Johtajuuden merkitys kyberturvallisuudessa sote-alan asiakas- ja etätyössä

Kirjoittajat: Aino-Maija Pelto-Huikko, Viivi Vehmas & Minna-Maria Behm

Työelämän ja palveluiden digitalisaatio ja kyberturvallisuus

Opetushallituksen (2026) mukaan digitalisaatiolla tarkoitetaan yhteiskunnallisesti laajempaa muutosta, jossa perinteisiä prosesseja sekä analogisia toimintoja korvataan digitaalisella teknologialla ja ratkaisuilla. Digitalisaation vaikutukset näyttäytyvät monin tavoin esimerkiksi koulutuksessa, sosiaali- ja terveysalalla, julkishallinnossa sekä liiketoiminnassa. Digitalisaation myötä ovat kehittyneet esimerkiksi etätyö, internetistä ostaminen ja viestiminen sosiaalisen median kautta. Voidaan siis todeta, että digitalisaatio mullistanut merkittävästi opiskelua ja tapoja tehdä työtä. (Opetushallitus 2026.)

Viime vuosien aikana digitalisaatio on edennyt hyvin nopeatempoisesti erityisesti sote-alalla. Digitalisaation avulla pyritään vastaamaan erilaisiin sote-alan haasteisiin, kuten palveluiden kehittämiseen ja henkilöstövajeeseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.) Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kasvava ala ja sen hallinta on muuttunut yhä asiakaskeskeisemmäksi. Sähköisiä järjestelmiä sekä etäyhteyksiä käytetään aiempaa enemmän ja niiden avulla pystytään saavuttamaan tuloksia. (Almalawi ym. 2023.)

Kyberturvallisuudella tarkoitetaan sähköisen yhteiskunnan tai organisaation tulevaisuutta. Sen avulla pyritään turvaamaan organisaation tai yhteiskunnan toiminnot. (Suomi.fi kehittäjälle 2024.) Kyberturvallisuus on osa ihmisten päivittäistä arkea eikä siihen kiinnitetä erityistä huomiota. Arjessa käytetään älypuhelimia, sähköpostia, sähköisiä maksupalveluita tai viestintäpalveluita, jotka kaikki perustuvat kybermaailman toimivuuteen. Kyberturvallisuus on erittäin heikosti ymmärretty asia, mutta samaan aikaan se arjessa näyttelee merkittävää roolia. Sote-alalla kyberturvallisuudella pyritään turvaamaan palveluiden tehokkuutta ja laatua. Tietoturvallisuus ja tietosuoja ovat osana kyberturvallisuuden kokonaisuutta. Usein kyberturvallisuus jää tietoturvan ohessa varjoon, vaikka se on huomattavasti tietoturvaa laajempi ja kokonaisvaltaisempi asia. (Limnéll ym. 2014.)

Sote-alalla työskentelevät tarvitsevat kehittämistä ja kouluttautumista tieto- ja kyberturvallisuusosaamisen osalta. Ammattilaisen osaamisen kehittäminen tulisi olla jatkuvaa ja sen tulisi perustua osaamisvaatimuksiin. (Blek & Solankallio-Vahteri 2022.) Maailmanlaajuisesti terveydenhuollon palvelut nähdään houkuttelevana kohteena kyberrikollisuuden näkökulmasta. Sote-palveluissa on arvokasta tietoa ja puolustautuminen kyberrikollisuutta vastaan on vielä kehittymätöntä. Asiakastietojen varastaminen, lääkinnällisiin laitteisiin kohdistuvat hyökkäykset sekä kiristyshyökkäykset yleistyvät kyberrikkomuksina. (Coverty & Branley 2018.) Henkilöstön osaamista kyberturvallisuuden osalta tulisi kehittää ja ylläpitää säännöllisesti. Organisaatioissa on havaittu erityisenä kehittämistarpeena hoitohenkilöstön ja teknisen henkilöstön vuorovaikutus. Olisi tärkeää, että toimintamallit ja tietoturvaohjeet tukisivat arjen työskentelyä. (Blek & Solankallio-Vahteri 2022.)

Nykypäivän johtajuus – mitä johtajalta sote-alalla vaaditaan?

Sote-alalla johtaminen, palvelujärjestelmät ja organisaatiot ovat uusien haasteiden edessä. Nykyajan johtajuus on vaativaa työtä, jossa yhdistyy monia johtamisen osa-alueita. Palvelujärjestelmien, organisaatioiden ja palveluiden yhdistyminen edellyttää erilaista johtamisosaamista ja johtajuutta kuin johtamistyö on aiemmin sote-alalla vaatinut. (Hujala & Taskinen 2020, 38–40.) Teknologian kehityksen ja digitalisoitumisen syventymisen myötä kyberturvallisuuden strateginen johtajuus korostuu. Tilannetietoisuus sekä ennakoiva työskentely mahdollisia uhkatilanteita varten on keskeisenä osana kyberturvallisuusjohtajuutta. Organisaatioissa johtamisrakenteiden selkeys ja tunnistettavuus ovat tärkeässä roolissa. (Valtioneuvosto 2018.) Erityisesti digipalveluiden tukemisessa johtamisen rooli on koettu tärkeäksi. Lähijohdon sekä organisaation halulla ja sitoutumisella on koettu olevan merkittävä vaikutus, miten palvelut siirtyvät toimintaan. Lähijohtaja toimii organisaatiossa suunnannäyttäjänä ja kannustaa henkilöstöä toiminnassa sekä toiminnan kehittämisessä. (Tepponen ym. 2024, 118–120.)

Työnantajaa ohjaavat velvollisuudet ja vastuut, joita puolestaan ohjaa lainsäädäntö. Työnantaja on velvollinen tarkastelemaan työympäristöä sekä tunnistamaan ja arvioimaan työhön vaikuttavia vaaroja. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden riittävästä perehdyttämisestä työturvallisuuteen. (Työsuojelu 2025.) Digitalisoitumisen ja teknologisen kehityksen myötä myös kyberturvallisuuden johtaminen korostuu. Kyberturvallisuusjohtamisessa tarvitaan strateginen johtamismalli ja johtamista tukeva tilannekuva. Käytännössä johtamistyö on digitaalisen toimintaympäristön turvaamista, tavoitteiden asettamista, tunnistamista sekä toiminnan ja varautumisen yhteensovittamista. Kybertoimintaympäristön ominaisuutena on sen nopea kehitys, joka tuo johtajuuteen hektisyyttä ja vaatii muutoksiin reagointia. (Lehto ym. 2018, 11–12.) Pöyhösen (2020) mukaan järjestelmällisen, laadukkaan johtamisen avulla on mahdollista luoda työympäristöön soveltuva johtamisjärjestelmä, jota voidaan hyödyntää kybertoimintaympäristön hallinnassa.

Johtajuuden kulmakiviksi eettisyys, osaaminen ja vuorovaikutus

Pelto-Huikko ja Vehmas (2026) selvittivät YAMK-opinnäytetyössään kyberturvallisuuteen liittyvää tutkimustietoa sote-alan johtamisessa sekä palvelumuotoilussa, hyödynnettäväksi kyberturvallisuuden vahvistamiseksi etä- ja asiakastyössä. Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tuloksissa korostuvat johtamisen moniulotteisuus ja jäsentyminen muutosjohtamiseen, tietoturvajohtamiseen ja strategiseen johtamiseen. Vuorovaikutuksen merkitys ja sen osaamisen tarve vahvistuvat entisestään. Palvelumuotoilun menetelmiä suositellaan hyödynnettäväksi sekä vuorovaikutuksen että digitaitojen kehittämisessä. Lisäksi on tärkeää huomioida johtajan, työntekijöiden ja asiakkaiden kyberturvallisuusosaaminen sekä stressi- ja kuormitustekijöiden huomioiminen. (Pelto-Huikko & Vehmas 2026.)

Kirjoittajien työ- ja työntekijäkokemuksiin sekä arvoihin perustuen nykyajan sote-ala kaipaa johtajaa, joka johtaa joukkojaan eettisyys johtotähtenään. Seeren (2025) mukaan eettinen johtaminen edellyttää työelämässä avointa keskustelukulttuuria. Johtaminen eettisesti mahdollistuu riittävien rakenteiden ja resurssien tuella ja näin myös johtajalla on keinoja johtaa ammatillisten arvojen mukaan. Vaikka ympäröivä maailma ja sote-alan toimintaympäristö muuttuvat edelleen digitaalisempaan suuntaan, on yhä tärkeää sitoutua avoimiin vuorovaikutushetkiin työyhteisössä johtajan ja työntekijöiden välillä. Työelämässä tarvitaan edelleen lähijohtajia, joiden puoleen voi kääntyä kasvokkain ilman digilaitteita. Onneksi sote-alalla johtajien työpäivät sisältävätkin yhä paljon vuorovaikutusta. (Työterveyslaitos.)

Lähteet

Almalawi, A., Khan, A., Alsolami, F., Abushar, Y. & Ahfakeeh, A. 2023. Managing Security of Healthcare Data for a Modern Healthcare System. Managing Security of Healthcare Data for a Modern Healthcare System. Sensors. Vol. 23 (7), 3612. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/s23073612

Blek, T. & Solankallio-Vahteri, T. 2022. Terveydenhuollon hoitohenkilöstön tieto- ja kyberturvallisuusosaaminen. Finnish Journal of EHealth and EWelfare. Vol. 14 (4), 352–363. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.115829

Covertry, L. & Branley. D. 2018. Cybersecurity in healthcare: a narrative review of trends, threats and ways forward. Maturitas. Vol. 113, 48–52. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.maturitas.2018.04.008

Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.). 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9

Lehto, M., Limnéll, J., Kokkomäki, T., Pöyhönen, J. & Salminen, M. 2018. Kyberturvallisuuden strateginen johtaminen Suomessa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 28/2018. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-532-7

Limnéll, J., Majewski, K. & Salminen, M. 2014. Kyberturvallisuus. Jyväskylä: Docendo

Opetushallitus. 2026. Datatalousosaamisen perusteita perusopetukseen ja toiselle asteelle: Mitä on reilu datatalous? Mitä jokaisen tulisi tietää? Mitä sitten on digitalisaatio? Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/digiosaaminen/datatalousosaamisen-perusteita-perusopetukseen-ja-toiselle-asteelle/mita-sitten

Pelto-Huikko, A-M. & Vehmas, V. 2026. Kyberturvallisuusjohtaminen sosiaali- ja terveysalalla etä- ja asiakastyöskentelyssä sekä palvelumuotoilussa: Integratiivinen kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026082126433

Pöyhönen, J. 2020. Kyberturvallisuuden johtaminen ja kehittäminen osana kriittisen infrastruktuurin organisaation toimintaa : Systeemiajattelu. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta.  JYU Dissertations 270. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8258-4

Seere, A. 2025. Eettinen johtaminen ei ole vain johtajan vastuulla sote-alalla – myös organisaation rakenteet ratkaisevat. Viitattu 24.8.2026 Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/72181996/eettinen-johtaminen-ei-ole-vain-johtajan-vastuulla-sote-alalla-myos-organisaation-rakenteet-ratkaisevat?publisherId=69821258&lang=fi

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Miten hyödyntää sote-alan digitalisaatiota tehokkaasti? – Käsikirja sote-toimijoille julkaistu. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://stm.fi/-/miten-hyodyntaa-sote-alan-digitalisaatiota-tehokkaasti-kasikirja-sote-toimijoille-julkaistu

Suomi.fi kehittäjälle. 2024. Tietoturva ja kyberturvallisuus. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://kehittajille.suomi.fi/palvelut/digiturva/tietoturva

Tepponen, M., Ahonen, O. & Turja, T. 2024. Käsikirja: Digitalisaatiota ja sitä koskevien toimintatapojen osaamisen ja kulttuurin edistäminen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:37. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8657-2

Työsuojelu. 2025. Vastuut työsuojelussa. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/vastuut-tyosuojelussa

Työterveyslaitos. Hyvä johtaminen on tietoinen valinta. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/hyva-johtaminen-on-tietoinen-valinta

Valtioneuvosto. 2018. Tutkimus: Kyberturvallisuuden strateginen johtaminen turvaa kansallisen digitaalisen toimintaympäristön. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-kyberturvallisuuden-strateginen-johtaminen-turvaa-kansallisen-digitaalisen-toimintaympariston

Kirjoittajat

Aino-Maija Pelto-Huikko on sosionomi (AMK) ja hän valmistuu sosionomi (YAMK) hyvinvointialan palvelumuotoilu -koulutusohjelmasta. Hän työskentelee sosiaali- ja terveysalalla sosiaaliohjaajana.

Viivi Vehmas on sairaanhoitaja (AMK) ja hän valmistuu sairaanhoitaja (YAMK) tulevaisuuden johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -koulutusohjelmasta. Hän työskentelee palvelukoordinaattorina sosiaali- ja terveysalalla.

Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä YAMK-koulutuksessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/et%C3%A4ty%C3%B6-tekniikkaa-6795505/ (Pixabay Licence)

Viittausohje

Pelto-Huikko, A-M., Vehmas, V. & Behm, M-M. 2026. Johtajuuden merkitys kyberturvallisuudessa sote-alan asiakas- ja etätyössä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/johtajuuden-merkitys-kyberturvallisuudessa-sote-alan-asiakas-ja-etatyossa/