Kielimuuri korkeakoulutoimijoiden ja yritysten välillä on yleistä. Koulu- ja tiedemaailmaan teoreettiset käsitteet löytävät kyllä vastinparinsa yritysten arjesta, kunhan yhteys sekä tulkkaus sujuvat, ja palvelut on kohdistettu oikein.

Kirjoittaja: Elina Ruokoski

Terminologinen haaste tiedostetaan yritysyhteistyössä puolin ja toisin. Haasteen taklaamiseksi tarvitaan ajattelutavan hiomista. Se edellyttää haasteen tarkastelua uudesta näkökulmasta. Tässä artikkelissa sitä tarkastellaan kahden eri ongelmaesimerkin kautta, jotka molemmat ovat tulleet esille asiantuntijana LOSSI – Yrityslähtöistä osaamisen kehittämistä teollisuuden pientyöpaikolla -hankkeessa toimiessa (LAB 2023).

Ongelma 1: teoriat versus yritysten konkretia

LOSSIn tavoite on avustaa osallistujayrityksiä luomaan yrityskohtainen ennakoiva ja strategiaan kytkeytyvä osaamisen kehittämissuunnitelma. Tätä silmällä pitäen on toteutettu useita toimenpiteitä, muun muassa osaamiskartoitus henkilöstölle, johdon sparraukset sekä osaamisen johtamisen benchmarking -vierailut. Lisäksi on pidetty pidempiä ja lyhyempiä tietoiskuja ja puheenvuoroja, joissa on perehdytetty yrityksiä ketterän oppimisen ja osaamisen johtamisen oppeihin. Pyrkimys on ollut lähestyä aihetta väljällä viitekehyksellä, jossa aihetta ei lukita vain yhden aatteen tai ismin mukaan, vaan tekemistä lähestytään kerroksellisena kokonaisuutena. (ks. Pietiläinen & Syväjärvi 2019.)

LOSSIn opit noudattavat pääsääntöisesti osaamisen johtamisen pioneerityötä tehneen Leenamaija Otalan teoksia. Hän mainitsee mm., että oppiminen ei rajoitu enää yhteen organisaatioon, vaan sillä tulee olla verkostoja, jotka täydentävät sen osaamista (Otala & Meklin 2021, 234.)

Tuttua, joskin eri käsitteillä

On havaittu, että vaikka käytetyt käsitteet ja mallit voivat tuntua ensikuulemalta etäisiltä yrityksille, toimitaan yrityksissä kuitenkin monesti niiden mukaisesti. Toimista ja tekemisistä puhutaan eri nimillä kuin kirjoissa tai mitä hanketoimijat käyttävät opastaessaan yrityksiä teeman mukaisesti. Teoreettinen kieli on erilaista kuin yrityksissä käytettävä puhekieli. Kielen avulla luodaan organisaatiotodellisuutta (Pietiläinen & Syväjärvi 2019). Käytetyillä sanoilla on merkitystä. Vieras terminologia ei kuitenkaan tarkoita, että asiat olisivat heille vieraita. Tästä on vaarana syntyä johtopäätös, että yrityksissä ei osata jotain nimenomaista asiaa. Erityisen vaarallista on, jos premissit jatkokeskustelulle ja yhteistyölle luodaan tällaisen johtopäätöksen pohjalta.

Systematiikka ja dokumentaatio ovat osa riskienhallintaa

Toinen havainto on, että niin monin tavoin kuin osaamista ja oppimista yritysten perusarjessa kehitetäänkin, siitä tuntuu puuttuvan systematiikka ja selkeä, auki puhuttu strategiakytkös (ks. Ruokoski 2024). Osaamisen johtamista pidetään liiketoimintapäättäjien keskuudessa tärkeänä, mutta sitä ei huomioida käytännön tasolla yhtä hyvin (Saranen 2024). Yksi monista hankeyhteistyön hyödyistä pk-yrityksille onkin ryhtiliikkeen ja ohjatun startin aikaansaaminen kehitettävässä asiassa.

Myös dokumentaatiossa on parantamisen varaa. Työntekijöiden osaamiset ja osaamistarpeet ovat liian usein vain esihenkilön päässä. Kumpikaan ei edusta riittävää riskienhallintaa. Etenkään näinä nopeasti muuttuvina aikoina.

Ratkaisu ongelmaan 1: teoriat versus yritysten konkretia

Hankeihmisten, ja miksei muidenkin korkeakoulutoimijoiden, on syytä käyttää erityistä tilanneherkkyyttä ja tulkkaustaitoja keskusteluissa yritysten kanssa. On palvelujaan tarjoavan osapuolen asia tehdä palvelunsa ymmärretyksi yrityksille, ei lähtökohtaisesti päinvastoin. Sopiva ratkaisu löytyy useimmiten vain yhteisten keskustelujen kautta, joiden avulla löytyy paras yhteinen kontaktipinta. Tehtävänä on lisätä yritysten osaamista myös teoriassa. Kytkennät konkretian sekä teoreettisten käsitteiden välillä on hyvä osoittaa selkeästi ja toistuvasti, mutta ehdottoman arvostavalla ja kannustavalla tavalla.

Ongelma 2: yhden luukun idea

LOSSIssa on tarkoitus luoda yrityksille linkkisivusto, minkä kautta he löytävät tilanteeseensa sopivat alueelliset kehittämis- ja oppimispalvelut. Hankkeen toimijoiden kesken puhutaan ns. väylämallista. Mallin on tarkoitus palvella yrityksiä, joissa halutaan panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, sen ennakoivaan suunnitteluun sekä ketterään oppimiseen organisaatiossa. Metafora-tasolla ideana on kehittää liikennöintiväylä, lossi, joka helpottaa liikkumista rantojen välillä.

Hankkeen tuottamassa väylämallissa yhteydenpito ja palvelut liikkuvat lossin tavoin ripeästi, suoraviivaisesti, jatkuvasti sekä joustavasti yritysten ja palvelutarjonnan välillä. Tarkoitus on helpottaa sopivimman palveluntarjoajan löytymisessä.

Otsikot tarjonnan vai tarpeiden mukaan?

Vastaavaa, ns. yhden luukun periaatetta on vuosien varrella kehitetty lukuisissa hankkeissa ja työryhmissä laihoin tai katoavin tuloksin. Yksi syy, miksi sellaista on ollut niin kovin vaikea synnyttää, voi olla korkeakoulutoimijoiden ajatteluvääristymässä, oletuksissa. Oletuksena on usein, että yrityksissä tunnistetaan kehittämistarve niillä ilmaisuilla ja otsikoinneilla, mitä korkeakoulussa käytetään tai ilmaistaan kunkin yhteistyöhankkeen tavoitteiden mukaisesti. Toinen oletus on, että yrityksissä tunnistetaan tarve. Tässä kohtaa soisi kellojen soivan. Oletukset ovat arvailua, ei tietoa eikä faktaa.

Itse laadittu resepti mukaan lääkäriin

Odotus yrityksille on vastaava, kuin että lääkäriin mentäessä tietäisi itse diagnoosin ja osaisi määrätä siihen parhaimman lääkkeen tai hoidon. Vankka pohjaoletus siis on, että yritys kykenee tunnistamaan ja yksilöimään kehittämisen tarpeensa sekä valikoimaan tarjolla olevista vaihtoehdoista (ja termeistä) osuvimman.

Tilanne on nurinkurinen etenkin pienille yrityksille, joissa ei ole erillisiä kehittäjärooleja tai HR-vastuullista. Moni vaiva näyttäytyy oirehtimisten kautta, jolloin hoidoksi saattaa ensi kädessä riittää oireiden mukaiset toimet. Ennakoivaa, vaikuttavampaa ja pitkänäköisempää on päästä kiinni oireiden juurisyihin ja löytää niihin oikea hoito. Ja mitä tulee osaamisen kehittämiseen yrityksissä, pidetään sitä hyvin tärkeänä, mutta sitä johdetaan arjessa strategiaan linjattuja tavoitteita heikommin (Saranen 2024).

Ratkaisu ongelmaan 2: yhden luukun idea

Yrityksiä tulee auttaa kehittämistarpeen tunnistamisessa ja nimeämisessä ilman, että apu suodattuu liiaksi yksittäisen hankkeen tai avuntarjoajan motiivin kautta. Vasta sen jälkeen tarvitaan lossia, väylää, palvelua, joka auttaa löytämään oikean tahon tai sopivimman palvelun kehittämistarpeeseen. Tarvekartoitus on syytä tehdä avoimella mielellä. Ei siis peruskonsulttiajattelulla, jossa havaitaan vain löysät naulat, koska myytävänä on vasara. Naulojen löystyminen kun voi johtua muustakin, vaikkapa vasaraa käyttävästä henkilöstä.

Tarvitaan yksilöllistä vuorovaikutteista palvelua, mieluiten henkilö, jolla on toimiva ja luonteva yhteys yritykseen ja näin ollen edellytykset löytää yrityksen tarvitseman kehittämistarpeen juurisyy sekä sille palvelu, yrityksessä ymmärrettävin termein. Tämä henkilö on se ’yksi luukku’, mistä yritys aloittaa palvelun etsimisen ja jonka avulla se saa mutkattomasti tarvitsemansa oikeanlaisen avun. Tämä ’yksi luukku’ on se, mitä yrityksissä halutaan.

Lähteet

LAB. 2023. LOSSI – Yrityslähtöistä osaamisen kehittämistä teollisuuden pientyöpaikoilla. Viitattu 24.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lossi-yrityslahtoista-osaamisen-kehittamista-teollisuuden-pientyopaikoilla

Otala, L. & Meklin, S. 2021. Ketterä oppiminen 2. Strategiasta käytäntöön. Helsinki: Kauppakamari.

Pietiläinen, V. ja Syväjärvi, A. 2019. Johtamisen psykologia – kohti tulevaa. Teoksessa Johtamisen psykologia. PS-kustannus.

Ruokoski, E. 2024. Osaaminen ja oppiminen yritysten strategisissa keskusteluissa. LAB Pro. Viitattu 24.6.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/osaaminen-ja-oppiminen-yritysten-strategisissa-keskusteluissa/

Saranen 2024. Osaamisen johtaminen 2023-2028. Suomalaisten yritysten osaamisen johtamisen nykytila ja tulevaisuuden huomioiminen. Tutkimusraportti. Viitattu 24.6.2024. Saatavissa https://3295635.fs1.hubspotusercontent-na1.net/hubfs/3295635/Ladattavat%20Oppaat%202020/osaamisen-johtaminen-2023-2028-saranen-taloustutkimus.pdf

Kirjoittaja

Elina Ruokoski, LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksiön TKI-asiantuntija, toimii muun muassa LOSSI-hankkeessa osaamisen johtamisen asiantuntijana.

Artikkelikuva: Elina Ruokoski

Viittausohje

Ruokoski, E. 2024. Yritysyhteistyön kaksi ongelmaa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/yritysyhteistyon-kaksi-ongelmaa/