Naapurit – yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat -hankkeen tavoitteena on kehittää tuetun asumisen palveluissa olevien aikuisten kehitysvammaisten osallisuutta vapaa-ajan toiminnoissa sekä lisätä erilaisia mahdollisuuksia päästä osallistumaan täysimääräisesti yhteiskunnan palveluihin. Digitaalisuus luo mahdollisuuksia myös kehitysvammaisten osallisuudelle. Digitradenomiopiskelijoiden järjestämä someilta Pumpussa kokosi asiakkaat pohtimaan mm. tietoturvaa ja turvallista sosiaalisen median käyttöä.

Kirjoittajat: Saara Heikkonen ja Kati Ojala

Yhteiskunnan digitalisoituminen

Yhteiskunta on muuttunut digitalisaation ja teknologian lisääntymisen myötä. Vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa, niin viihteen ja vapaa-ajan murroksena kuin työssä, viestinnässä ja vuorovaikutuksessa. Digitaalisten palveluiden määrä kasvaa koko ajan. Merkittävä osa yrityksistä ja yhteiskunnan palveluista on siirtynyt ensisijaisesti verkkoon tarjoamaan palveluitaan. Tätä kehitystä on osaltaan edistänyt linjaukset julkisten palveluiden digitalisoimisesta. (STM 2016, Valtiovarainministeriö 2018, Valtiovarainministeriö 2019).

Valtaosa suomalaisista osaa käyttää digilaitteita hyvin ja omaa digitaalisen palveluyhteiskunnan vaatimia uusia kansalaistaitoja. Yhteiskunnan digitalisoituminen on nostanut keskusteluun huolen niistä väestön ryhmistä, joilla on vaikeuksia pysyä kehityksessä mukana, ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä niin palveluiden piiristä kuin digitaalisten teknologioiden ja erilaisten medioiden varaan rakentuvista osallisuuden kulttuureista. Näillä katsotaan olevan keskeinen merkitys etenkin nuorten yleiselle hyvinvoinnille, osallisuuden kokemuksille sekä tulevaisuuden kansalaistaitojen, työelämävalmiuksien ja digitaalisen osallistumisen taitojen kehittymiselle (Kaarakainen & Kaarakainen 2018).

Kehitysvammaisten digitaidot ja osallisuus

Teknologia voi auttaa vammaisten henkilöiden sosiaalista osallisuutta yhteiskunnassa ja digitalisaatiota on kuvattu osallisuuden edistäjänä, koska se on laajentanut mahdollisuuksia mm. palveluihin, oppimiseen, työskentelyyn ja vuorovaikutukseen yhteisön kanssa ilman fyysisiä esteitä (Manzoor & Vimarlund 2017). Kehitysvammaisten mukana olo digitalisoituvassa yhteiskunnassa on haaste digitaitojen ja osallisuuden toteutumisen näkökulmasta. Vaikeaselkoinen kieli, avun ja tuen puute koetaan suurimmiksi esteiksi. Digitaalisiin palveluihin siirtyminen tuo oman vaikeutensa erityisesti henkilöille, joiden vamma on ymmärtämisen alueella. (Grönstrand 2018, Kehitysvammaliitto 2020.)

Viime vuosina on käynnistynyt kehittämishankkeita (kts. esim. Digi haltuun!, #Ihandiginä!) joiden tavoitteena on kehitysvammaisten sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten digitaitojen ja osallisuuden vahvistaminen. Hankkeissa tuetaan mm. kehitysvammaisten arjen ja toiminnan siirtymistä digitaaliseen aikaan sekä kohti monimuotoisempaa osallisuuden kokemusta, vahvistetaan kehitysvammaisten sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten digitaitojen kehittymistä sekä koulutetaan vapaaehtoisia vertaisdigiohjaajiksi kehitysvammaisille.

Digitalisoitunut arki näkyy Naapurit -hankkeen osatoteuttajan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) Vammaispalveluiden tuetun asumisen arjessa. Asiakkailla on käytössään digitaalisia välineitä, kuten kuvapuhelimia, tabletteja, tietokoneita ja älypuhelimia, joiden avulla he ottavat yhteyttä ohjaajiin. Asiakkaat lähettävät ohjaajille WhatsApp-viestejä, Messenger-viestejä, ääniviestejä tai soittavat halutessaan yhteyden. Ohjaajien mukaan varsinkin nuoremmat asiakkaat osaavat käyttää älypuhelimia usein taitavasti, mutta kohtaavat välillä ongelmia sosiaalisessa mediassa. Kaikille ei ole selvää, miten sosiaalisessa mediassa toimitaan. Joskus asiakkaat saattavat ilman lupaa jakaa kavereista videoita tai kuvia, julkaista itsestään yksityisiä tietoja tai joutua nettikiusaamisen kohteeksi. Tuetun asumisen henkilökunnan mukaan asiakkaat tarvitsevat digikoulutusta tietoturva-asioista ja turvallisesta sosiaalisen median käytöstä.

Someilta Pumpussa

Koulutuksen pitäjiksi lupautuivat LAB-ammattikorkeakoulun digitradenomiopiskelijat, jotka kävivät etukäteen sopimassa koulutuksen aiheista ja sisällöstä tuetun asumisen esimiehen Mari Kinnusen ja toimintaterapeutti Heli Pitkäsen kanssa. Koulutus järjestettiin Lappeenrannan keskustassa sijaitsevassa Eksote:n Toimintakeskus Pumpussa, jossa järjestetään arkipäivisin toimintaa vammaispalvelujen asiakkaille. Ilta-Pumppu on vammaispalvelujen järjestämää avoimien ovien toimintaa tiistai-iltaisin Toimintakeskus Pumpun tiloissa.

Kuva 1. Digitradenomiopiskelijat Joona ja Juho pitävät tietoiskua sosiaalisen median käytöstä sekä neuvovat ja vastaavat osallistujien kysymyksiin. Kuva: Saara Heikkonen

Iltaan osallistui yhteensä 10 -15 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä, jotka kertoivat käyttävänsä pääasiassa sosiaalisista medioista Facebookia, WhatsAppia ja Messengeriä sekä pelaavansa Facebookin pelejä. Osallistujat kertoivat katsovansa YouTubesta videoita, mutta harvemmin itse lataavansa sinne videoita.

Digitradenomiopiskelijat kävivät koulutuksessa läpi yleisiä pelisääntöjä sosiaalisessa mediassa, pelikulttuuria, nettikiusaamista, salasanan palauttamista ja tilin poistamista, valeprofiileja, yksityisyyttä ja yksityisyysasetuksia. Osallistujilla oli kysymyksiä erityisesti tilien ja profiilien poistamisesta, roskaposteista ja viestien estämisestä. Netin käyttö ulkomailla mietitytti myös monia sekä se, kannattaako netissä tehdä testejä, joihin pitää kirjautua Facebookilla ja antaa käyttölupa.

Koulutukseen osallistujat vaikuttivat olevan jo ennestään jonkin verran selvillä, mitä netissä kannattaa tehdä ja mitä ei. Monet kertoivat jakavansa päivityksiä vain omissa Facebookin suljetuissa ryhmissä. Osallistujat keskittyivät hyvin koulutukseen ja koulutuksen jälkeen joku osallistuja totesi saaneensa paljon uutta tietoa. Koulutuksesta sai mukaansa halutessaan illan aikana olleen esitysmateriaalin, jossa oli kootusti tietoa käsitellyistä aiheista. Digitradenomiopiskelijoiden mielestä kiinnostuneelle ja aktiiviselle ryhmälle oli mukava pitää koulutusta.

Aaltosen (2016) mukaan verkkoympäristö ja sosiaalinen media avaavat mahdollisuuksia yhteydenpitoon, itsensä kehittämiseen ja identiteetin rakentamiseen. Samalla ne haastavat kuitenkin yksityisyyden rajoja ja toimivat väylinä erilaiselle häiriökäyttäytymiselle ja väärinkäytöksille. Erityisryhmiin kuuluvat osaavat itse parhaiten avata oman mediankäytön erityispiirteitä ja –tarpeita, joka näkyi myös toteutetussa someillassa. Naapurit -hankkeen digitaalisuutta hyödyntävien toimintamallien kehittämisessä ja kehitysvammaisten digiosallisuudessa laajemmin, on tärkeää, että kohderyhmää kuullaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lähteet

Aaltonen, S. 2016. Nuorten hyvinvoinnin tukemiseen tarvitaan monta kanavaa. Näkökulma 26. Helsinki: Nuorisotutkimusseura ry. Nuorisotutkimusverkosto. [Viitattu 6.2.2016]. Saatavissa: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/tiedostot/nakokulma26_nuorten_hyvinvoinnin_tukemiseen_tarvitaan_monta_kanavaa.pdf

Aspa-säätiö. 2020. Digi haltuun! [Viitattu 6.2.2020]. Saatavissa: https://www.aspa.fi/fi/tule-mukaan-toimintaamme/digi-haltuun

Grönstrand, E. 2018. Digipalvelut eivät aukea kaikille. Ketju. Vol. 55(1). [Viitattu 7.2.2020]. Saatavissa: https://ketju-lehti.fi/aiheet/tekniikka/digipalvelut-eivat-aukea-kaikille/

Honkalampi-säätiö. 2020. #IhanDiginä! [Viitattu 6.2.2020]. Saatavissa: https://www.honkalampi.fi/kehittamistoiminta/ihan-digina/

Kaarakainen & Kaarakainen. 2018. Tulevaisuuden toivot – Digitaalisten medioiden käyttö nuorten osallisuuden ja osaamisen lähteenä. Media & Viestintä. Vol. 41(4). [Viitattu 6.2.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.23983/mv.77458

Kehitysvammaliitto. 2020. Saavutettavuus. [Viitattu 6.2.2020]. Saatavissa: https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/saavutettavuus/

Manzoor, M. & Vimarlund, V. 2017. Digital technologies for social inclusion of individuals with disabilities. Health and Technology. Vol. 8(5), 377–390. [Viitattu 6.2.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s12553-018-0239-1

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja: 2016:5. [Viitattu 6.2.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

Valtiovarainministeriö. 2018. Linjaus 29.1.2018. Sähköisen asioinnin ja digitaalisten palvelujen ensisijaisuus. [Viitattu 6.2.2020]. Saatavissa: https://vm.fi/documents/10623/1645697/Muistio+Strategiaistunto/cf16f950-b4c2-4048-9336-357167fd4faa/Muistio+Strategiaistunto.pdf

Valtiovarainministeriö. 2019. Digitaalinen Suomi – Yhdenvertainen kaikille. Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:23. [Viitattu 6.2.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-004-4

Kirjoittajat:

Saara Heikkonen on lehtorina liiketoimintayksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Naapurit –yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat –hankkeessa.

Kati Ojala on lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Naapurit – yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/media-sosiaalinen-media-sovellukset-998990/ (Pixabay License)

Julkaistu 9.3.2020

Viittausohje

Heikkonen, S. & Ojala, K. 2020. Digitaitoja tuetun asumisen asukkaille someillassa. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/digitaitoja-tuetun-asumisen-asukkaille-someillassa/