Työelämän aloitteesta LABin sosionomikoulutuksessa käynnistettiin varhaiskasvatuksen sosionomin polkuopinnot. Polkuopintojen toteutuksesta on kerätty palautetta opiskelijoilta ja heidän esihenkilöiltään. Myönteinen palaute ja hyvät tulokset kannustavat jatkamaan koulutusten suunnittelua yhteistyössä työelämän kanssa.

Kirjoittajat: Pipsa Murto, Kati Ojala & Kati Vähäkuopus

Varhaiskasvatuksen työvoimapula on jo pitkään esillä ollut aihe. Hankalin tilanne on pääkaupunkiseudulla, jossa siitä on kärsitty jo vuosia, mutta ilmiö näkyy myös monilla muilla alueilla Suomessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteesta ja kelpoisuuksista säädetään laissa (Varhaiskasvatuslaki 540/2018). Lain mukaan vuonna 2030 varhaiskasvatuksen henkilöstöstä 2/3 on oltava korkeakoulutettuja, kun aiemmin korkeakoulutettujen määräksi on riittänyt 1/3. Kuntaliiton selvityksen (Lahtinen 2022) mukaan uhkana onkin erityisesti pula varhaiskasvatuksen korkeakoulutetusta henkilöstöstä. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrän ennustetaan puolestaan kasvavan. Kuntaliiton laskelmien mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan yli 18 000 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa tai sosionomia. Varhaiskasvatuksen sosionomi on uusi tehtävä ja ammattinimike, ja työnantajien määrittelemät työnkuvat ovat vasta rakentumassa.

Päijät-Hämeen kunnat tekevät aktiivista yhteistyötä varhaiskasvatuksen seudulliseksi kehittämiseksi (Pedanet 2023). Kuntaverkoston ja LAB-ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyönä tarjottiin varhaiskasvatuksen lastenhoitajille sosionomin tutkintokoulutukseen johtavia polkuopintoja. Kunnat halusivat mahdollistaa jatkokouluttautumisen työntekijöilleen ja samalla ennakoida henkilöstön saatavuutta rakennemuutoksessa. (Lahti 2023.) LAB-ammattikorkeakoulussa nähtiin tärkeäksi olla mukana työvoimatalkoissa järjestämällä koulutusta alueellisen tarpeen mukaan (LAB 2023a). Koulutusta tarjottiin kunnille LABin toiminta-alueilla Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Polkuopinnoissa aloitti vuoden 2023 tammikuussa 20 lastenhoitajaa Päijät-Hämeestä ja 1 Etelä-Karjalasta.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajille suunnattujen polkuopintojen tavoitteena on suorittaa sosionomitutkinnon ensimmäisen vuoden opinnot, ja pidemmällä aikavälillä varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus ja osaaminen. 60 opintopisteen laajuiset polkuopinnot ovat toteutuneet vuoden 2023 aikana viikoittaisina verkkotyöpajoina, itsenäisenä opiskeluna sekä omaa työtä opinnollistaen eli työssä tapahtuvana oppimisena. Polkuopintoihin osallistuminen on edellyttänyt sitoutumista opintoihin; osallistumista verkkotyöpajoihin ja vertaistiimityöskentelyyn. Opinnot vaativat aikaa itsenäiseen, itse aikataulutettuun opiskeluun ja tarvittaessa omien opiskelutaitojen päivittämistä. Korkeakoulussa vaadittavat opiskelutaidot muodostuvat esimerkiksi eri opiskelumenetelmien hallitsemisesta, itsensä johtamisesta ja yhteisössä toimimisesta. Opiskelijalta edellytetään kykyä tunnistaa omat voimavaransa ja pitää yllä motivaatiota opintojen aikana. (Ohjus-hanke 2022.) Opiskelija saa ohjausta ja tukea polkuopintojen ajan omalta tutoropettajalta, joka toimii myös tiimivalmentajana.  Verkkotutkinnossa opiskelu on edellyttänyt lisäksi toimivia verkkoyhteyksiä ja tietokonetta kuva- ja ääniyhteydellä.

Polkuopintovuosi opiskelijoiden kokemana

Sosionomin tutkintokoulutukseen johtavissa polkuopinnoissa mukana olevilta opiskelijoilta on kerätty palautetta työelämäyhteistyössä toteuttavien polkuopintojen jatkokehittämisen tueksi. Polkuopintoihin osallistuneet opiskelijat arvioivat opintojen toteutumista SWOT-nelikentän avulla (LAB 2023b). Opiskelijoiden mielestä polkuopintoja edistävänä vahvuutena on ollut tiimeissä tapahtuva työskentely, jossa on tapahtunut oppimistehtävissä tarvittava yhteinen tiedon etsiminen ja jakaminen sekä esimerkiksi lukupiirityöskentely. Tiimi on tuonut tukea opintoihin ja tsempannut opinnoissa etenemiseen. Toimiva tiimi tarvitsee työskentelynsä tueksi tiimiälyä, joka muodostuu tiimin jäsenten itsetuntemuksesta ja jaetusta merkityksestä, jossa toiminnalla on selkeä yhteinen tavoite. Sallivassa ilmapiirissä jokaisen tiiminjäsenen mielipide on tärkeä ja arvokas, ja tiimin sisäinen vuorovaikutus on tarkoituksenmukaista. Tiimin keskinäinen kyvykkyys rakentaa yhteisen osaamisensa päälle uusia ajatuksia ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat uuden oppimisen. (Hiila ym. 2019.) Tiimissä tapahtuvan oppimisen rinnalla opiskelijat kaipaavat kuitenkin myös mahdollisuutta yksilö- ja paritehtäviin, jotta työn, opintojen ja yksittäisten oppimistehtävien yhteensovittaminen sekä aikatauluttaminen helpottuisi.

Tiimistä on ollut hirmuisen paljon hyötyä ja tukea, paljon enemmän kuin olisi uskaltanut odottaakaan

Verkkotutkinnossa suoritettavien polkuopintojen rakenne; ajallisesti verkkotyöpajojen sijoittuminen loppuviikkoon ja jakautuminen kahdelle peräkkäiselle päivälle saa positiivista palautetta opiskelijoilta. Kun aikaan ja paikkaan sidotun opetuksen ajankohdat ovat tiedossa, on tämä pystytty huomioimaan työvuoroissa. Opetuksen hajauttaminen kahdelle päivälle tukee myös jaksamista, kun oppiminen tapahtuu verkkotyöskentelyalustalla. Polkuopintoja suorittavat opiskelijat kokevat saaneensa opinnoista vaihtelua omaan työhön sekä uutta ja ajantasaista tietoa, joka tuo uutta näkökulmaa työhön ja tukee oman ammatillisuuden kehittämistä.  Työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavissa polkuopinnoissa opiskelijat toivovat ymmärrystä omalta työyhteisöltään opiskeluaikatauluja ja vaatimuksia kohtaan.

Esihenkilöiden huomioita kouluttautumisesta

Päijät-Hämeen kuntien varhaiskasvatuksessa työskentelevien opiskelijoiden esihenkilöiltä kerättiin palautetta Webropol-kyselyllä, joka sisälsi opiskelijoiden SWOT-kyselyä mukailevia osa-alueita avoimina kysymyksinä. (Vähäkuopus 2023.) Opiskelijoiden esihenkilöille toteutetussa kyselyssä vahvuutena nousi esille oman osaamisensa kehittämisestä ja uudesta työtehtävästä motivoituneiden työntekijöiden opiskelun mahdollistaminen ja siitä seuraava ammatillisen osaamisen vahvistuminen. Heikkoutena nähtiin koulutuksesta aiheutuvien poissaolojen järjesteleminen työpaikalla. Verkkotyöpajojen kiinteitä ajoituksia pidettiin hyvänä, joskin osa olisi toivonut kahden puolikkaan sijaan yhtä kokonaista opiskelupäivää viikossa. Koulutus koettiin mahdollisuutena saada uutta tietoa ja näkökulmaa työyhteisöön sekä mahdollisuutena saada palkattua varhaiskasvatuksen sosionomeja päiväkoteihin.

Meillä on kova tarve koulutetuista ja motivoituneista työntekijöistä. Tämä koulutus vastaa hyvin tarpeitamme. Koulutuksen aikana työntekijän on mahdollista tuoda ajantasainen tieto omaan työhönsä ja koko työyhteisöön

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva on edelleen selkiytymätön, mikä haastaa opiskelua mutta toisaalta tukee tehtävänkuvien kehittämisessä. Uhkana esihenkilöt kokivat koulutukseen osallistuneiden siirtymisen pois varhaiskasvatuksesta, esimerkiksi lastensuojeluun tai perhetyöhön.

Osaaminen vahvistuu yhteistyössä

Kokemukset työelämän tarpeisiin vastaavista polkuopinnoista ovat olleet positiivisia myös LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen näkökulmasta. Polkuopintoihin osallistuneet opiskelijat ovat motivoituneita ja sitoutuneita opiskeluun. Kaikki polkuopinnoissa aloittaneet jatkavat tutkinto-opiskelijoina ensi vuoden alusta. Päijät-Hämeen seutuverkoston varhaiskasvatustyönantajien toiveena on vastaavan koulutuksen toteutuminen myös jatkossa, kokonaisuutta yhdessä suunnitellen ja kehittäen.

Lähteet

Hiila, I., Hakola, I. & Tukiainen, M. 2019. Tiimiäly. Opas muuttuvaan työelämään. Jyväskylä: Tuuma.

LAB. 2023a. Päijät-Hämeessä varaudutaan varhaiskasvatuksen työvoimapulaan. LAB uutiset. Viitattu 24.10.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/uutiset/paijat-hameessa-varaudutaan-varhaiskasvatuksen-tyovoimapulaan

LAB. 2023b. SWOT-kysely kokemuksista varhaiskasvatuksen sosionomin polkuopinnoissa.

Lahti 2023. Päijät-Hämeessä varaudutaan varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen muutokseen. Viitattu 24.10.2023. Saatavissa https://www.lahti.fi/uutiset/paijat-hameessa-varaudutaan-varhaiskasvatuksen-henkilostorakenteen-muutokseen/

Lahtinen, J. 2022. Kuntaliiton selvitys varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyydestä. Kuntaliitto. Muistio 21.2.2022. Viitattu 24.10.2023. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Varhaiskasvatus_ty%C3%B6ntekij%C3%B6iden%20riitt%C3%A4vyys%20(002).pdf

Ohjus-hanke. 2022. Opiskelutaidot. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://kohtikorkeakoulua.fi/

Pedanet 2023. Varhaiskasvatuksen seudullinen kehittäminen. Päijät-Hämeen varhaiskasvatuksen seudullinen kehittämisverkosto. Pedanet. Viitattu 24.10.2023. Saatavissa https://peda.net/alueet/paijathame/svl

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. Viitattu 24.10.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Vähäkuopus, K. 2023. Webropol-kysely varhaiskasvatuksen esihenkilöille. Päijät-Hämeen seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto.

Kirjoittajat

Pipsa Murto toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa ja verkkotutkinnon tutoropettajana sekä tiimivalmentajana.

Kati Ojala toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja sosionomikoulutuksen verkkotutkinnon tutoropettajana sekä tiimivalmentajana.

Kati Vähäkuopus toimii verkostokoordinaattorina Lahden kaupungilla sivistyspalveluiden seudullisen kehittämisen yksikössä varhaiskasvatuksen kehittämisen sekä yhteistyöverkostojen parissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1437969 (CC0)

Julkaistu 8.12.2023

Viittausohje

Murto, P., Ojala, K. & Vähäkuopus, K. 2023. Varhaiskasvatuksen sosionomin polkuopinnot työelämäyhteistyössä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/varhaiskasvatuksen-sosionomin-polkuopinnot-tyoelamayhteistyossa/