Terveystietoa ei etsitä vain terveydenhuollon ammattilaisilta tai luotettaviksi tunnetuilta verkkosivuilta. Sosiaalinen media, hyvinvointivaikuttajat ja generatiivinen tekoäly ovat muuttaneet ympäristöä, jossa ihmiset muodostavat käsityksiään terveydestä. Tämä haastaa myös sairaanhoitajan terveyden edistämisen osaamisen ja sairaanhoitajakoulutuksen. Millaisia valmiuksia tarvitaan, kun terveystietoa on saatavilla yhä useammista lähteistä ja sen luotettavuutta on arvioitava?
Kirjoittaja: Jan Holmberg
Terveystiedon arviointi on osa terveyslukutaitoa
Terveyslukutaito tarkoittaa valmiuksia hankkia, ymmärtää, arvioida ja soveltaa terveystietoa terveyttä koskevien päätösten ja toiminnan tueksi (Sørensen ym. 2012). Digitaalisessa tietoympäristössä korostuu erityisesti se, kuinka luotettavaa, tarkoituksenmukaista ja omaan tilanteeseen sopivaa tieto on. Digitaalisen terveyslukutaidon tasoon ovat yhteydessä esimerkiksi koulutus, tulotaso ja sosiaalinen tuki (Estrella ym. 2023). Terveysmisinformaatioon uskomisen alttiuteen ovat yhteydessä esimerkiksi tietämys, analyyttinen ajattelu ja luottamus tieteen tuottamaan tietoon (Nan ym. 2022).
Asiakas voi saada terveystietoa ammattilaisen lisäksi esimerkiksi tekoälysovelluksista. Sisältö voi olla oikeaa, puutteellista, harhaanjohtavaa tai virheellistä, mikä korostaa tiedon lähteiden ja sisällön kriittistä arviointia. Siksi sairaanhoitajan ajantasaiseen ydinosaamiseen kuuluu hyvinvointi- ja terveysteknologian sekä tekoälyn hyödyntäminen, tekoälyn tuottaman tiedon arviointi ja vastuullinen toiminta (Laurea-ammattikorkeakoulu 2026). Kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon terveystietoa on saatavilla. Olennaista on, millaiset valmiudet asiakkaalla ja ammattilaisella on toimia tilanteessa, jossa tietoa on paljon, sen laatu vaihtelee ja samaan kysymykseen löytyy verkosta keskenään ristiriitaisia vastauksia.
Sosiaalisessa mediassa sisältö tulee vastaan ilman hakemista
Sosiaalisen median terveysinformaatiota koskevassa systemaattisessa katsauksessa misinformaatiota havaittiin useissa terveysaiheissa ja eri sosiaalisen median alustoilla. Sitä esiintyi runsaasti esimerkiksi tupakkatuotteita ja lääkkeitä koskevassa sisällössä, mutta myös rokotteisiin ja sairauksiin liittyvä misinformaatio oli yleistä. (Suarez-Lledo & Alvarez-Galvez 2021.) Sosiaalisen median erityispiirre on, ettei terveystietoa tarvitse aina etsiä. Se voi tulla käyttäjän nähtäväksi muun sisällön yhteydessä ja algoritmin suosittelemana. Tällöin terveystieto sekoittuu muuhun sisältöön, eikä sen vastaanottaja välttämättä pysähdy arvioimaan, miksi kyseinen sisältö tuli hänen nähtäväkseen.
Ziapourin ym. (2024) systemaattisessa katsauksessa sosiaalisen median lukutaito näyttäytyi yhtenä keinona vahvistaa valmiuksia arvioida terveyteen liittyvää tietoa ja hallita infodemian haittoja. Katsauksessa infodemian taustalla tunnistettiin muun muassa luottamukseen, vertaisten ja vaikuttajien vaikutukseen sekä terveydenhuollon viestinnän puutteisiin liittyviä tekijöitä. Tämä viittaa siihen, ettei pelkkä luotettavan tiedon tarjoaminen välttämättä riitä infodemian haittojen vähentämiseen. Sosiaalisen median terveysinformaatio haastaa myös tapaa, jolla terveyttä edistävää ohjausta toteutetaan. Yksittäisen terveysväitteen sijaan huomio voidaan kohdistaa siihen, miten asiakas muodostaa käsityksensä terveydestä ja arvioi kohtaamansa tiedon luotettavuutta.
Tekoäly haastaa terveystiedon luotettavuuden arvioinnin
Generatiivisen tekoälyn käyttö tuo terveystiedon arviointiin uuden piirteen. Hakukone tarjoaa käyttäjälle yleensä lähteitä, joiden perusteella hänen on muodostettava oma käsityksensä. Tekoäly voi puolestaan tuottaa sekunneissa valmiin ja vakuuttavasti kirjoitetun vastauksen. Sujuva kieli voi tehdä vastauksesta uskottavan, vaikka sen sisällön oikeellisuus vaatisi tarkastamista.
Hoitotyötä käsittelevässä tutkimuskatsauksessa ChatGPT:n nähtiin voivan tukea tiedon saatavuutta ja lääketieteellisen tiedon ymmärrettävyyttä. Samalla esiin nousivat vastausten tarkkuuden vaihtelu, eettiset kysymykset ja ammatillisen valvonnan tarve. (Anwar ym. 2026.) Potilaiden, omaisten ja sairaanhoitajien kokemuksia käsitelleessä tutkimuksessa tekoälychatbottien nähtiin voivan tukea potilasohjausta, mutta tiedon tarkkuudesta, yksilöllisyydestä ja läpinäkyvyydestä oli huolia. Chatbotit sopivat tutkijoiden mukaan parhaiten potilasohjausta täydentäväksi työkaluksi, ja sairaanhoitajan ammatillinen valvonta osoittautui tärkeäksi. (Liu ym. 2026.) Tämä vahvistaa perustetta tarkastella tekoälylukutaitoa osana digitaalista terveyslukutaitoa ja hoitotyön opintoja. Hoitotyön ammattilaisen on opittava työskentelemään hoitotilanteissa, joissa tekoälyä käytetään. Sairaanhoitajan tehtävä on auttaa asiakasta arvioimaan tekoälyn tuottamaa terveystietoa ja keskustella sen käytöstä asiakkaan kanssa osana terveyttä edistävää potilasohjausta.
Virheellinen tieto vaatii muutakin kuin korjaamista
Kun asiakas kertoo uskovansa verkossa kohtaamaansa kyseenalaiseen terveysväitteeseen, ammattilaisen ensimmäinen reaktio saattaa olla tiedon korjaaminen. Se ei kuitenkaan aina riitä. Ziapourin ym. (2024) katsauksessa sosiaalisen median lukutaito yhdistyi muun muassa tiedon kriittiseen arviointiin ja sen paikkansapitävyyden tarkistamiseen.
Stubbsin ym. (2026) sairaanhoitajia käsittelevässä katsauksessa puolestaan korostuivat näyttöön perustuvan tiedon edistäminen, selkeä viestintä, kriittinen ajattelu, empatia sekä ammatillinen ja digitaalinen vastuullisuus. Lisäksi keskeistä oli koulutuksen ja organisaation tuen merkitys. Tämä on tärkeä havainto sairaanhoitajakoulutuksen sisältöä kehitettäessä. Sairaanhoitajan terveyden edistämisen ydinosaamisessa korostuvat terveydellisten riskitekijöiden tunnistaminen, varhainen tuki ja uusien terveysuhkien ennakointi (Laurea-ammattikorkeakoulu 2026). Verkossa leviävä virheellinen tieto voi muodostaa terveyttä uhkaavan tekijän, jonka tunnistaminen ja käsittely edellyttävät sairaanhoitajalta näyttöön perustuvan tiedon arviointia, asiakaslähtöistä työotetta, asiakkaan ohjaamista ja omahoidon tukemista.
Terveyslukutaitoa voidaan harjoitella sairaanhoitajakoulutuksessa
Terveyslukutaitoa voidaan harjoitella skenaariopohjaisilla ja tapauslähtöisillä oppimistehtävillä, jotka muistuttavat asiakkaiden ja hoitotyön todellista tietoympäristöä. Opiskelijalle voidaan esimerkiksi antaa sosiaalisessa mediassa julkaistuja virheellisiä ja oikeellisia terveyttä edistävä neuvoja tai tekoälyn tuottamia perusteettomia ja perusteltuja terveysväite, joita asiakas on tuonut esiin hoitajan vastaanotolla.
Tehtävänä ei ole ainoastaan ratkaista, onko tietosisältö oikein vai väärin. Opiskelijan tulee selvittää, millaiseen näyttöön tieto perustuu, miten asiakas sitä perustelee, mitä sen noudattamisesta voi seurata ja miten asiasta tulisi keskustella asiakkaan kanssa. Lisäksi tulisi ratkaista, miten toimia tilanteessa, jossa asiakkaan käyttämä tieto on osittain oikeaa, mutta sen soveltaminen hänen tilanteeseensa voisi olla haitallista. Tällainen tehtävä vastaa sairaanhoitajan ydinosaamisen osaamisvaatimuksia. Se harjoittaa opiskelijan näyttöön perustuvan tiedon arviointia ja hyödyntämistä, tekoälyn vastuullista käyttöä ja tiedonlukutaitoa sekä asiakaslähtöisen ja näyttöön perustuvan ohjauksen toteuttamista. Samalla opiskelija harjoittelee terveyden edistämisen tietoperustan soveltamista sekä selkeää ja asiakaslähtöistä vuorovaikutusta hoitotilanteessa. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2026.) Lopullisena tavoitteena on, että opiskelija pohtii ammatillista rooliaan: sairaanhoitajan tehtävä ei ole hallita kaikkea asiakkaan käyttämää terveystietoa, vaan auttaa häntä arvioimaan sitä luotettavassa hoitosuhteessa.
Sairaanhoitajan tehtävä on vahvistaa asiakkaan tiedon arviointikykyä
Digitaalisessa tietoympäristössä sairaanhoitajan asiantuntemus ei perustu siihen, että hänellä olisi hallussaan kaikki oikeat vastaukset. Hoitotyön arvo näkyy yhä enemmän siinä, että hän osaa tunnistaa, milloin asiakkaan kohtaamaan tietoon liittyy riskejä terveyttä koskevalle päätöksenteolle. Tehtäväksi nousee yhä enemmän asiakkaan arviointikyvyn tunnistaminen, arvioiminen ja vahvistaminen. Tämä tarjoaa hoitotyön koulutukselle konkreettisen kehittämiskohteen terveyden edistämisen opintoihin. Opiskelijoita on valmistettava tilanteisiin, joissa asiakkaalla on helppo pääsy tietovarantoihin, mutta sen laadun arvioiminen jää yhä useammin hänen itsensä varaan. Sairaanhoitajan toteuttamilla terveyslukutaitoa vahvistavilla interventioilla on tutkimusnäytön perusteella potentiaalia tukea sekä asiakkaiden terveyslukutaitoa että terveyteen liittyviä tuloksia erityisesti pitkäaikaissairauksien hoidossa. (Boumendil ym. 2025.) Kysymys ei lopulta ole siitä, miten sairaanhoidon opiskelija tai sairaanhoitajana työskentelevä ammattilainen hallitsee nopeasti muuttuvaa tietoa, vaan siitä, millaista osaamista muuttuvassa digitaalisessa tietoympäristössä tarvitaan laadukkaan ja terveyttä edistävän hoitotyön toteuttamiseksi.
Lähteet
Anwar, S., Yusuf, S., Kada, M. K. R. & Mustafa, F. 2026. ChatGPT as an AI-Enabled Educational Resource in Nursing Practice: Scoping Review of Uses, Outcomes, and Implementation Challenges. JMIR AI. Vol. 5, e79551. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.2196/79551
Boumendil, K., Yakubu, N.-A., Al Wachami, N., Arraji, M., Iderdar, Y., Mourajid, Y., Bouchachi, F. Z. & Chahboune, M. 2025. How Nurses’ Interventions Promote Health Literacy in Patients With Non-Communicable Diseases: A Systematic Review. Journal of Clinical Nursing. Vol. 34 (7), 2493–2509. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/jocn.17669
Estrela, M., Semedo, G., Roque, F., Ferreira, P. L. & Herdeiro, M. T. 2023. Sociodemographic determinants of digital health literacy: A systematic review and meta-analysis. International Journal of Medical Informatics. Vol. 177, 105124. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2023.105124
Laurea-ammattikorkeakoulu. 2026. Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) osaamisvaatimukset 2026. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://www.laurea.fi/koulutus/sairaanhoitajan-ydinosaamisen-180-op-osaamisvaatimukset/
Liu, Z., Li, Y., Wang, J., Liu, Q., Chen, F., Zhu, L., Ren, Y., Xing, L. & Wang, X. 2026. Integrating AI-Powered Chatbots Into Patient Education From the Perspectives of Patients, Caregivers, and Nurses: Qualitative Study. Journal of Medical Internet Research. Vol. 28, e87254. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.2196/87254
Nan, X., Wang, Y. & Thier, K. 2022. Why Do People Believe Health Misinformation and Who Is at Risk? A Systematic Review of Individual Differences in Susceptibility to Health Misinformation. Social Science & Medicine. Vol. 314, 115398. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2022.115398
Stubbs, M., van Wissen, K., Blanchard, D. & Reis, J. 2026. Nurses as Public Educators: A Scoping Review of Literature on Misinformation Mitigation. Teaching and Learning in Nursing. Vol. 21 (3), e1331–e1344. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.teln.2026.01.008
Suarez-Lledo, V. & Alvarez-Galvez, J. 2021. Prevalence of Health Misinformation on Social Media: Systematic Review. Journal of Medical Internet Research. Vol. 23 (1), e17187. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.2196/17187
Sørensen, K., Van den Broucke, S., Fullam, J., Doyle, G., Pelikan, J., Slonska, Z. & Brand, H. 2012. Health literacy and public health: A systematic review and integration of definitions and models. BMC Public Health. Vol. 12, 80. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/1471-2458-12-80
Ziapour, A., Malekzadeh, R., Darabi, F., Yıldırım, M., Montazeri, N., Kianipour, N. & Nejhaddadgar, N. 2024. The role of social media literacy in infodemic management: A systematic review. Frontiers in Digital Health. Vol. 6, 1277499. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fdgth.2024.1277499
Kirjoittaja
Jan Holmberg työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa. Hänen opetuksensa painottuu terveyden edistämiseen sekä mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön.
Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/people-woman-sitting-technology-7089401/(Pexels Licence)
Viittausohje
Holmberg, J. 2026. Terveystiedon arviointi haastaa sairaanhoitajan terveyden edistämisen osaamisen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/terveystiedon-arviointi-haastaa-sairaanhoitajan-terveyden-edistamisen-osaamisen/