Kestävää insinööriosaamista Industry 5.0 -aikakaudelle: CDIO-viitekehys ylemmän insinöörikoulutuksen kehittämisessä

Teknologinen muutos haastaa insinöörikoulutusta. Industry 5.0 korostaa, ettei muutosta voi tarkastella vain tehokkuuden ja automaation näkökulmasta, vaan myös ihmisten, kestävyyden ja resilienssin kautta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten CDIO-viitekehystä voidaan hyödyntää kestävän insinöörijohtajuuden rakentumisessa YAMK-insinöörikoulutuksessa.

Kirjoittaja: Kristiina Brusila-Meltovaara

Industry 5.0 kuvaa teollisuuden ja teknologiakehityksen vaihetta, jossa digitalisaation, automaation, tekoälyn ja datan hyödyntämistä tarkastellaan aiempaa vahvemmin ihmiskeskeisyyden, kestävyyden ja resilienssin näkökulmasta (Breque ym. 2021; Nahavandi 2019; Ghobakhloo ym. 2023). Industry 4.0 korosti erityisesti tehokkuutta, verkottuneita järjestelmiä ja älykkäitä teknologioita. Industry 5.0 korostaa näiden lisäksi sitä, miten teknologia voi palvella ihmisiä, organisaatioita ja kestävää yhteiskunnallista kehitystä (Brusila-Meltovaara 2026). Kestävyyden ja erityisesti kestävän johtamisen merkitys näkyy myös yritysten arjessa, jossa vastuullisuutta ja kestävää kehitystä pyritään tekemään näkyväksi ja johdettavaksi erilaisten indikaattoreiden avulla (Brusila-Meltovaara ym. 2025).

Ylemmällä (YAMK) insinöörikoulutuksella on kehityksessä oma paikkansa. YAMK-tason opiskelijat ovat usein työelämässä asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtävissä, joten tutkinnon tulisi tukea teknologista ymmärrystä, kestävää johtamista, muutosjohtamista ja systeemisen ajattelun kehittymistä (European Commission 2022; Brusila-Meltovaara ym. 2026). Kestävän kehityksen osaaminen on arvojen, kompleksisuuden ymmärtämisen ja kestävyyden puolesta toimimisen kokonaisuus (European Commission: Joint Research Centre 2022). CDIO-viitekehys on käytännönläheinen insinöörikoulutuksen malli, jonka nimi muodostuu sanoista Conceive, Design, Implement ja Operate. Opiskelijat oppivat viitekehyksen avulla hahmottamaan tarpeita, suunnittelemaan ratkaisuja, toteuttamaan niitä ja arvioimaan niiden käyttöä oikeissa toimintaympäristöissä (CDIO 2026). Päivitetty CDIO Syllabus 3.0 korostaa muun muassa kestävyyttä, digitalisaatiota ja muutoksen kiihtymistä, minkä vuoksi viitekehys soveltuu hyvin myös Industry 5.0 -valmiuksien rakentamiseen (Malmqvist ym. 2022).

Seuraavaksi tarkastellaan, miten Industry 5.0 -ajattelu, CDIO-viitekehys ja muutosjohtaminen voidaan yhdistää YAMK-koulutuksen opetussuunnitelmakehityksessä. Miten koulutamme kestäviä insinöörejä – miten tuemme opiskelijoita kehittämään osaamista, jonka avulla he pystyvät johtamaan ihmiskeskeistä ja kestävää teknologista työelämämuutosta?

Industry 5.0

Industry 5.0:lle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää, eikä kirjallisuudessa ole yksimielisyyttä siitä, tulisiko sitä pitää uutena teollisena murroksena vai Industry 4.0:n jatkumona ja laajennuksena (Madsen & Berg 2021; Zizic ym. 2022; Ghobakhloo ym. 2024). Yhteistä monille tulkinnoille on, että Industry 5.0 rakentuu Industry 4.0:n teknologiselle perustalle, laajentaen tarkastelua kohti ihmiskeskeisyyttä, kestävyyttä ja resilienssiä (Breque ym. 2021; Ghobakhloo ym. 2023; Nahavandi 2019).

Ihmiskeskeisyydellä tarkoitetaan teknologian kehittämistä yhdessä käyttäjien, työntekijöiden tai asiakkaiden kanssa. Teknologian tulisikin vahvistaa osallisuutta ja hyvinvointia. Kestävä näkökulma tarkastelee teknologisia ratkaisuja ympäristövaikutusten, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen kestävyyden kautta. Resilienssi korostaa organisaatioiden ja järjestelmien reagointi- ja sopeutumiskykyä muutoksiin (Breque ym. 2021; Ghobakhloo ym. 2023).

Industry 5.0 -periaatteet suuntavat YAMK-insinöörikoulutuksen painotusta kohti kokonaisvaltaisempaa teknologisen muutoksen ymmärtämistä. Tulevaisuuden insinööri tarvitsee teknisen asiantuntemuksen lisäksi kykyä arvioida ratkaisujen vaikutuksia, johtaa muutosta ja tehdä päätöksiä – yhdistäen teknologian, ihmiset ja kestävyyden. Keskeiseksi nouseekin tarve lisätä teknologisten ratkaisujen osaamisen lisäksi ymmärrystä ratkaisujen merkityksestä osana laajempaa toimintaympäristöä. Osaamishaaste ei siten ole vain tekninen vaan myös pedagoginen ja johtamiseen liittyvä kokonaisuus (Ghobakhloo ym. 2023; Brusila-Meltovaara 2026). Muutosjohtaminen voidaan nähdä käytännön välineenä, jonka avulla Industry 5.0:n ihmiskeskeisiä, kestäviä ja resilienttejä tavoitteita voidaan edistää (Brusila-Meltovaara 2026; By 2005).

CDIO Industry 5.0 -valmiuksien rakentajana

CDIO-viitekehys tarjoaa rakenteen, jonka avulla insinöörikoulutusta voidaan kehittää kohti todellisia ongelmia, projektityötä, yhteistyötä ja ratkaisujen käytännön soveltamista. Opiskelijat etenevät tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistamisesta, ratkaisujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja käyttöönoton arviointiin. Merkitys korostuu erityisesti siinä, miten tekninen osaaminen voidaan yhdistää kestävyyteen, ihmiskeskeisyyteen ja työelämälähtöiseen kehittämiseen (CDIO 2026; Malmqvist ym. 2022).

CDIO soveltuu hyvin Industry 5.0 -valmiuksien rakentamiseen, koska se yhdistää teknisen osaamisen, systeemisen ajattelun ja vastuullisen kehittämisen työelämälähtöiseksi oppimisprosessiksi. CDIO-ajattelussa kestävyys on jo osa insinöörikoulutuksen tavoitteita. Industry 5.0 vahvistaa tätä tulokulmaa tuomalla lisäksi ihmiskeskeisyyden, resilienssin ja muutoksen johtamisen. Teknologisia ratkaisuja tarkastellaan sekä toimivuuden näkökulmasta että myös sen kautta, millaisia vaikutuksia niillä on ihmisiin, organisaatioihin ja ympäristöön (Brusila-Meltovaara ym. 2026).

LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-insinöörikoulutuksessa CDIO-ajattelua voidaan hyödyntää erityisesti opetussuunnitelmakehityksen jäsentäjänä. Kestävyyttä ei nähdä yksittäisenä opintojaksona tai teemana, vaan läpileikkaavana osaamisena, joka liittyy projektien suunnitteluun, teknologisten ratkaisujen valintaan, sidosryhmäyhteistyöhön ja johtamisen käytäntöihin. Ennakointi vahvistaa tätä kokonaisuutta, sillä se auttaa tunnistamaan toimintaympäristön muutoksia, tulevia osaamistarpeita, teknologisten ratkaisujen pitkän aikavälin vaikutuksia sekä tekijöitä jotka vahvistavat organisaatioiden resilienssiä. CDIO luo rakenteen ratkaisujen kehittämiselle, ja Industry 5.0 tuo mukaan arvopohjaisen kysymyksen: millaisen tulevaisuuden haluamme teknologialla rakentaa ja kenen hyväksi?

Mitä tämä tarkoittaa YAMK-insinöörikoulutuksessa?

YAMK-insinöörikoulutuksessa keskeistä on rakentaa teknologinen, johtamiseen liittyvä ja kestävyyttä tukeva osaaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Opetussuunnitelman oppimistavoitteissa tämä voi tarkoittaa kestävyyden arviointia, kehittämisprosessien johtamista, datan hyödyntämistä päätöksenteossa sekä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Projekti- ja ryhmätyöperustainen oppiminen, teollisuusyhteistyö ja työelämäesimerkit vahvistavat CDIO:n yhteyttä todellisiin kehittämishaasteisiin (Lantada 2022; Alsaba ym. 2026; Zhang ym. 2026).

YAMK-insinöörikoulutuksella on mahdollisuus toimia muutoksen edelläkävijänä. Koulutus voi tarjota opiskelijoille välineitä ymmärtää teknologian mahdollisuuksia ja samalla osaamista kysyä, millaisia vaikutuksia teknologisilla ratkaisuilla on ihmisille, organisaatioille ja ympäristölle. Kestävä insinöörijohtajuus rakentuu juuri tässä rajapinnassa.

Lähteet

Alsaba, M., Al-Khiami, M. I., El Achkar, J. H. & Abdul-Niby, M. 2026. Strengthening engineering education through industrial collaborations within the CDIO framework. Proceedings of the 22nd International CDIO Conference, University of Liverpool, UK, 22–26 June 2026. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://www.cdio.org/sites/default/files/documents/2026-05/contribution_100_final_d1_0.pdf

Breque, M., De Nul, L. & Petridis, A. 2021. Industry 5.0: Towards a sustainable, human-centric and resilient European industry. Publications Office of the European Union. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.2777/308407

Brusila-Meltovaara, K. 2026. Industry 5.0 -muutosjohtaminen ja kestävä johtajuus onnistuneen käyttöönoton mahdollistajina. LAB Pro. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/industry-5-0-muutosjohtaminen-ja-kestava-johtajuus-onnistuneen-kayttoonoton-mahdollistajina/

Brusila-Meltovaara, K., Myyryläinen, H. & Katisko, M. 2025. Sustainability Indicators in Practice: Insights from Expert Companies in Finland. European Conference on Management Leadership and Governance. Vol. 21 (1), 69–76. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.34190/ecmlg.21.1.4097

Brusila-Meltovaara, K., Vanhamäki, S. & Sore, S. 2026. Sustainability considerations in engineering curriculum. Proceedings of the 22nd International CDIO Conference. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://cdio.org/sites/default/files/documents/2026-05/contribution_122_final_d1_0.pdf

By, R. T. 2005. Organisational change management: A critical review. Journal of Change Management. Vol. 5 (4), 369–380. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/14697010500359250

CDIO 2026. CDIO Intro Session 1: Overview, Liverpool. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://www.cdio2026.co.uk/wp-content/uploads/go-x/u/736e393f-bdee-4f28-ad1b-5054c6ecbbe3/CDIO-Intro-Session-1-Overview-Liverpool.pdf

European Commission. 2022. Learning for the green transition and sustainable development. European Education Area. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://education.ec.europa.eu/focus-topics/green-education/learning-for-the-green-transition

European Commission: Joint Research Centre. 2022. GreenComp, the European sustainability competence framework. Publications Office of the European Union. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://data.europa.eu/doi/10.2760/13286

Ghobakhloo, M., Amoozad Mahdiraji, H., Iranmanesh, M. & Jafari-Sadeghi, V. 2024. From Industry 4.0 Digital Manufacturing to Industry 5.0 Digital Society: A Roadmap Toward Human-Centric, Sustainable, and Resilient Production. Information Systems Frontiers. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10796-024-10476-z

Ghobakhloo, M., Iranmanesh, M., Tseng, M.-L., Grybauskas, A., Stefanini, A. & Amran, A. 2023. Behind the definition of Industry 5.0: A systematic review of technologies, principles, components, and values. Journal of Industrial and Production Engineering. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/21681015.2023.2216701

Lantada, A. D. 2022. Engineering Education 5.0: Strategies for a Successful Transformative Project-Based Learning. In Bouezzeddine, M. (ed.). Insights Into Global Engineering Education After the Birth of Industry 5.0. IntechOpen. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.5772/intechopen.102844

Madsen, D. Ø. & Berg, T. 2021. An Exploratory Bibliometric Analysis of the Birth and Emergence of Industry 5.0. Applied System Innovation. 4 (4), 87. Viitattu 13.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/asi4040087

Malmqvist, J., Lundqvist, U., Rosén, A., Edström, K., Gupta, R., Leong, H., Cheah, S. M., Bennedsen, J., Hugo, R., Kamp, A., Leifler, O., Gunnarsson, S., Roslöf, J. & Spooner, D. 2022. The CDIO Syllabus 3.0: An Updated Statement of Goals. In Gudjonsdottir, M. S., Audunsson, H., Manterola Donoso, A., Kristjansson, G., Saemundsdóttir, I., Foley, J. T., Kyas, M., Sripakagorn, A., Roslöf, J., Bennedsen, J., Edström, K., Kuptasthien, N. & Lyng, R. (eds.). The 18th International CDIO Conference: Proceedings – Full Papers, 18–36. Reykjavík University. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://cdio.org/knowledge-library/documents/cdio-syllabus-30-updated-statement-goals

Nahavandi, S. 2019. Industry 5.0—A Human-Centric Solution. Sustainability. 11 (16), 4371. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/su11164371

Zhang, Z., Lu, X., Bai, K., Wang, Y. & Zhai, Y. 2026. Curriculum reform and practice of a graduate-level course based on the CDIO engineering education model: a case study of Pattern recognition. Cogent Education. 13 (1), 2649993. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/2331186X.2026.2649993

Zizic, M. C., Mladineo, M., Gjeldum, N. & Celent, L. 2022. From Industry 4.0 towards Industry 5.0: A Review and Analysis of Paradigm Shift for the People, Organization and Technology. Energies. 15(14), 5221. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/en15145221

Kirjoittaja

Kristiina Brusila-Meltovaara toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä. Hänen kiinnostuksenkohteitaan ovat erityisesti johtaminen, työhyvinvointi, Industry 5.0 ja työelämän muutokset.

Artikkelikuva: https://lut.pictures.fi/kuvat/LAB+Press+Images/Technology/LAHTI-CAMPUS-5180117.jpg