Hyvinvoiva naisyrittäjä on kestävän aluekehityksen edellytys

Työelämä ja yrittäjyys ovat murroksessa; jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö haastaa yrittäjyyttä ja heikentää hyvinvointia työssä. Erityisesti palvelualoilla toimivat yrittäjät kohtaavat jatkuvaa kiirettä, tulospaineita, mutta myös tunnetyötä, joka heikentää työhyvinvointia. Yrittäjän työhyvinvointi vaikuttaa alueen elinvoimaan ja on myös rakenteellinen kysymys. Kuinka naisyrittäjien hyvinvointia voidaan vahvistaa ja kääntää kehitys kasvuun?

Kirjoittaja: Tarja Isola

Viime vuosina naisyrittäjien määrä on vähentynyt, vaikka yrittäjyyden merkitys yhteiskunnalle on merkittävä. Naisten yritysten kasvaessa syntyy uusia työpaikkoja ja alueen palvelut säilyvät monipuolisina. Suomen Yrittäjien mukaan naisyrittäjien määrä on laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana yli 20 000:lla Suomessa. Yrittäjistä naisia on vain 33 prosenttia. Startup-rahoituksesta vain 6 prosenttia päätyy naisten yrityksille. (Pesonen 2025.) Suomen Yrittäjänaisten mukaan erityisesti itsensätyöllistäjien ammattirakenne on eriytynyt sukupuolen mukaan: Miesyrittäjät toimivat rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden ammateissa, kun taas naisyrittäjät palvelualalla – kuten pienkauppiaina, kampaajina ja hierojina – sekä kulttuuri- ja käsityöalojen ammateissa (Suomen Yrittäjänaiset 2026).

Suomen Yrittäjät (Hyry 2024) tutki pienten ja keskisuurten yritysten mielipiteitä Yrittäjägallupilla vuonna 2024. Tutkimukseen vastasi 1076 pk-yrityksen edustajaa. Tutkimuksen mukaan noin 60 prosentilla yrittäjistä oli jaksamisongelmia, oli jatkuvasti ylirasittunut tai lähellä loppuunpalamista. Noin puolet yrittäjistä koki jaksamisen vaikuttavan yrityksen toimintaan paljon. Vain noin 12 prosenttia oli hakenut apua työssäjaksamiseen. 7 prosenttia vastaajista koki, ettei ole ketään, jolta hakea apua. Kuitenkin yli puolella vastaajista oli käytössä työterveyshuoltopalvelut. Työssä naisyrittäjillä stressiä aiheuttivat muun muassa kiire (41 %), tulospaineet (38 %), työn ja perhe-elämän yhteensovitus (25 %), asiakkaat (21 %) ja terveydentila (21 %).

Työhyvinvointi ja työkyky liiketoiminnan jatkuvuuden ytimessä

Yrittäjien työhyvinvointi on kytköksissä kykyyn tehdä ja jatkaa yritystoimintaa, tehdä päätöksiä ja hallita riskejä. Erityisesti palvelualoilla työskentelevät naisyrittäjät kuormittuvat työssään, jossa kiire ja erilaisten asiakkaiden kohtaaminen voivat lisätä jatkuvaa emotionaalista kuormitusta, heikentää palautumismahdollisuuksia ja vaikeuttaa työn rajaamista vapaa-ajasta, mikä heijastuu suoraan yrittäjän päätöksentekokykyyn, asiakastyön laatuun ja siten yritystoiminnan jatkuvuuteen. Vaikka taloushuolissa osataankin ottaa yhteyttä esimerkiksi Suomen Yrittäjien Yrittäjän talousapu -palveluun, mihin naisyrittäjä ottaa yhteyttä, kun stressi ja kuormitus haittaavat työssä jaksamista ja yritystoiminnan jatkuvuutta? Yrittäjän talousapu -palveluunkin otetaan yhteyttä vasta siinä vaiheessa, kun on jo hätä ja kun yrittäjä pohtii yrityksensä lopettamista tai konkurssia (Reinikainen 2025). Naisyrittäjät tarvitsevat käytännöllisiä, matalan kynnyksen keinoja jaksamisen vahvistamiseen riittävän varhain, ennen kuin haasteet kärjistyvät kriiseiksi.

Naisyrittäjät tarvitsevat rakenteellista tukea työssä jaksamiseen Päijät-Hämeessä

Jatkuvat ja ennakoivat rakenteet ovat erityisen tärkeitä naisyrittäjien hyvinvoinnin ylläpitämiselle. Tukijärjestelmä vastaa huonosti tilanteeseen, jossa ongelmat kehittyvät vähitellen ja kietoutuvat naisyrittäjän arkeen. Satunnaiset koulutukset ovat tarpeellisia, mutta pysyvät rakenteet auttavat yrittäjää pitkäjänteisesti. Monet toimijat tarjoavat apua naisyrittäjille Päijät-Hämeessä, kuten erilaiset alueelliset järjestöt, mutta ne keskittyvät yritystoimintaan liittyvään neuvontaan. Lahdenseudun Yrittäjänaiset järjestää erilaisia koulutuksia ja verkostoitumistapahtumia. Päijät-Hämeen Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen yritystoimintaan liittyvää neuvontaa, koulutusta ja vertaistukea. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy tukee yrittäjiä maksuttomalla talouteen keskittyvällä yritysneuvonnalla. Päijät-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kaikille alueen asukkaille sosiaali- ja terveyspalveluja.

Päijät-Hämeen naisyrittäjät kohtaavat samanaikaisesti useita rakenteellisia ja työhyvinvointiin liittyviä haasteita, joihin ei tällä hetkellä ole tarjolla riittäviä, alueellisia tukimuotoja. Naisyrittäjien tuki on Päijät-Hämeessä hajautunutta ja painottuu neuvontaan liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Suoraan työhyvinvointiin, työkykyyn ja jaksamiseen kohdentuvaa rakenteellista tukea on hyvin rajatusti saatavilla.

Rajamäki (2025) tutki tekijöitä, jotka vaikuttavat päijät-hämäläisten naisyrittäjien työssä jaksamiseen. Positiivisesti työssä jaksamiseen vaikuttivat hyvät unet, hyvät ihmissuhteet, hyvät työkaverit, riittävä töiden määrä, onnistumiset työelämässä sekä vertaistuki. Erityisesti vertaistuen merkitys korostui vastauksissa. Vertaistuesta saatiin apua erilaisiin ongelmiin työssä, työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä henkiseen jaksamiseen. Naisyrittäjät saivat vertaistukea toisilta naisyrittäjiltä, ystäviltä, perheenjäseniltä sekä asiakkailta. Tuloksista voi tulkita, että alueellista, rakenteellista tukea ei ollut tarjolla. Naisyrittäjien vastauksista nousi esiin sitkeys, jolla omaa yritystä hoidettiin. Töitä tehtiin, vaikka se vaatii työpanosta yli oman jaksamisen.

Tutkimuksen mukaan naisyrittäjät olivat sitä mieltä, että Päijät-Hämeessä ei ole riittävästi tukea naisyrittäjien työssä jaksamiseen. Satunnaista apua on saatu muun muassa LAB-ammattikorkeakoulun järjestämistä maksuttomista koulutuksista ja ryhmistä, joissa on ollut vertaistukea saatavilla muista yrittäjistä. Tutkimuksen mukaan naisyrittäjät hakisivat apua työssä jaksamiseen vertaisilta (45 %) ja lääkäristä (33 %). Loput aikovat pärjätä yksin. (Rajamäki 2025.) Tuloksista käy selkeästi ilmi, että matalan kynnyksen ammatillista apua mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen ei ole alueella tarjolla.

Miten naisyrittäjien työhyvinvointia voisi tukea?

Tulosten perusteella Päijät-Hämeessä ei ole tarjolla riittävää rakenteellista tukea naisyrittäjille. Tarve hyvinvointia ja työssä jaksamista tukeville palveluille on noussut ilmeiseksi. Tutkimukset ja selvitykset korostavat, että naisyrittäjien työssä jaksamisen tukeminen on olennainen osa sekä yrittäjien hyvinvoinnin että alueellisen yritystoiminnan kestävyyttä sekä keskeistä alueellisen elinvoiman, palvelujen saatavuuden ja osaamisen säilymisen kannalta. Pienyrittäjyydellä on merkitystä alueen kehittämisessä. Tilanne edellyttää siirtymistä satunnaisista tukikeinoista kohti ennakoivia ja pysyviä tukirakenteita, jossa naisyrittäjien työhyvinvointi, työkyky ja jaksaminen kytkeytyvät osaksi alueellista elinvoimatyötä. Ratkaisujen ytimessä on ymmärrys siitä, että yrittäjän jaksaminen ei ole yksilön vastuulle jätettävä asia, vaan olennainen osa kestävää yritystoimintaa ja alueen kehitystä.

Lähteet

Hyry, J. 2024. Yrittäjägallup. Huhtikuu 2024. Yrittäjien jaksaminen. Suomen Yrittäjät. Viitattu 10.4.2026. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/app/uploads/public/2024/04/yrittajagallup-jaksaminen-huhtikuu-2024.pdf

Pesonen, E. 2025. Naisyrittäjien määrässä käynyt kato viime vuosina – Myös pienituloisia selvästi miehiä enemmän. Suomen Yrittäjät. Viitattu 10.4.2026. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/uutiset/naisyrittajien-maarassa-kaynyt-kato-viime-vuosina-myos-pienituloisia-selvasti-miehia-enemman/

Rajamäki, H. 2025. Päijät-Hämäläisten naisyrittäjien kokemuksia työssä jaksamisesta. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 10.4.2026. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/905480

Reinikainen, P. 2025. Kun yrittäjä soittaa tähän numeroon, hänellä on yleensä hätä: ”Hyvin tapauskohtaista, mitä keinoja on jäljellä”. Suomen Yrittäjät. Viitattu 10.4.2026. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/uutiset/kun-yrittaja-soittaa-tahan-numeroon-hanella-on-yleensa-hata-hyvin-tapauskohtaista-mita-keinoja-on-jaljella/

Suomen Yrittäjänaiset.2026. Naiset yrittäjinä. Viitattu 10.4.2026. Saatavissa https://www.yrittajanaiset.fi/vaikuttaminen/naiset-yrittajina/