Suomessa puurakentamisen määrää halutaan lisätä voimakkaasti 2020-luvulla puurakenteen monien hyödyllisten ominaisuuksien vuoksi. Julkisella puolella pyritään puurakentamisen kaksinkertaistamiseen varhaiskasvatus-, opetus- ja hoitoalan rakennuksissa. Rakennusteollisuudessa rakennusmateriaalin osuutta pidetään merkittävänä osana rakentamisen tuottamista ympäristöpäästöistä rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen ohella. Uusiutuviin ympäristöystävällisempiin energiamuotoihin siirryttäessä rakennuksen runkomateriaalin ympäristöpäästöjä halutaan yleisesti pienentää lisäämällä puurakenteiden käyttöä julkisrakentamisessa.

Kirjoittajat: Antti Hämäläinen & Sakari Autio

Hiilijalanjäljen arviointi osana rakentamisen ohjausta

Rakentamisen tai tarkemmin rakennuksen hiilijalanjäljen arviointimenetelmän ja työkalujen kehittäminen on aloitettu vuonna 2017 osana Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita. Arviointimenetelmän kehityksestä vastaa Suomen ympäristöministeriö ja sen tavoitteena on pyrkiä helpottamaan rakennusten ympäristövaikutusten arviointia ja rakennusten ympäristöpäästöjen keskinäistä vertailua. Tavoitteena on myös lakisääteisesti ohjata rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä 2020-luvun puoliväliin mennessä. (Ympäristöministeriö 2019.)

Arviointimenetelmän pohjana on toiminut Euroopan unionin komission testikäytössä oleva Level(s)- menetelmä. Menetelmää on testikäytetty kehityksen aloituksesta lähtien erilaisten rakennushankkeiden hiilijalanjäljen arvioinnissa. Arviointimenetelmän ja -työkalun tuloksista ja käyttökokemuksista tehtyjä havaintoja on käytetty arviointimenetelmän kehitystyössä. (Kuittinen 2019.)

LAB-ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä (Hämäläinen 2022) ympäristöministeriön kehittämää arviointimenetelmää ja arviointityökalua koekäyttämällä oli tarkoitus testata niitä eri seinärakenteiden päästöerojen mittaukseen ja tulosten erojen havainnollistamiseen sekä löytää kehityskohteita työkalulle. Vertailtavia seinärakenteita olivat muun muassa ristiinliimattu massiivipuurakenne (CLT) ja betonipohjaiset seinärakeet.

Seinärakenteiden päästöjä tarkastellessa havaittiin, että CLT-rakenteinen seinärakenne tuotti huomattavasti pienemmän hiilijalanjäljen kuin betoninen seinärakenne. Pienen hiilijalanjäljen lisäksi massiivipuinen seinärakenne sitoo hiiltä rakenteessa käytettyyn puuhun elinkaarensa ajaksi muodostaen hiilikädenjäljen. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tässä tapauksessa seinärakenteen käytön aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja hiilikädenjäljellä kuvataan rakenteen käytöstä johtuvaa ilmastopäästöjen säästöä. (Kuittinen 2019.)

Arviointityökalun keskeisimmiksi kehityskohteiksi nähtiin muun muassa lähtötietojen muokkauksen ja tulosten vertailtavuuden kehittäminen. Nykyisellään työkalun käyttö on kylläkin yksinkertaista, mutta esimerkiksi arvioinnin moduulien rajaaminen ei ole toistaiseksi mahdollista, mikä hankaloittaa esimerkiksi yksittäisen seinärakennevaihtoehdon arviointia.  Työkalua käyttäessä havaittiin myös, että työkalun käyttämät arviointikertoimet ovat laskennallisia karkeita keskiarvoja rakennustuotteista eivätkä työkalun sisältämät rakennustuotteet välttämättä vastaa Suomen ympäristössä käytettäviä rakennusmateriaaleja.

Arviointimenetelmää ja sen työkaluja on käytetty rakennuskohteissa, joissa rakennuksen tuottamaa hiilijalanjälkeä on haluttu käyttää osana rakennuksen suunnittelun ohjausta. Tällaisia kohteita ovat olleet muun muassa Senaatti-kiinteistöjen suomalais-venäläisen CLT-runkoisen koulun rakennushanke, jossa uudisrakennukselle haluttiin tuottaa mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Lisäksi Mangrove Oy:n rakennushanke, jossa haluttiin vertailla rakennuksen tuottamaa hiilijalanjälkeä rakentamalla kaksi asuinkerrostaloa: betonirunkoinen ja CLT-runkoinen, jotka olivat pohjaratkaisuiltaan ja pinta-alaltaan toisiaan vastaavat rakennukset. (Mangrove Oy 2022; Senaatti-kiinteistöt 2020.)

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät valoisia

Puumateriaalien ja -rakenteiden monipuolisuuteen, terveellisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen on herätty julkisella tasolla. Ympäristöministeriö pyrkii puurakentamisen ohjelmassaan kasvattamaan ja monipuolistamaan puun käyttöä kaupunki- ja julkisrakentamisessa, mikä lisää painetta kehittää puualan koulutusta, puurakentamisen menetelmiä ja kannustaa alalle uusia toimijoita. (Ympäristöministeriö 2022.)

Tulevaisuudessa hybridiratkaisuiden voidaankin olettaa lisääntyvän julkisessa rakentamisessa ja massiivipuurakenteiden jopa yleistyvän. Tietoa ja osaamista puurakentamisesta, sen vaihtoehdoista ja vaikutuksista julkishankinnoissa on kyllä kuntapäättäjille valmistuneiden rakennushankkeiden tuloksien muodossa (Ympäristöministeriö 2022). Julkisen sektorin odotetaankin tulevaisuudessa tekevän entistä enemmän ympäristöystävällisiä hankintapäätöksiä osana omia ympäristötavoitteitaan, joilla vähennetään ihmisen tuottamaa hiilijalanjälkeä. (Ympäristöministeriö 2020.)

Puurakentamisen tulevaisuus voidaan nähdä valoisana. Puurakenteiden käyttö on vahvassa kasvussa erityisesti opetusalan ja varhaiskasvatuksen uudisrakennuksissa (Ympäristöministeriö 2020). Puun käyttöä kehittämällä voidaan tukea metsien kestävää ja järkevää käyttöä, joiden lisääminen rakentamisessa on tehokas keino edistää kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä.

Lähteet

Hämäläinen A. 2022. Seinärakenteiden hiilijalanjäljen vertailu. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Viitattu 28.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204276190

Kuittinen M. (toim.). 2019. Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Ympäristöministeriö.  Viitattu 29.3.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-029-3

Mangrove Oy. 2022. Puu- ja betonirakentamisen vertailuhanke valmistui Turussa: Puurunkoinen kerrostalo ripeämpi rakentaa ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan – suhdanneherkkyys alan haaste. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/puu–ja-betonirakentamisen-vertailuhanke-valmistui-turussa-puurunkoinen-kerrostalo-ripeampi-rakentaa-ja-toimii-hiilivarastona-koko-elinkaarensa-ajan-suhdanneherkkyys-alan-haaste?publisherId=69819151&releaseId=69930633

Senaatti-kiinteistöt. 2020. Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa-case Suomalais-venäläinen koulu. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://www.senaatti.fi/app/uploads/2020/09/SVK-hiilijalanj%C3%A4lkiohjaus-hankkeessa_yhteenveto2.pdf

Ympäristöministeriö. 2019. Johdatus rakennusten elinkaariarviointiin. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://elinkaarilaskenta.fi/wp-content/uploads/sites/6/2019/08/johdatus_rakennusten_elinkaariarviointiin.pdf

Ympäristöministeriö. 2020. Julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://ym.fi/documents/1410903/38439968/Julkisen-puurakentamisen-kansalliset-tavoitteet-45F5028E_8436_408A_8CD7_510C6C1AD000-161609.pdf/1fc95a52-5c50-4c9b-1f5d-325395658d72/Julkisen-puurakentamisen-kansalliset-tavoitteet-45F5028E_8436_408A_8CD7_510C6C1AD000-161609.pdf?t=1603259868530

Ympäristöministeriö. 2022. Puurakentamisen ohjelma. Viitattu 28.4.2022. Saatavissa https://ym.fi/puurakentaminen

Kirjoittajat

Antti Hämäläinen on puutekniikan toisen vuoden opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Sakari Autio työskentelee ympäristötekniikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva:  Oona Rouhiainen

Julkaistu 2.5.2022

Viittausohje

Hämäläinen, A. & Autio, S. 2022. Massiivipuuelementtirakentamisen aika. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/aika-rakentaa-massiivipuuelementeista/