin neutraali järjestelykysymys. YAMK-koulutuksessa ryhmäkoko on osa pedagogista laatua ja siksi siitä tulisi puhua ja sitä tulisi kehittää yhtä vakavasti kuin opetussuunnitelmia, oppimistavoitteita ja resursseja.

Lähteet

CDIO Initiative. 2026. CDIO Standards 3.0. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa https://cdio.org/content/cdio-standards-30

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). 2024. LAB-ammattikorkeakoulun auditointi 2024. Viitattu 26.8.2026. Saatavissa https://www.karvi.fi/en/evaluations/higher-education/3rd-cycle-audits-higher-education-institutions-2018-2024/audit-lab-university-applied-sciences-2024

Kwon, K., Park, S. J., Shin, S. & Chang, C. Y. 2019. The effects of instructor participation and class size on student participation in an online class discussion forum. British Journal of Educational Technology. 50 (3), 1433–1445. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/bjet.12512

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. LAB Strategia 2030. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2024-05/LAB%20Stategia%202030.pdf

Malmqvist, J., Edström, K. & Rosén, A. 2020. CDIO Standards 3.0 – Updates to the Core CDIO Standards. Proceedings of the 16th International CDIO Conference. 1. 60–76. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa https://research.chalmers.se/en/publication/535190

Malmqvist, J., Lundqvist, U., Rosén, A., Edström, K., Gupta, R., Leong, H., Cheah, S. M., Bennedsen, J., Hugo, R., Kamp, A., Leifler, O., Gunnarsson, S., Roslöf, J. & Spooner, D. 2022. in 18th CDIO International Conference Proceedings – Full papers. 18th International CDIO Conference, CDIO 2022, Reykjavik, Iceland, 13.6.2022. 18-36. Viitattu 27.9.2026. Saatavissa https://pure.au.dk/portal/en/publications/the-cdio-syllabus-30-an-updated-statement-of-goals/

Mäki, J.-M. 2026. Hyvä opettaja kysyy, haastaa ja vaatii perustelemaan. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012213956.html

Nordin, L. 2026. Suomen kehnot korkeakouluopinnot eivät ole maksun arvoisia. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/suomi/art-2000012202734.html

Shehzad, N. & Charles, T. 2023. Exploring the impact of instructor social presence on student engagement in online higher education. Contemporary Educational Technology. 15 (4), ep484. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.30935/cedtech/13823

Taft, S. H., Kesten, K. & El-Banna, M. M. 2019. One size does not fit all: Toward an evidence-based framework for determining online course enrollment sizes in higher education. Online Learning. 23 (3). Viitattu 27.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.24059/olj.v23i3.1534

Walsh Koricke, M., Abernathy, D. & Pardue, T. 2024. Graduate student perceptions regarding the impact of class size on effective online teaching and learning. Quarterly Review of Distance Education. 24 (3), 1–16. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1108/QRDE-02-2024-0001

Watson, S., Sullivan, D. P. & Watson, K. 2023. Teaching presence in asynchronous online classes: It’s not just a façade. Online Learning. 27 (2). Viitattu 27.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.24059/olj.v27i2.3231

Kirjoittaja

Kristiina Brusila-Meltovaara toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä. Hänen kiinnostuksenkohteitaan ovat erityisesti johtaminen, työhyvinvointi, Industry 5.0 ja työelämän muutokset.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/people-girls-women-students-2557399/