Asiakkaiden ja potilaiden rasismikokemukset terveyspalveluissa

Kirjoittajat: Tarja Korpela, Mari Mynttinen & Anne Suikkanen

Kokemuksellinen rasismi

Kun puhutaan rasismista, on tärkeää erottaa rasismi ja syrjintä toisistaan. Syrjinnässä henkilö asetetaan heikompaan asemaan henkilön jonkun ominaisuuden, esimerkiksi iän tai sukupuolen, vuoksi. Rasismi on syrjinnän erityinen muoto, johon liittyy kokemus syrjinnästä henkilön etnisen taustan vuoksi. (Mayer 2003, D’Annan ym. 2018 mukaan). Kaikki syrjintä ei ole rasismia, mutta kaikki rasismi on syrjintää. Rasismia tutkivan on hyvä tuntea rasismin teoreettinen määrittely, jotta hän osaa tulkita tutkittavan kokemukset rasistisiksi (Beattie 2013, 77, 88, ks. myös Lämsä ym. 2020).

Kokemuksellinen rasismi tarkoittaa rasististen käytäntöjen kokonaisuutta yksilön omakohtaisina, arjessa toistuvina käytänteinä (Vera & Feagin 2004, 90–104). Ne esiintyvät tunteina, kehollisina ja sosiaalisina tuntemuksina (Bonilla-Silva 2019; Catagnus ym. 2022; Caroff ym. 2024). Rasismiin liittyviä tyypillisiä tunteita ovat hämmennys, häpeä, loukkaantuminen, viha, turhautuminen, pelko, turvattomuus, surullisuus ja lamaantuminen (Catagnus ym. 2020; Hamed ym. 2022; Nowicka ym. 2023). Terveyspalveluissa tehdyissä tutkimuksissa kokemuksellinen rasismi tulee näkyväksi arkipäiväisissä, usein hienovaraisissa syrjinnän muodoissa, esimerkiksi mikroaggressioina tai stereotyyppisenä alentavana ajatteluna tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan (Hamed ym. 2024). Puutteellisen kielitaidon on havaittu olevan yksi rasismikokemuksia laukaiseva tekijä, koska se estää tehokkaan vuorovaikutuksen (Cubelo 2023; Khanal 2025).

Suomessa rasismia kokevat erityisesti rodullistetut vähemmistöt, kuten romanit, saamelaiset, tataarit (islaminuskoiset), afrikkalais- ja venäläistaustaiset (Garoff ym. 2024; THL 2025). Myös monet maahanmuuttajat ovat kokeneet rasismia Suomessa (Euroopan unionin perusoikeusvirasto 2024; Mannila 2024; Alho 2025, 25–28). Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen MoniSuomi-tutkimuksen (Kuusio ym. 2023) mukaan 42 % ulkomailla syntyneistä Suomessa asuvista aikuisista on kokenut syrjintää edeltäneen vuoden aikana. Heistä 75 % arvioi syrjinnän johtuneen syntyperästä, etnisestä taustasta tai ihonväristä. Rasismiin perustuva syrjintä koskettaa lähes joka toista maahanmuuttajataustaista henkilöä Suomessa.

Rasismin ilmeneminen terveyspalveluissa

Terveyspalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden tuottamia palveluja, joiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta (THL 2024). Terveyspalveluissa on käytänteitä, jotka synnyttävät rodullistetuille ryhmille ja maahanmuuttajille rasismiksi tulkittavia kokemuksia: asiakkaan tai potilaan vähättelyä (Sim ym. 2021; Hamed ym. 2024), oireiden tai kokemusten aliarviointia ja asiakkaan ohittamista päätöksenteossa (Sim ym. 2021; Hamed ym.; 2024), epäasiallista puhetapaa, stereotyyppisiä oletuksia tai mikroaggressioita (Lämsä ym. 2020; Sim ym. 2021; Hamed ym. 2024). Rodullistetut vähemmistöryhmät ovat kokeneet tulevansa kohdatuksi vähättelevästi ja vähemmän yksilöllisesti kuin valtaväestöön kuuluvat asiakkaat ja potilaat, mikä heikentää heidän luottamustaan palvelujärjestelmään (Lämsä ym. 2020; Kankaanpää ym. 2024, 1831, 1833; Hamed ym. 2024). Tutkimuksissa on havaittu, että vähemmistöryhmät pääsevät huonommin hoitoon, ja heidän hoitonsa intensiteetti on heikompi kuin valtaväestön (Lämsä ym. 2020; Hamed ym. 2022; 2024).

Rasismikokemus sairastuttaa fyysisesti ja psyykkisesti

Rasismikokemukset vaikuttavat laaja-alaisesti sitä kokeneen sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja toimintakykyyn (Brownlow 2023; Jakob ym. 2023; Garoff ym. 2024). Kirkinis ym. (2021) ja Braveman ym. (2022) kuvaavat sairastumisen taustalla olevaksi syyksi stressin. Rasismikokemus synnyttää samanlaisia fysiologisia ja psykologisia reaktioita kuin mikä tahansa muukin stressi. Stressin vahingollisuus korostuu, koska se on lisäys kaikkeen muuhun koettuun stressikuormaan, ja siksi rasismista selviytyminen vaatii sitä kokevilta erityisiä ponnisteluja. Selviytymistä vaikeuttaa se, että rasismikokemukset syntyvät usein yksilön ulkopuolisista prosesseista, organisaatioiden sosiaalisista ja kulttuurillisista rakenteista sekä ajan myötä vakiintuneista toimintatavoista, joihin yksilö ei voi itse vaikuttaa. (ks. Brownlow 2023.) Braveman ym. (2022) lisäävät, että vähemmistöt kokevat kroonista stressiä, vaikka rasismi ei kohdistu henkilöön itsensä, vaan pelkästään häneen kuulumaansa vähemmistöryhmään.

Paradiesen ym. (2015) mukaan rasismikokemus heikentää enemmän ihmisen mielenterveyttä kuin fyysisistä hyvinvointia. Koettu rasismi lisää masennusta, ahdistuneisuutta, negatiivisia tunteita, itsemurha-ajatuksia, -suunnittelua ja -yrityksiä sekä monia mielenterveyden oireita, kuten psykoottisuutta ja paranoidiaa (Gardaff ym. 2024). Pitkään jatkunut stressi aktivoi kortisolin tuotantoa ja sympaattisen hermoston toimintaa. Tämä nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta. Pitkittynyt kuormitus lisää terveysriskejä ja altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. (Javed ym. 2022.) Amerikan mustilla tehdyt tutkimukset osoittavat, että heillä on rasismikokemusten seurauksena suurempi riski valkoisiin verrattuna sairastua astmaan, diabetekseen, verenpainetautiin sekä munuais- ja haimasairauksiin (ks. Muscatell ym. 2022). Lisäksi rasismikokemus voi synnyttää aineenvaihdunnallisen epätasapainon, joka voi näkyä esimerkiksi ylipainona (Gardaff ym. 2024). Ihonväri määrää edelleen huomattavissa määrin ihmisen hyvinvoinnin mahdollisuudet, sairastumis- ja kuolemanriskin sekä hoidon laadun (Javed ym. 2022).

Miten rasismia voidaan vähentää terveyspalveluissa?

Terveyspalveluiden henkilöstön odotetaan käyttäytyvän eettisesti asiakkaita ja potilaita kohtaan (Hamed ym. 2022). Eettisistä periaatteista huolimatta rasismi on terveydenhuollossa vakava ongelma (Hamed ym. 2022; Garoff ym. 2024). Henkilöstön saattaa olla vaikea keskustella rasismista ja hyväksyä se osaksi terveyspalveluiden vuorovaikutusta (Hamed ym. 2022; 2024). Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteet eivät yksinään riitä rasismin poistamiseen terveyspalveluissa. Tarvitaan myös tehokasta, aktiivista ja tietoista antirasistista toimintaa, jolla tunnistetaan, puretaan ja ehkäistään rasismia yksilö‑, yhteisö- ja organisaatiotasoilla (Korpela ym. 2026).

Terveyspalveluiden eriarvoisuuden vähentämistä haittaa se, että terveyspalveluista puuttuu systemaattinen tapa kerätä tietoa asiakkaiden ja potilaiden rasismikokemuksista.  Kokemukset jäävät usein näkymättömiksi, koska niitä ei kysytä tai niille ei ole selkeitä ilmoitus‑ ja käsittelykäytäntöjä. Terveyspalveluissa olisi tärkeää tiedostaa se, miten, milloin ja missä asiakkaat ja potilaat kokevat tulevansa kohdelluiksi epäoikeudenmukaisesti. Tutkimusnäytön perusteella rasismikokemuksia ei voida poistaa yksittäisillä toimenpiteillä. Tarvitaan pitkäjänteistä, organisaatioiden rakenteisiin ja toimintakulttuuriin kohdistuvaa antirasistisen käytänteiden kehittämistä, jossa asiakkaiden ja potilaiden kokemukset toimivat keskeisenä tietolähteenä. Rasismikokemusten sisällyttäminen asiakas- ja potilaspalautteisiin voisi olla ensimmäinen askel rasismin tunnistamiseen ja rasismikokemusten systemaattiseen huomioimiseen palvelun laadun kehittämisessä.

Lähteet

Alho, R. 2025. Maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaisille työpaikoille – Kokemukset, haasteet ja ratkaisut. E2 -tutkimus. Helsinki: Työsuojelurahasto. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa https://www.e2.fi/media/maahanmuuttajien-sopeutuminen-suomalaisille-tyopaikoille.pdf

Beattie, G. 2013. Our racist heart? An exploration of unconscious prejudice in everyday life. London, New York: Routledge.

Bonilla-Silva, E. 2019. Feeling race: Theorizing the racial economy of emotions. American Sociological Review. Vol. 84 (1), 1–25.

Braveman, P. A., Arkin, E., Proctor, D., Kauh, T. & Holm, N. 2022. Systemic And Structural Racism: Definitions, Examples, Health Damages, And Approaches To Dismantling: Study examines definitions, examples, health damages, and dismantling systemic and structural racism. Health affairs. Vol. 41 (2), 171-178. Viitattu 4.3.2026. Saatavissa https://www.healthaffairs.org/doi/pdf/10.1377/hlthaff.2021.01394

Brownlow, B. N. 2023. How racism “gets under the skin”: An examination of the physical-and mental-health costs of culturally compelled coping. Perspectives on Psychological Science. Vol. 18 (3), 576–596.

Catagnus, R. M., Griffith, A. K. & Umphrey, B. J. 2022. Anger, fear, and sadness: How emotions could help us end a pandemic of racism. Behavior analysis in practice. Vol. 15 (4), 1193-1204.

Cubelo, F. 2023. Linguistic racism towards internationally educated nurses in Finland. Public Health Nursing. Vol 40 (6), 813–816.

D’Anna, L. H., Hansen, M., Mull, B., Canjura, C., Lee, E. & Sumstine, S. 2018. Social discrimination and health care: A multidimensional framework of experiences among a low-income multiethnic sample. Social work in public health. Vol. 33 (3), 187-201.   Viitattu 12.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/19371918.2018.1434584

Euroopan unionin perusoikeusvirasto. 2023. Being black in the EU. Experiences of people of African descent. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa  https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2023-being-black_in_the_eu_en.pdf

Garoff, F., Lehti, V. & Castaneda, A. 2024. Rasismin vaikutukset mielenterveyteen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 140, 3–8. Viitattu 12.3.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo18481.pdf

Hamed, S., Bradby, H., Ahlberg, B. M. & Thapar-Björkert, S. 2022. Racism in healthcare: a scoping review. BMC public health. Vol. 22 (1), 988. Viitattu 1.2.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12889-022-13122-y

Hamed, S., Bradby, H., Thapar-Björkert, S. & Ahlberg, B. M. 2024. Healthcare staff’s racialized talk: The perpetuation of racism in healthcare. Social science & medicine. 355, 117085. Viitattu 16.2.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2024.117085

Jacob, G., Faber, S. C., Faber, N., Bartlett, A., Ouimet, A. J. & Williams, M. T. 2023. A systematic review of Black people coping with racism: Approaches, analysis, and empowerment. Perspectives on Psychological Science. Vol 18 (2), 392-415.

Javed, Z., Haisum Maqsood, M., Yahya, T., Amin, Z., Acquah, I., Valero-Elizondo, J., Andrieni, J., Dubey, P., Jackson, Ryane., Daffin, M. & Cainzos-Achirica, M., Hyder, A.  & Nasir, K. 2022. Race, racism, and cardiovascular health: applying a social determinant of health framework to racial/ethnic disparities in cardiovascular disease. Circulation: Cardiovascular Quality and Outcomes. Vol. 15 (1), e007917. Viitattu 14.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1161/CIRCOUTCOMES.121.007917

Kankaanpää, S. L., Lehti, V., Solin, P. & Salama, E. 2024. Fostering trust and understanding in social and healthcare services with migrant-origin parents: qualitative focus-group interviews of foreign-born mothers living in Finland. European Child & Adolescent Psychiatry. Vol. 33 (6), 1827-1836.

Khanal, S. K. 2025. Language barriers and their consequences in healthcare: a qualitative case study of Nepali migrants in Finland. BMC Health Services Research. Vol. 25 (1), 577. Viitattu 31.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12913-025-12757-y

Kirkinis, K., Pieterse, A. L., Martin, C., Agiliga, A. & Brownell, A. 2021. Racism, racial discrimination, and trauma: A systematic review of the social science literature. Ethnicity & Health. Vol.  26 (3), 392–412.

Korpela, T., Mynttinen, M. & Suikkanen, A. 2026. Nyt puhutaan rasismista. LAB Pro. Viitattu 14.4.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/nyt-puhutaan-rasismista/

Kuusio H, Mäkipää L, Klemettilä K, Nykänen S, Kytö, Lilja E. 2023 Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista – MoniSuomi 2022 -tutkimus Keskeisiä havaintoja päätöksenteon tueksi. Tutkimuksesta tiiviisti 54/2023. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.2.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-208-2

Lämsä R, Castaneda AE, Weiste A, Laalo M., Koponen P. & Kuusio. H. 2020. The Role of Perceived Unjust Treatment in Unmet Needs for Primary Care Among Finnish Roma Adults. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 17 (16), 5825.

Mannila, S. 2024. Syrjintä Suomessa 2020–2023. Tietoraportti. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:11. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-955-3

Muscatell, K. A., Alvarez, G. M., Bonar, A. S., Cardenas, M. N., Galvan, M. J., Merritt, C. C. & Starks, M. D. 2022. Brain–body pathways linking racism and health. American Psychologist. Vol. 77 (9), 1049. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa  https://psycnet.apa.org/manuscript/2023-32731-014.pdf

Nowicka, M., & Wojnicka, K. 2023. Racism (un) spoken: Exclusion and discrimination in emotional narrations of young migrants in Berlin. Emotion, Space and Society. Vol. 49, 100985.

Paradies, Y., Ben, J., Denson, N., Elias, A., Priest, N., Pieterse, A., Gunta, A., Kelaher, M. & Gee, G. 2015. Racism as a determinant of health: a systematic review and meta-analysis. PloS one. Vol. 10 (9), e0138511. Viitattu 12.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0138511

Sim, W., Lim, W., Ng, C., Chin, Y., Yaow, C., Cheong, C., Khoo, C., Samarasekera, D, Devi, M. & Chong, C. 2021. The perspectives of health professionals and patients on racism in healthcare: A qualitative systematic review. Plos One. Vol. 16 (8), 1–15. Viitattu 15.2.2026. Saatavissa  https://doi.org/10.1371/journal.pone.0255936

THL. 2024. Sotepalvelut. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/sote-palvelut

THL. 2025. Kulttuurisesti moninainen Suomi.  Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kulttuurisesti-moninainen-suomi

Vera, H.  & Feagin, J.R. 2004. The study of racist events. Teoksessa Bulmer, M., & Solomos, J. (toim.). Researching race and racism. London: Routledge. 90–104.

Kirjoittajat

Tarja Korpela toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä Hyvinvointipalveluiden palvelumuotoilu YAMK-koulutuksen koordinaattorina. Hän on asiantuntija Moninaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä –tutkimusryhmässä.

Mari Mynttinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä lehtorina YAMK-koulutuksessa. Hän on asiantuntija Moninaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä –tutkimusryhmässä.

Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK-koulutuksen tuutorina. Hän on asiantuntija Moninaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä –tutkimusryhmässä.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/liikemies-ihmiset-tyopoyta-kirjoituspoyta-5439381/ (Pexels Licence)

Viittausohje

Korpela, T., Mynttinen, M. & Suikkanen, A. 2026. Asiakkaiden ja potilaiden rasismikokemukset terveyspalveluissa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/asiakkaiden-ja-potilaiden-rasismikokemukset-terveyspalveluissa/