Visioista toimiin – tiekartat vihreän kasvun tukena

Kirjoittajat: Mari Sarvaala, Johanna Snell ja Maarit Virtanen

Päijät-Häme julkaisi ensimmäisenä maakuntana Suomessa oman kiertotalouden tiekarttansa vuonna 2017 (Päijät-Hämeen liitto 2021a) ja ilmastotiekartta valmistui syksyllä 2020 (Päijät-Hämeen liitto 2021b). Tiekartat toimivat työkaluina kiertotalous- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja kokoavat yhteen kärkiteemat, niihin liittyvät alatavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet.

Tiekartat on koottu yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa, joihin kuuluvat mm. kunnat, alueen kehittämisorganisaatiot, korkeakoulut ja yritykset. Päijät-Hämeen liitto ja maakunnan ilmasto- ja kiertotalousryhmät koordinoivat yhteistyössä tiekarttojen toteutumista. Tiekartat päivitetään vuosittain ja samalla kehitetään indikaattoreita ja muuta seurantaa.

Biokiertotaloudesta uutta liiketoimintaa

Päijät-Hämeen alueellisen kiertotalouden visiona on olla vuonna 2030 resursseja hukkaamaton menestyjä, johon tiekarttaan listatut toimenpiteet toteutuessaan johtavat. Tiekartassa toimenpiteet on jaoteltu viiteen teemaan: materiaalikierrot, energia, biotalous, edelläkävijyys sekä jakamistalous. (Päijät-Hämeen liitto 2021a)

Kiertotalouden tiekarttaan on koottu alueella jo saavutettuja hyviä käytänteitä yllä mainituissa teemoissa. Päijäthämäläisessä biokiertotaloudessa etsitään mm. jätevesilietteelle uusia käyttötapoja, jotka onnistuessaan mahdollistavat alueelle uutta liiketoimintaa. Tällainen on esimerkiksi Putretti-kierrätyslannoite, jossa hyödynnetään biokaasulaitoksen kompostia ja puunpolton tuhkaa (Ikonen 2021). Ajatuksena on, että alueelle saataisiin lannoitteen valmistukseen yrittäjä, ja lannoitteessa ravinteet kiertäisivät takaisin metsiin puuston kasvua lisäämään.

Yhteistyötä yritysten suuntaan vahvistetaan luomalla yrityksille mahdollisuuksia olla osana bio- ja kiertotalouden innovaatioketjua. Heinolan kaupunki on kehittämässä laajasti uutta liiketoimintaa BioHub-kokonaisuuden ympärille (Business Heinola 2021). Osana BioHubia on LAB-ammattikorkeakoulun vetämä Vihreän kasvun biokylä -projekti, jossa selvitetään, miten olkeen pohjautuva biojalostus saadaan Päijät-Hämeessä kannattavaksi sekä samalla toimitusketju ja prosessi toimivaksi. Olkea voisi käyttää perinteisen kuivikekäytön lisäksi esimerkiksi tekstiilien tai sellupohjaisten tuotteiden raaka-aineena. (LAB 2021)

Kuva 1. Kiertotalouden ja ilmaston tiekartat määrittelevät tulevien vuosien toimet kohti vähähiilisyyttä (Päijät-Hämeen liitto 2021a ja 2021b, kuvakooste Oona Rouhiainen)

Ilmastotiekartta viitoittaa tien hiilineutraaliuteen

Päijät-Hämeen ilmastotiekartta tukee hiilineutraaliuden saavuttamista maakunnassa vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta ja hiilinielujen lisäämistä, jotta ne vastaavat loppuja päästöjä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan päästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla sekä hiilensidonnan lisäämistä. Kestävillä ilmastoratkaisuilla voidaan vaikuttaa positiivisesti omaa maakuntaa laajemmin. (Päijät-Hämeen liitto 2021b)

Maakunnallisen ilmastotyön tavoitteena on tukea etenkin kuntia toimenpiteiden määrittämisessä ja toteuttamisessa. Kunnilla on merkittävä rooli esimerkiksi energiaratkaisuissa, kestävän liikkumisen edistämisessä sekä ylipäätään kestävän elämäntavan mahdollistajana. Lähes kaikki kunnat ovat mukana energiatehokkuussopimuksissa ja esimerkiksi kiinteistöjen lämmityksessä on siirrytty jo pääasiassa pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. (Päijät-Hämeen liitto 2021b) Vuoden 2021 aikana panostetaan kestävään liikkumiseen, kun liikkumisen ohjauksen toiminta käynnistyy koko maakunnassa (Päijät-Hämeen liitto 2021c).

Jatkossa kuntien ja yritysten välinen yhteistyö saa lisävoimia, kun Ilmastokumppanuus-toimintamalli otetaan käyttöön koko Päijät-Hämeessä ympäristöministeriön tukeman hankkeen avulla. Toiminnan kautta kannustetaan yrityksiä ilmastotyöhän ja tuodaan kestäviä ratkaisuja näkyviksi. Kuntien ja yritysten lisäksi asukkaat ovat keskeisiä toimijoita ilmastotyössä. Arjen ratkaisuihin kuuluvat esimerkiksi energiavalinnat, joissa kotitalouksia kannustetaan mm. siirtymään öljylämmityksestä kestävämpiin vaihtoehtoihin. (Päijät-Hämeen liitto 2021d)

Vihreä siirtymä tukee kestävää rakennemuutosta

Euroopan unionin Vihreän kehityksen ohjelma (European Green Deal) tarjoaa kunnille ja alueille mahdollisuuksia toteuttaa vihreää siirtymää ja edistää rakennemuutosta (Määttä 2021). Kiertotalous on keskeinen osa vihreää siirtymää ja keino hillitä ylikulutusta sekä saavuttaa ilmastotavoitteet. Euroopan komission kiertotalouden toimintasuunnitelma esittää myös aiempaa kunnianhimoisemman tavoitteen siirtyä kohti uudistavaa kasvumallia, jossa maapallolle palautetaan enemmän kuin siltä otetaan (Euroopan komissio 2020).

Suomen kansallisen kiertotalouden strategisen ohjelmaehdotuksen tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä (Valtioneuvosto 2021). Vihreän siirtymän ohjelma ja siihen liittyvä rahoitus tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille Päijät-Hämeessäkin. Nyt tarvitaan rohkeutta uudistumiseen ja kykyä katsoa liiketoimintaa pidemmällä tähtäimellä.

Viking Maltin investointi uuteen mallastamoon Lahdessa on hieno esimerkki vihreän kasvun mahdollistamisesta. Uusi laitos käynnistyy vuonna 2023, ja investointi vahvistaa entisestään alueen elintarviketeollisuuden merkitystä, kun raaka-aine, osaaminen ja asiakkaat ovat lähellä. (Lahden kaupunki 2021)

Toinen merkittävä esimerkki kestävän liiketoiminnan kehittämisestä alueella on sähköisen liikenteen klusterin perustaminen. Klusteri kehittää tulevaisuuden hiilineutraalin liikenteen ja logistiikan ratkaisuja, jotka liittyvät esimerkiksi latausinfraan, älykkäisiin sähköverkkoihin sekä uusien käyttövoimien teknologioihin ja tuotantotapoihin. (LADEC 2021)

Lähteet

Business Heinola. 2021. Heinola mukana biotalouden innovaatioketjussa. [Viitattu 22.3.2021]. Saatavissa: https://businessheinola.fi/biokyla/

Euroopan komissio. 2020. Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma. Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto. [Viitattu 23.3.2021]. Saatavissa: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/45cc30f6-cd57-11ea-adf7-01aa75ed71a1/language-fi/format-PDF/source-197102276

Ikonen, P. 2021. Tuhkasta ja kompostista metsälannoite. Uusiouutiset. [Viitattu 22.3.2021]. Saatavissa: https://www.uusiouutiset.fi/tuhkasta-ja-kompostista-metsalannoite/

LAB. 2021. Vihreän kasvun biokylä -hanke. [Viitattu 23.3.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/biokyla

LADEC. 2021. Haemme sähköisen liikenteen liiketoimintakehittäjää. [Viitattu 29.3.2021]. Saatavissa: https://www.ladec.fi/tiedotteet/haemme-sahkoisen-liikenteen-liiketoimintakehittajaa

Lahden kaupunki. 2021.Viking Maltilta 90 miljoonan euron investointi Lahteen. [Viitattu 26.3.2021]. Saatavissa: https://www.lahti.fi/uutiset/viking-maltilta-90-miljoonan-euron-investointi-lahteen/

Määttä, M. 2021. Vihreä siirtymä alueiden ja kuntien elinvoimaisuuden mahdollistajana. Kuntaliitto. [Viitattu 15.3.2021]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/elinvoima-ja-tyollisyys/vihrea-siirtyma

Päijät-Hämeen liitto. 2021a. Päijät-Hämeen kiertotalouden tiekartta. [Viitattu 17.3.2021]. Saatavissa: https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/02/Kiertotalouden_tiekartta.pdf

Päijät-Hämeen liitto. 2021b. Päijät-Hämeen ilmastotiekartta. [Viitattu 17.3.2021]. Saatavissa: https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/02/Ilmastotiekartta_final.pdf

Päijät-Hämeen liitto. 2021c. Liikkumisen ohjauksen toiminta käyntiin Päijät-Hämeessä. [Viitattu 26.3.2021]. Saatavissa: https://paijat-hame.fi/liikkumisen-ohjauksen-toiminta-kayntiin-paijat-hameessa/

Päijät-Hämeen liitto. 2021d. Kestävät vaihtoehdot öljylämmitykselle. [Viitattu 26.3.2021]. Saatavissa: https://paijat-hame.fi/kestavat-vaihtoehdot-oljylammitykselle/

Valtioneuvosto. 2021. Uusi Suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1. [Viitattu 23.3.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-658-7

Kirjoittajat

Mari Sarvaala toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa BIOSYKLI – Päijät-Hämeen biokiertotalous -hankkeessa.

Johanna Snell on projektikoordinaattorina Interreg Europe-ohjelman kiertotalouden hankkeissa Päijät-Hämeen liitossa.

Maarit Virtanen työskentelee ilmasto- ja energia-asiantuntijana Päijät-Hämeen liitossa sekä koordinoi maakunnallista ilmastotyötä osana CANEMURE-hanketta.

Artikkelikuva: Oona Rouhiainen, pl. vesipisarat heinänkorrella: Waterdrops / Philipp Lublasser,  https://unsplash.com/photos/LNYdZutqsi0 (Unsplash Licence)

Julkaistu 9.4.2021

Viittausohje

Sarvaala, M., Snell, J. & Virtanen, M. 2021. Visioista toimiin – tiekartat vihreän kasvun tukena. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/visioista-toimiin-tiekartat-vihrean-kasvun-tukena/