Riippuvuudet eivät aina näy – toiminnallisten riippuvuuksien puheeksi ottaminen on osa ammattilaisen osaamista

Toiminnalliset riippuvuudet jäävät usein piiloon, ellei niistä kysytä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli riippuvuuksien varhaisessa tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja oikea-aikaisen tuen käynnistämisessä.

Kirjoittajat: Tuula Juvakka & Irina Tiainen

Toiminnalliset riippuvuudet ovat nousseet viime vuosina yhä näkyvämmäksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon arkea. Rahapelaaminen, digipelaaminen, sosiaalisen median käyttö ja muut käyttäytymiseen liittyvät riippuvuudet voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisen terveyteen, toimintakykyyn, talouteen ja ihmissuhteisiin. Ongelmat jäävät kuitenkin usein tunnistamatta, ellei niistä kysytä aktiivisesti. Tämän vuoksi riippuvuuksien tunnistaminen ja puheeksi ottaminen ovat keskeisiä taitoja kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2024; Käypä hoito 2022).

Keväällä 2026 järjestetty Toiminnalliset riippuvuudet -koulutuskokonaisuus toteutettiin osana Ongelmapelaamisen ennakointi ja hoito -hanketta (LAB 2026). Koulutus suunnattiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstölle. Tavoitteena oli vahvistaa ammattilaisten osaamista toiminnallisten riippuvuuksien tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja näyttöön perustuvien työvälineiden hyödyntämisessä.

Riippuvuus on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia

Riippuvuudet voivat heikentää asiakkaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Ne vaikuttavat usein toimintakykyyn, ihmissuhteisiin, työkykyyn ja hoitoon sitoutumiseen. Siksi niiden tunnistaminen ei kuulu ainoastaan päihdepalveluille, vaan on osa jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen perustehtävää (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2024; Käypä hoito 2022).

Asiakastyössä olennaista ei ole pelkästään ongelman tunnistaminen, vaan myös turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen. Kun vaikeistakin asioista voidaan keskustella avoimesti, asiakkaan on helpompi kertoa tilanteestaan. Varhainen tunnistaminen mahdollistaa oikea-aikaisen tuen, lyhytintervention tai tarvittaessa jatkohoitoon ohjaamisen, mikä voi ehkäistä ongelmien syvenemistä (World Health Organization (WHO) 2024).

Puheeksi ottaminen vaatii osaamista ja rohkeutta

Riippuvuuksien puheeksi ottaminen koetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa usein haastavaksi. Epävarmuutta voivat aiheuttaa esimerkiksi asiakkaan mahdollinen reaktio, riippuvuuksiin liittyvä stigma sekä kokemus siitä, ettei omia valmiuksia tai jatkohoidon toimintamalleja tunneta riittävän hyvin (Johnson ym. 2011; Rivière ym. 2023).

Tämän vuoksi koulutuksella on tärkeä merkitys. Toiminnalliset riippuvuudet -koulutuskokonaisuudessa käsiteltiin riippuvuuksien tunnistamista, puheeksi ottamista sekä erilaisia kartoitus- ja seulontamenetelmiä. Tavoitteena oli vahvistaa osallistujien valmiuksia ottaa vaikeitakin aiheita luontevasti esille osana asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista.

Koulutuksesta kerätyn palautteen perusteella osallistujat kokivat erityisesti puheeksi ottamisen valmiuksiensa vahvistuneen. Myös kartoitus- ja seulontatyökalut koettiin hyödyllisiksi, ja useat osallistujat kertoivat aikovansa hyödyntää niitä omassa työssään. Palautteessa nousi esille myös ymmärryksen lisääntyminen siitä, kuinka helposti riippuvuudet voivat jäädä piiloon ilman aktiivista kysymistä. (Juvakka & Tiainen 2026).

Koulutus voi käynnistää muutoksen työyhteisössä

Koulutuksen tavoitteena ei ollut ainoastaan lisätä tietoa, vaan tukea ammattilaisten käytännön työtä ja työyhteisöjen toimintatapojen kehittämistä.

Palautteessa osallistujat tunnistivat omien työyksiköidensä keskeisiksi kehittämiskohteiksi riippuvuuksien puheeksi ottamisen, tunnistamisen, hoidon jatkuvuuden sekä työkalujen systemaattisen käytön. Konkreettisena kehittämisehdotuksena nousi esiin esimerkiksi rahapelaamista koskevien kysymysten lisääminen asiakkaan alkukartoitukseen.

Palautteessa korostui myös tarve syventää osaamista tilanteissa, joissa riippuvuus on jo tunnistettu. Tämä muistuttaa siitä, että koulutuksen tulee tarjota ammattilaisille valmiuksia myös jatkohoidon suunnitteluun, palveluohjaukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. (Juvakka & Tiainen 2026).

Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus

Toiminnalliset riippuvuudet eivät useinkaan näy ulospäin, eikä asiakas välttämättä ota niitä itse puheeksi. Siksi jokainen asiakaskohtaaminen tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa tuen tarve ja käynnistää keskustelu, joka voi olla asiakkaalle ratkaisevan tärkeä.

Koulutuksen palautteen perusteella osallistujat kokivat saaneensa lisää varmuutta riippuvuuksien tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Vaikka palautekyselyn vastaajamäärä oli pieni, tulokset antavat viitteitä siitä, että koulutus voi vahvistaa ammattilaisten osaamista ja kannustaa kehittämään työyhteisöjen käytäntöjä.

Riippuvuuksien tunnistaminen on osa laadukasta ja asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kun ammattilaisilla on riittävästi tietoa, käytännön työvälineitä ja rohkeutta ottaa asia puheeksi, voidaan tarjota oikea-aikaista tukea, ehkäistä ongelmien pitkittymistä ja vahvistaa asiakkaiden hyvinvointia. (World Health Organization (WHO) 2024; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2024).

Lähteet

Juvakka, T & Tiainen, I. 2026. Palautekysely: Koulutuskokonaisuus – Toiminnalliset riippuvuudet. Ongelmapelaamisen ennakointi ja hoito -hanke. Julkaisematon palauteraportti.

Johnson, M., Jackson, R, Guillaume, L, Meier, P. & Goyder, E. 2011. Barriers and facilitators to implementing screening and brief intervention for alcohol misuse: A systematic review of qualitative evidence. Journal of Public Health. Vol. 33 (3), 412–421.

Käypä hoito. 2022. Rahapelaaminen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen työryhmä. Viitattu 1.8.2026. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50135

LAB. 2026. Ongelmapelaamisen ennakointi ja hoito -hanke. Viitattu 1.8.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ongelmapelaamisen-haittojen-ehkaisy-ja-ennakointi

Rivière, G. ym. 2023. Barriers and facilitators to discussing addictive behaviours in primary care: A qualitative study. Substance Abuse Treatment, Prevention, and Policy.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2024. Rahapelaaminen ja pelihaitat. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa https://thl.fi/data-ja-tilastot/rahapelaaminen

World Health Organization (WHO). 2024. Screening and brief interventions for substance use problems. Viitattu 3.8.2026. Saatavissa https://www.who.int/activities/screening-and-brief-interventions-for-substance-use-problems