Hyvinvoivista opiskelijoista työkykyisiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiksi

Liikkumisen vaikutukset voivat jakautua epätasaisesti. Tämä tekee saavutettavista ja matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksista tärkeän osan opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistä. Opiskeluaikaisen liikkumisen edistäminen voi olla investointi tulevaan työhyvinvointiin. Opiskelijoiden liikkumisen tukeminen ei ole pelkästään terveyden edistämistä, vaan se voi myös vahvistaa opiskelukykyä, opintojen sujuvuutta ja valmiuksia siirtyä hyvinvoivana ja työkykyisenä työelämään. Pedagogisen mallin avulla liikkuminen voidaan tehdä näkyväksi osaksi lähihoitajaopiskelijoiden oppimisprosessia, mikä tukee sekä ammatillisen osaamisen että työkykyä edistävien valmiuksien kehittymistä.

Kirjoittajat: Saara Blomqvist, Elina Koivula ja Sari Soutukorva

Sosiaalisesti kestävä tulevaisuus edellyttää hyvinvoivia ammattilaisia

Hyvinvointi muodostuu useista toisiinsa kytkeytyvistä tekijöistä, kuten terveydestä, turvallisuudesta, sosiaalisista suhteista sekä yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Sosiaalisen kestävyyden tarkastelussa hyvinvointia ei arvioida ainoastaan nykyhetken näkökulmasta, vaan huomio kohdistuu myös niihin edellytyksiin, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin tulevaisuudessa. (Myllyviita ym. 2024, 11.) Upadyayan ja Salmela-Aron (2017) pitkittäistutkimuksen mukaan nuorten aikuisten kokema hyvinvointi ennustaa tulevaa opiskeluun ja työhön sitoutumista. Sitoutuminen puolestaan vahvistaa yleistä hyvinvointia ajan myötä, mikä viittaa hyvinvoinnin ja sitoutumisen väliseen myönteiseen ja vastavuoroiseen kehityskulkuun nuoruudesta aikuisuuteen siirryttäessä.

Työkyky on keskeinen osa sosiaalista kestävyyttä, sillä se vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin ja työuran kestoon (Bergbom ym. 2020, 66). Terveysalalla työkyvyn säilymiseen vaikuttavat sekä ikääntyminen että työtehtävien kuormittavuus. Erityisesti fyysisesti vaativissa hoitotyön tehtävissä kohdataan työkykyyn liittyviä haasteita. (Garzaro ym. 2022.) Lisäksi työperäisen fyysisen aktiivisuuden ja työkuormituksen on havaittu olevan yhteydessä heikentyneeseen työstä palautumiseen (Karihtala ym. 2023; Mänttäri ym. 2023). Tämän vuoksi on tärkeää kehittää keinoja, joilla voidaan tukea terveydenhuollon ammattilaisten työkykyä, työssä jaksamista ja työuran kestävyyttä.

Yhdenvertaiset liikkumismahdollisuudet tukevat opiskelijoiden hyvinvointia

Yhdenvertaisten liikkumismahdollisuuksien edistäminen on tärkeää opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa. Liikkumiseen perustuviin toimintoihin osallistuminen vahvistaa fyysistä, emotionaalista ja sosiaalista hyvinvointia sekä voi vähentää terveyseroja ja syrjäytymisen riskiä. Kaikilla nuorilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua liikuntaan, minkä vuoksi osallistumisen esteiden tunnistaminen ja saavutettavien liikuntamahdollisuuksien kehittäminen korostuvat. (Ulset ym. 2025.) Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää selkeitä, käytäntöihin vakiinnutettavia tavoitteita ja toimenpiteitä sekä niiden säännöllistä seurantaa (Siukola ym. 2024, 32, 34).

Oppilaitoksella on keskeinen rooli yhdenvertaisen liikkumisen edistämisessä luomalla osallistavia ja opiskelijalähtöisiä toimintamalleja. Kun opiskelijat osallistuvat liikkumista tukevien ratkaisujen suunnitteluun ja kehittämiseen, toiminta vastaa paremmin erilaisten opiskelijaryhmien tarpeisiin, lisää sitoutumista ja vahvistaa yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta sosiaalisesti kestävimmät ratkaisut yhdistävät sekä opiskelijaa motivoivia ja yhteisöllisyyttä vahvistavia, että oppimisympäristöä kehittäviä toimenpiteitä. (Grüne ym. 2020.) Yhdenvertaisen liikkumisen edistäminen edellyttää, että kaikki opiskelijat voivat osallistua ja vaikuttaa toimintaan omista lähtökohdistaan. Tämä vaatii oppilaitokselta sekä osallistavia toimintamalleja että henkilöstön valmiuksia tukea erilaisten opiskelijoiden osallisuutta. Lisäksi on tärkeää vahvistaa opettajien osaamista, jotta he voivat tukea opiskelijoiden aktiiviseen liikkumiseen liittyvien taitojen ja valmiuksien kehittymistä. (Pardali ym. 2025.)

Liikkumisen integrointi osaksi lähihoitajakoulutuksen opetusta

Toisen asteen opiskelijoiden fyysinen aktiivisuus on usein liikuntasuosituksia vähäisempää ja suuri osa nuorista viettää merkittävän osan päivästä istuen (Husu ym. 2022). Oppilaitokset voivat osaltaan vastata tähän haasteeseen sisällyttämällä liikkumisen ja tauottamisen osaksi opetusta ja oppilaitosten toimintakulttuuria, jolloin samalla tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia, luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja (Aartolahti ym. 2025, 12, 40). Lisäksi opetukseen integroitu liikkuminen tuo vaihtelua oppimiseen sekä edistää opiskelijoiden vireyttä ja keskittymistä oppitunneilla (Siekkinen ym. 2025, 72).

Liikunnan merkityksen ymmärtäminen voi auttaa opiskelijoita hahmottamaan sen osaksi omaa ammatillista identiteettiään sekä asiakkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemista (Länsitie ym. 2023). Liu ym. (2025) ovat havainneet, että mitä selkeämpi opiskelijoiden käsitys heidän tulevasta työroolistaan on, sitä myönteisemmin se näkyy oppimiseen sitoutumisena, koulutuksellisena etenemisenä ja yksilöllisenä kasvuna. Opettajilla on keskeinen rooli opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä ammatti-identiteettiä vahvistavan, psykososiaalisesti tukevan oppimisympäristön luojina sekä liikkumiseen kannustajina (Solberg ym. 2023).

Hyria Koulutus Oy:lle toteutettu opinnäytetyö (Blomqvist & Koivula 2026) tuo esiin tapoja vahvistaa lähihoitajaopiskelijoiden liikuntaosaamista ja -motivaatiota sekä edistää liikkumisen merkityksen ymmärtämistä osana ammatillista identiteettiä ja tulevaa työelämää. Lähihoitajaopiskelijoille ja opettajille toteutetut kyselytutkimukset osoittivat tarpeen vahvistaa liikkumisen integrointia opetukseen, sillä opiskelijat kokivat opiskelupäivän aikaisen liikkumisen määrän riittämättömäksi ja opettajat arvioivat oman osaamisensa opiskelijoiden liikuntaosaamisen tukemisessa vain osittain riittäväksi. Liikkumisen ei tulisi näyttäytyä opetuksessa irrallisena lisänä, vaan luontevana osana oppimista ja pedagogisia ratkaisuja (Webster ym. 2020).

Osana opinnäytetyötä (Blomqvist & Koivula 2026) kehitettiin pedagoginen malli (kuvat 1 ja 2) liikkumisen integroimiseksi lähihoitajaopiskelijoiden opetukseen. Mallin avulla liikkuminen voidaan kytkeä osaksi ammatillista oppimista, opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemista sekä tulevassa työelämässä tarvittavan osaamisen vahvistamista. Se kokoaa yhteen keskeiset keinot, joiden avulla liikkumista voidaan integroida opetukseen, ja tuo esiin opettajan merkityksen muutoksen mahdollistajana. Tarkoituksena ei ole keskittyä yksittäisten opetusmenetelmien ohjeistamiseen, vaan ohjata opettajaa tarkastelemaan liikkumista osana opetusta ja opetusympäristöjä. Lisäksi sen tarkoituksena on kuvata liikkumisen pitkäjänteistä integroimista osaksi opetusta.

Kuva 1. Pedagoginen malli liikkumisen integrointiin opetuksessa (Blomqvist & Koivula 2026)

Kuva 2. Opettajan rooli pedagogisen mallin eri vaiheissa (Blomqvist & Koivula 2026

Lähteet

Aartolahti, E., Alaverdyan, A. & Tiitinen, P. 2025. Yhdessä liikkeelle: Hyvinvointia ja liikettä toisen asteen oppilaitoksille ja korkeakouluille. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Julkaisuja 343. Viitattu 30.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-783-2

Bergbom, B., Lantto, E., Leino-Arjas, P., Ruokolainen, M., Tarvainen, K. & Varje, P. 2020. Ikääntyvä ja monimuotoistuva työväestö. Teoksessa Kokkinen, L. (toim.) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. 53–74. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-943-3

Blomqvist, S. & Koivula, E. 2026. Liikkumisen merkityksen sisäistäminen osana lähihoitajaopiskelijan ammatti-identiteettiä: Pedagogisen mallin kehittäminen tutkimuksellisen kehittämistyön avulla. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.8.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026081226186

Garzaro, G., Clari, M., Ciocan, C., Albanesi, B., Guidetti, G., Dimonte, V. & Sottimano, I. 2022. Physical Health and Work Ability among Healthcare Workers. A Cross-Sectional Study. Nursing Reports. Vol. 12 (2), 259–269. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/nursrep12020026

Grüne, E., Popp, J., Carl, J. & Pfeifer, K. 2020. What do we know about physical activity interventions in vocational education and training? A systematic review. BMC Public Health. Vol. 20, 978. Viitattu 9.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12889-020-09093-7

Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. & Vasankari, T. 2022. Liikuntaraportti: Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33. Viitattu 22.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-808-3

Karihtala, T., Valtonen, A. M., Kautiainen, H., Hopsu, L., Halonen, J., Heinonen, A. & Puttonen, S. 2023. Relationship between occupational and leisure-time physical activity and the need for recovery after work. Archives of Public Health. Vol. 81, 17. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s13690-022-01017-8

Liu, Y., Li, M., Yi, Q. & Zhang, X. 2025. Building pathways to engagement: a longitudinal study of future work self-salience, consideration of future consequences, and student learning engagement. European Journal of Psychology of Education. Vol. 40, 137. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa rajoitetusti https://doi.org/10.1007/s10212-025-01044-3

Länsitie, M., Peltonen, M., Korpelainen, R., Leskelä, R.-L. & Ahokas, S. 2023. Terveyttä edistävä liikkuminen ja liikunta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutussisältöjä. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:9. Viitattu 22.9.2025. Saatavissa https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/06/Terveytta%CC%88-edista%CC%88va%CC%88-liikkuminen-ja-liikunta-osana-sote-alan-koulutuksia.pdf

Mänttäri, S., Säynäjäkangas, P., Selander, K. & Laitinen, J. 2023. Increased physical workload in home care service is associated with reduced recovery from work. International Archives of Occupational and Environmental Health. 96 (5), 651–660. Viitattu 10.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s00420-023-01960-1

Myllyviita, R., Saikkonen, P. & Vaalavuo, M. 2024. Sosiaalinen kestävyys hyvinvointivaltiossa: Kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 64/2024. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-421-5

Pardali, E., Kjønniksen, L., Bratland-Sanda, S., Säre, E., Koni, I., Lemberg, G. M., Mäestu, E., Kull, M., Mandelid, M. B. & Trangsrud, L. K. J. 2025. Pupils’ participation roles in school-based physical activity in the context of physically active learning and recess: experiences from Norwegian and Estonian primary and secondary school pupils. Frontiers in Sports and Active Living. Vol. 7, 1514764. Viitattu 9.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fspor.2025.1514764

Siekkinen, K., Rajala, K., Hakonen, H., Kämppi, K. & Tammelin, T. 2025. Opiskelupäivän aikainen liikkuminen. Teoksessa Kokko, S. & Hämylä, R. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU -tutkimuksen tuloksia 2024. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1. 72–77. Viitattu 26.10.2025. Saatavissa https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2025/05/LIITU-2024-raportti.pdf

Siukola, R., Sahrio, A., Vihtari, J. & Soronen, S. 2024. Yhdenvertaisuuden edistäjän opas. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 6/2024. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-339-3

Solberg, S., Laundal, Ø. & Garrels, V. 2023. Scoping Review of Positive Mental Health Research for Students in Vocational Education and Training. International Journal for Research in Vocational Education and Training. Vol. 10 (2), 258–287. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.13152/IJRVET.10.2.6

Ulset, V. S., Oppici, L., Hamre, K., Rudd, J. R., Stornæs, A. V., Haraldsen, H. M. & Säfvenbom, R. 2025. Inclusion in Motion: Promoting Equitable Physical Activity and Health in Childhood and Adolescence. Children. Vol. 12 (7), 942. Viitattu 30.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/children12070942

Upadyaya, K. & Salmela-Aro, K. 2017. Developmental dynamics between young adults’ life satisfaction and engagement with studies and work. Longitudinal and Life Course Studies. Vol. 8 (1), 20–34. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.14301/llcs.v8i1.398

Webster, C. A., Starrett, A., Rehling, J., Chen, B., Beets, M. W. & Weaver, R. G. 2020. Understanding Elementary Classroom Teachers’ Use of Movement Integration Resources. Frontiers in Education. Vol. 5, 56. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3389/feduc.2020.00056

Kirjoittajat

Saara Blomqvist on sairaanhoitaja (AMK) ja Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio (YAMK) -koulutuksen opiskelija. Hän työskentelee lähihoitajaopiskelijoiden hoitotyön opettajana Hyria Koulutus Oy:ssä.

Elina Koivula on sosionomi (AMK) ja Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio (YAMK) -koulutuksen opiskelija. Hän työskentelee lastensuojelun jälkihuollon tehostetun palvelun ohjaajana Helsingin kaupungilla.

Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft, väitöskirjatutkija) työskentelee lehtorina LABin Hyvinvointiyksikössä ja tutkijana LABin Fyysinen aktiivisuus ja toimintakyky -tutkimusryhmässä. Hän tutkii työhyvinvoinnin eri teemoja, kuten työstä palautumista ja fyysistä aktiivisuutta.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/490392 (CC0)