LAB-ammattikorkeakoulu on mukana hankkeessa: DIGI-paja – nuorten digityöelämävalmiuksien kehittäminen. Hankkeessa DILA ja LAB-ammattikorkeakoulu tekevät tiivistä yhteistyötä alle 29-vuotiaiden nuorten digityöelämävalmiuksien kehittämiseksi. Keväällä 2022 toteutettiin ensimmäiset LABin järjestämät digitaitopajat nuorille, jotka ovat työ- ja koulutuselämän ulkopuolella. Digipajahankkeessa on tarkoitus vahvistaa ja kehittää heidän digityöelämätaitoja.

Kirjoittaja: Katja Kylliäinen

Tämän päivän opiskelu- ja työelämä vaativat meiltä monenlaisia digitaalisia taitoja. Digitaalisuus kehittyy jatkuvasti ja siihen liittyvä osaaminen voi olla hyvin erilaista ihmisten kiinnostuksesta riippuen. Tämän päivän nuoret ovat natiiveja käyttäessään erilaisia digitaalisia välineitä ja sovelluksia. Digitaalisuus näkyy ja kuuluu jokaisen nuoren arkielämässä.

Kuitenkin digitaalisuus on paljon muutakin. Mitä on vuorovaikutus digitaalisessa maailmassa? Millaiset arvot ohjaavat toimintaamme digitaalisessa maailmassa? Pitääkö meidän hallita kaikki mahdollinen digitaalisuuteen liittyen. Nuorten digitaalinen osaaminen on kiitettävällä tasolla, kun puhutaan digitaalisten laitteiden käyttämiseen liittyvistä asioista.

Tavoitteena digipajan toimintamalli

Kuitenkaan nuoret eivät ole digitaalisten medioiden käyttäjinä samankaltaisia ja nuorten erilaiset käyttötottumukset tuottavat erilaista ja erilaatuista osallistumista ja osaamista. (Kaarakainen & Kaarakainen 2018, 238-240) Digipajahankkeen tavoitteena on kehittää digipajan toimintamalli ja hankkeen aikana nuorille järjestetään digitaitopajoja etäyhteyttä käyttäen, joiden tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä ja osaamista tämän päivän digitaitovaatimuksista opiskelu- ja työelämässä. Samalla nuoret itse osallistuvat mallin kehittämiseen ja heiltä saatu kokemustieto auttaa mallin kehittämisessä.

Digitaalisella osaamisella ja taidoilla on vahva yhteys työelämässä menestymiseen ja kansalaisuuden toteuttamiseen. Jotta tavallinen kansalainen pystyisi käyttämään ja hyödyntämään digitaalisen toimintaympäristön mahdollisuuksia, on hänellä oltava erilaisia valmiuksia ja osaamista sekä taitoja niiden käyttöön (Piili ym. 2019, 9). Digitaalisista teknologioista ja niiden hyödyntämisen mahdollistavasta osaamisesta on tullut keskeinen kansalaisuutta määrittävä tekijä. Nuoret eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä puhuttaessa digitaalisesta osaamisesta. (Kaarakainen & Kaarakainen 2018, 235-236)

Vuorovaikutus ennen kaikkea

Digitaitopajoissa pyritään löytämään kohderyhmälle sopivia kehittymisen mahdollisuuksia samalla kuin pyritään löytämään heille oikeanlainen sisältö kansalaistaitojen lisääntymiselle. Ensimmäisissä digitaitopajoissa esille nousi vahvasti vuorovaikutukseen liittyviä kehittämisen kohteita. Etäyhteyden kautta vuorovaikutuksessa oleminen voi olla ”äkkiseltään” haastavaa nuorelle. Syitä tähän saattavat olla etäohjelmiin tottumattomuus ja uudet toimintatavat. Lisäksi osallisuus ja itsensä esille tuominen kameran välityksellä voi olla haastavaa.

Digitaitopajoissa nuoret harjoittelivat itsensä esittelyä videon avulla; tämä on yksi merkittävä kansalaistaito tänä päivänä varsinkin työnhakuun liittyen. Videon tekeminen koettiin melko vaikeaksi toteuttaa; ei niinkään teknisesti vaan itsensä markkinoinnin näkökulmasta sekä sen taltioimisessa videon muotoon. Ehkä oletamme, että kaikki nuoret ovat kuin kotonaan videolaitteiden kanssa ja jakavat avoimesti itsestään tietoa bittimaailmassa. Näin ei kuitenkaan ole.

Digitaalisessa ajassa ei pitäisi unohtaa vuorovaikutustaitojen oppimista tai erilaisten persoonallisuuksien huomioimista. Varsinkin, kun kehitys on todella nopeaa, on vaarana että osa nuorista ei pysy vauhdissa mukana. Hankkeen aikana pyritään löytämään ratkaisuja ja toimintamalleja, joiden avulla pystytään vaikuttamaan nuorten kykyyn osallistua nykypäivän vaatimusten mukaisesti opiskelu- tai työelämään.

Nuorten kuuleminen tärkeää; tässäkin

Digitaitopajoissa pyritään huomioimaan nuorten lähtötaso sekä heidän omat kiinnostuksen kohteensa digitaalisuuteen liittyen. Tätä kautta pyritään kehittämään digitaitoja ja vuorovaikutustaitoja verkossa. On ollut hienoa havaita kuinka nuoret kuitenkin haluavat kehittyä ja haasteista huolimatta ovat toteuttaneet digitaitopajojen tehtäviä. Palautteen mukaan nuoret ovat ylittäneet itsensä ja olleet tyytyväisiä suoriutumiseensa.

Digitaitopajojen kehittäminen jatkuu ja olennaista on ymmärtää, että vaikka maailma muuttuu, niin ihmiset kuitenkaan eivät. Joillekin vuorovaikutus, sosiaaliset taidot ja esiintyminen on aina ollut helppoa. Toisille kuitenkaan ei ole; onko niin, että tämä ihmisryhmä on erityisessä vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle, koska digitaalisuuden myötä kasvokkainen ja reaaliaikainen vuorovaikutus vähenee. Juuri nämä ihmiset tarvitsevat onnistumisen kokemuksia sekä itse toimien että ryhmässä. Digitaitopajoissa halutaan korostaa tätä asiaa ja tuoda digikansalaisuutta lähemmäs nuorten elämää.

Lähteet

Kaarakainen, S.-S., & Kaarakainen, M.-T. 2018. Tulevaisuuden toivot – Digitaalisten medioiden käyttö nuorten osallisuuden ja osaamisen lähteenä. Media & Viestintä. 41(4). Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://doi.org/10.23983/mv.77458

Piili, H., Heiskanen, E., Koponen, M., Karppinen H. & Salminen A. 2019. Julkaisu lasten ja nuorten digitalisaatiokasvatuksesta. Ammatilliset ja yleistajuiset julkaisut. LUT-yliopisto. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060719395

Kirjoittaja

Katja Kylliäinen, lehtori, hoitotyö, LAB-ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja edustaa LAB-ammattikorkeakoulua hankkeessa DIGI-paja – nuorten digityöelämävalmiuksien kehittäminen

Artikkelikuva: Eemeli Kumpulainen

Julkaistu 10.6.2022

Viittausohje

Kylliäinen, K. 2022. Voiko digitaalisuus olla nuorelle este opiskelu- tai työelämässä? Didipajahankkeen ”alkumetrien” havaintoja. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/voiko-digitaalisuus-olla-nuorelle-este-opiskelu-tai-tyoelamassa-didipajahankkeen-alkumetrien-havaintoja/