Planetaarinen terveys osaksi eurooppalaista fysioterapeuttikoulutusta

Planetaarinen terveys haastaa tarkastelemaan fysioterapiaa osana laajempaa kokonaisuutta, jossa myös ympäristön terveys, kestävä kehitys ja yhteiskunnallinen vastuu otetaan huomioon terveyden edistämisessä. Fysioterapeuttikoulutuksella on keskeinen rooli uudenlaisen lähestymistavan omaksumisessa ja juurruttamisessa käytäntöön. LAB-ammattikorkeakoulu toimii osana eurooppalaisten fysioterapiakouluttajien verkostoa ja kehittää planetaarisen terveyden näkökulmia fysioterapeuttikoulutukseen kansainvälisessä yhteistyössä.

Kirjoittajat: Hanna Laine ja Pirjo Knuuttila

Huhtikuussa Aalborgiin, Tanskaan, kokoontui fysioterapiakouluttajia ja -opiskelijoita useista eurooppalaisista korkeakouluista yhteisten pöytien ääreen kehittämään fysioterapeuttikoulutusta. Tapahtuman järjestivät European Network of Physiotherapy in Higher Education (ENPHE) sekä University College of Northern Denmark.

ENPHE järjestää vuosittain kaksi tapahtumaa yhteistyössä ENPHEN jäsenkorkeakoulujen kanssa eri puolilla Eurooppaa. Kevätlukukaudella on seminaari ja syyslukukaudella forum. Seminaarit ovat vuorovaikutteisia yhteistyötapahtumia, jotka keskittyvät tiettyjen aiheiden tarkasteluun ja kehittämiseen. Seminaarin ohjelma sisältää esityksiä, keskusteluja ja käytännönläheisiä työskentelymuotoja, jotka on suunniteltu edistämään syvällisempää ymmärrystä, innovaatioita ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta. Seminaarien tavoitteena on edistää fysioterapeuttikoulutukseen liittyvän tiedon kehittymistä, jakaa monipuolisia näkökulmia sekä rakentaa kansainvälisiä verkostoja akateemisessa fysioterapiayhteisössä. ENPHE‑forumissa jaetaan työryhmien projektituloksia sekä inspiroidaan opettajia kutsuttujen pääpuhujien avulla. Molemmissa tapahtumissa tärkeää on verkostoituminen ja uusien kumppanuuksien löytäminen opetuksen tai tutkimuksen kehittämiseksi. (ENPHE 2025.)

Seminaareissa toimitaan työryhmissä, joiden tarkoituksena on käynnistää ja/tai jatkaa jonkin sovitun Euroopan laajuisesti ajankohtaisen aiheen kehittämistä sekä jakaa työryhmissä syntyvää tietoa ja materiaaleja jäsenkorkeakoulujen käyttöön. Työryhmien aiheita ovat muun muassa tekoäly fysioterapian koulutuksessa, työelämälähtöinen ja moniammatillinen oppiminen, tutkimus ja planetaarinen terveys. (ENPHE 2025.)

Planetaarinen terveys

Monessa eurooppalaisessa korkeakoulussa planetaarisen terveyden teemat eivät kuitenkaan vielä näy fysioterapeuttikoulutuksen opetussuunnitelmassa lainkaan. LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopetuksessa planetaarista terveyttä käsitellään nykyisessä opetussuunnitelmassa omana osionaan (LAB-ammattikorkeakoulu 2026). Kyse on kuitenkin fysioterapeutin ydinosaamisen läpileikkaavasta teemasta, jolloin sen soisi näkyvän opetuksessa opiskelijan ensimmäisestä koulupäivästä viimeiseen.

Kun planetaarisen terveyden näkökulma integroidaan muuhun opetukseen opintojen alusta lähtien, muodostuu siitä luonteva osa asiakkaan ohjausta samaan tapaan kuin mistä tahansa muusta terveyteen vaikuttavasta tekijästä. Jo nyt fysioterapeutit osaavat kertoa asiakkailleen esimerkiksi tupakoinnin, päihteiden tai huonon ravitsemuksen vaikutuksista terveyteen – ekologisesti kestävien valintojen tukemisessa fysioterapeutti voi olla ihan samaan tapaan mukana. Kun tiedetään, että esimerkiksi luontokato ja biodiversiteetin väheneminen lisäävät infektioita ja allergioita ja ilmastonmuutokseen liittyvä lämpeneminen ja ilmanlaadun heikkeneminen lisäävät jo sairastuneiden kuormittumista ja komplikaatioiden riskiä eri sairausryhmissä (ks. esim. Hemminki 2022), ei enää pitäisi olla epäilystä siitä, ohjataanko pitkäaikaissairasta asiakasta tupakoinnin lopettamisen, liikunnan lisäämisen tai terveellisemmän ravitsemuksen ohella tekemään myös ympäristölle edullisia valintoja arjessaan. Ympäristön eduksi tehty ratkaisu heijastuu myös yksilön eduksi.

Planetaarisen terveyden huomioiminen osana fysioterapiaa ei ole ainoastaan henkilökohtainen valinta, vaan terveysalan ammattilaisena myös fysioterapeutin velvollisuus. Se ei ole myöskään erillinen lisä fysioterapiaan, vaan osa ammattilaisen vastuuta tunnistaa ne tekijät, jotka vaarantavat asiakkaiden terveyden ja toimintakyvyn nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristötekijät mainitaan jo yhtenä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen ICF:n osa-alueena ja ne sisältävät myös globaaleja tekijöitä, kuten maantieteelliset ja ilmastolliset muutokset, ympäristökatastrofit ja maan ja veden saastuminen (WHO 2026). Planetaarisen terveyden näkökulmassa katse siirtyykin ehkä totuttua etäämmälle asiakkaan välittömästä toimintaympäristöstä. Silloin otetaan huomioon, miten ympäristö voi tukea asiakkaan toimintakykyä ja edistää kuntoutumista, ja toisaalta mietitään, miten oma toiminta fysioterapeuttina sekä asiakkaan tekemät valinnat voivat tukea ympäristön hyvinvointia. Esimerkiksi työmatkojen liikkuminen polkupyörällä tai kävellen autoilun sijaan voi edistää sekä asiakkaan terveyttä että luonnon ja ympäristön hyvinvointia – ja kun ympäristö on puhdas ja monimuotoinen, ympäristön aiheuttamat terveysriskit vähenevät ja ihmiseenkin kohdistuvat terveyshyödyt lisääntyvät.

Yhteiskehittämistä ENPHE:ssä

Planetaarisen terveyden työryhmätyöskentely keskittyi tällä kertaa konkreettisen opetusmateriaalin ja opettajien tukimateriaalin suunnitteluun ja valmisteluun. Opettajille suunniteltiin materiaali, jonka avulla autetaan opettajia löytämään fysioterapeuttikoulutuksen opetussuunnitelmassa tai omissa opintojaksoissaan ne kohdat, joihin planetaarisen terveyden aiheet voidaan sisällyttää.

Toisessa, opiskelijoiden opetukseen keskittyneessä ryhmässä suunniteltiin valmista oppituntia, joka on sellaisenaan monistettavissa monenlaisiin opetusympäristöihin. Molempien työryhmien materiaalit tulevat myöhemmin jakoon ENPHE:n kautta ja ovat vapaasti käytettävissä kaikissa jäsenkorkeakouluissa.

Kohti One Health -ajattelua

Puhumme nyt planetaarisesta terveydestä, mutta tulevaisuudessa voi olla toisin. Planetaarinen terveysajattelu on kehittynyt ajan saatossa ihmiskeskeisestä terveyskäsityksestä kohti ekosentristä lähestymistapaa ja edelleen One Health -lähestymistavaksi, jossa ihmisten, eläinten ja ekosysteemien terveys nähdään dynaamisena, toisiinsa kytkeytyneenä tasapainotilana.

Egosentrisessä, ihmiskeskeisessä mallissa ihmisen terveys, hyvinvointi ja taloudellinen kasvu oli etusijalla. Luonto ja ympäristö nähtiin lähinnä resurssina tai taustatekijänä, jonka vaikutukset huomioitiin vain, kun suoraan uhkasivat ihmisen terveyttä. (Amengual-Moreno ym. 2025.)

Ekosentrisessä ajattelussa luonto tunnustettiin kokonaisuutena, jolla on arvo jo itsessään ja jonka hyvinvointi mahdollistaa myös ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden. One health -ajattelu laajentaa tätä käsitystä edelleen: ihmisen, eläinten ja ympäristön terveyttä tarkastellaan erottamattomana kokonaisuutena, jossa kaikkien kolmen hyvinvointi varmistaa tasapainon ja jatkuvuuden. (Lerner & Berg 2017)

ENPHE:n seminaarissa käydyissä keskusteluissa ilmeni, että eri puolella Eurooppaa planetaarinen terveys huomioidaan eri tavoin. Joissakin maissa esimerkiksi jätteiden monipuolinen kierrättäminen on arkipäivää, kun taas toisaalla se on vielä vähäisempää ja luontoa huomioivat käytänteet ovat vasta kehittymässä. Samoin ICF-mallin käytössä asiakastyössä on eroavaisuuksia: ympäristötekijöiden saatettiin kokea liittyvän vain asiakkaan välittömään ympäristöön tai painottuvan vain esimerkiksi esteettömän liikkumisen huomiointiin. Keskustelua syntyi myös siitä, että monesti ympäristöasiat koetaan vain mielipideasioiksi, eikä ympäristön aiheuttamiin terveyshaittoihin liittyvää tutkimustietoakaan oteta samalla tavalla vakavasti kuin vastaavaa tietoa vaikkapa päihteiden käyttöön tai liikkumiseen liittyen.

Tulevaisuudessa keskeistä ei ole se, millä käsitteellä terveyttä kuvataan, vaan miten kokonaisvaltainen ajattelu näkyy koulutuksessa ja käytännön toiminnassa. Fysioterapiassa on merkitsevää tunnistaa ja tunnustaa ympäristön vaikutukset toimintakykyyn ja terveyteen ja edistää kestäviä valintoja osana terveyden edistämistä.

Lähteet

Amengual-Moreno, M., Cash-Gibson, L., Vivas. L., Martinez-Herrera, E., Almazan, A., Pericas, J.M. & Benach, J. 2025. Health & Nature: a critical review of historical perspectives to support narratives for change. Vol. 24, 247 (2025). Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12939-025-02550-y

ENPHE. 2026. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://www.enphe.org/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Fysioterapeuttikoulutus. Viitattu 7.5.2026. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68177/fi/68117/68145

Hemminki, E. 2022. Planetaarinen terveyden edistäminen. Teoksessa Patja, K., Absetz, P. & Rautava, P. (toim.). Terveyden edistäminen. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 402–405.

Lerner, H. & Berg, C. 2017. A Comparison of Three Holistic Approaches to Health: One Health, EcoHealth, and Planetary Health. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fvets.2017.00163

Patja, K. & Laisi, J. 2022. Planetaarinen terveyden edistäminen. Teoksessa Patja, K., Absetz, P. & Rautava, P. (toim.). Terveyden edistäminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 413-424.

WHO. 2026. International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://www.who.int/standards/classifications/international-classification-of-functioning-disability-and-health

Lähteet

ENPHE. 2026. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://www.enphe.org/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Fysioterapeuttikoulutus. Viitattu 7.5.2026. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68177/fi/68117/68145

Hemminki, E. 2022. Planetaarinen terveyden edistäminen. Teoksessa Patja, K., Absetz, P. & Rautava, P. (toim.). Terveyden edistäminen. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 402–405.

Lerner, H. & Berg, C. 2017. A Comparison of Three Holistic Approaches to Health: One Health, EcoHealth, and Planetary Health. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fvets.2017.00163

Patja, K. & Laisi, J. 2022. Planetaarinen terveyden edistäminen. Teoksessa Patja, K., Absetz, P. & Rautava, P. (toim.). Terveyden edistäminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 413-424.

Kirjoittajat

Pirjo Knuuttila toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapeuttikoulutuksen lehtorina ja on ENPHE:ssä nimetty LAB:n edustaja.

Hanna Laine toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapeuttikoulutuksen lehtorina, I3-INSHAPE-hankkeessa asiantuntijana ja ENPHE:n hallituksessa Supervisory Boardin jäsenenä.

Artikkelikuva: Fysioterapiakouluttajat ympäri Euroopan istuivat yhteisten pöytien ääreen kehittämään planetaarisen terveyden teemoja fysioterapeuttikoulutuksessa. (Kuva: Hanna Laine)