Potilaan kuolema on ainutkertainen, mutta luonnollinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköjen toimintaan. Vainajan hyvään hoitoon osallistuu useiden eri ammattiryhmien toimijoita sekä läheisiä. Vainajaprosessin tiedonkulun ja käytännön asioiden kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin on saatu lupaavia tuloksia.

Kirjoittajat: Arja-Tuulikki Malin, Anu Poikala, Tiia Palviainen, Iida Karppinen, Niina Ahvenainen, Jenni Saari & Lea Toivanen

Potilaan kuolema ja vainajan toteaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

Vainajan toteaminen perustuu lakiin (459/1973) ja asetukseen (948/1973) kuoleman syyn selvittämisestä. Kuoleman toteaa aina lääkäri. Kuoleman aikaiset olosuhteet ja tilanne määrittävät, tarvitaanko lääketieteellistä tai oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta. Lain edellyttämät potilasasiakirjamerkinnät, kuolintodistus ja hautauslupa kuuluvat lääkärin tehtäviin. Hoitajan tehtävänä on huolehtia vainajan asianmukaisesta ja arvokkaasta kohtelusta sekä hänen vakaumuksensa ja toiveiden huomioimisesta. Tärkeää on myös läheisten huomioiminen ja tukeminen.

Vainajaprosessin kehittäminen palvelumuotoilun keinoilla

LAB-ammattikorkeakoulu kehitti vainajaprosessia toimeksiantona ja yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Geriatrisen osaamiskeskuksen kanssa. Geriatrinen osaamiskeskus sisältää perusterveydenhuollon osastotoiminnan (Lahdessa, Orimattilassa ja Heinolassa), geriatrian poliklinikan, palliatiivisen kotisairaalan sekä ikääntyneiden lääkäripalvelut. Perusterveydenhuollon osastotoiminnan tarkoitus on tuottaa tehokkaasti ja joustavasti asiakaslähtöiset sekä laadukkaat akuuttigeriatrian palvelut, potilaan toimintakykyä tukevat palvelut, kuntouttavaa ja oireenmukaista hoitoa. Tavoitteena on sairauksien varhainen diagnosointi, tehokas hoito ja kuntoutus sekä turvallinen kotiutus.

Toimeksianto vainajaprosessin kehittämiselle annettiin LAB-ammattikorkeakoulun Digitaalisen palvelumuotoilun lehtorille, jonka kautta kehittämisen toteutti muotoiluprojektina joukko palvelumuotoilun opiskelijoita (YAMK). Lähtökohtana kehittämisessä oli asiakkaan tarpeeseen tutustuminen ja siitä oppiminen sekä muotoilun työkalujen käyttö kehittämisessä siten, että varsinainen ratkaisu tunnistettuihin vaihtoehtoihin tulisi tapahtumaan toimeksiantajan omana toimintana (ks. Stickdorn ym. 2018; Tuulaniemi 2011).

Opiskelijat muotoilivat toimeksiantoa laatimalla monitoimijaisen prosessikuvauksen, jossa näkyy eri toimijoiden roolit ja tehtävät vainajaprosessin yhteydessä. Tällaisella kuvauksella tehdään näkyväksi eri asiantuntijoiden roolit vainajan hoidossa kuoleman jälkeen. Yhteisen näkemyksen muodostaminen tarjoaa tärkeän kehittämisen välineen, sillä sen avulla voidaan entistä paremmin sujuvasti siirtää prosessi eteenpäin asiantuntijalta toiselle ja välttää erilaisten tietokatkosten ja virheiden syntyminen prosessin aikana. Ehdotetuilla ratkaisuilla voidaan parantaa vainajaprosessin laatua sekä tehokkuutta.

Suunnitelmasta toteutukseen

Muotoiluprosessin käytäntöön vieminen edellyttää huolellista suunnittelua, monialaista yhteistyötä ja selkeää viestintää eri sidosryhmien välillä. On tärkeää varmistaa, että prosessin vaiheet, kuten käyttäjätarpeiden tunnistaminen, ideointi, prototypointi ja testaus sulautuvat osaksi organisaation arjen toimintaa. Käytännön toteutuksessa korostuvat myös muotoilun tulosten jalkauttaminen, jatkuva arviointi sekä kyky mukautua muuttuviin olosuhteisiin. (Iloranta & Alhonen 2021; Tuulaniemi 2011.)

Onnistunut siirtymä ideoinnista toteutukseen vaatii, että muotoilussa syntyneet ratkaisut ovat riittävän konkreettisia, helposti viestittäviä ja yhteensopivia olemassa olevien toimintamallien ja järjestelmien kanssa. Lisäksi tarvitaan selkeää vastuunjakoa, resurssien kohdentamista oikein, sekä vuoropuhelua prosessin vaiheisiin osallistuvien toimijoiden kanssa. Muotoiluprosessin tulosten juurruttaminen käytännön toimintaan edellyttää sekä organisaation sitoutumista että selkeitä rakenteita, jotka tukevat muutoksen toimeenpanoa. (Cattaeno & Terzi 2019; Tuulaniemi 2011.)

Tarkastellussa vainajaprosessin digitalisoinnissa hyödynnettiin Columna Clinical Logistics tilannekuvajärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia. Järjestelmä on jo laajasti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon yksiköiden käytössä, ja käyttäjille tuttu. Järjestelmän kautta saadaan reaaliaikainen ja visuaalinen näkymä prosessin etenemiseen, vastuisiin ja tehtäviin. Järjestelmä tukee monitoimijaisen yhteistyön koordinointia ja mahdollistaa digitaalisten muotoiluratkaisujen käyttöönoton. Tämä lisää läpinäkyvyyttä, vähentää epäselvyyksiä ja auttaa varmistamaan, että vainajaprosessin eri vaiheet toteutuvat tarkoituksenmukaisesti ja arvokkaasti.

Kehittämistyössä kuvattiin vainajaprosessin nykytila ja tunnistettiin prosessin tehostamisen tarpeet sekä mahdolliset riskit tiedon kulussa. Palvelumuotoilun keinoin prosessin kehittämisessä hyödynnettiin osastolla käytössä oleva sähköinen tilannekuvajärjestelmä. Kehitetyn vainajaprosessin avulla selkeytetään eri toimijoiden yhteistyötä, lisätään ammattilaisten työajan säästöä sekä parannetaan tiedon kulkua.

Tärkeän kehittämisteeman äärellä

Väestörakenteen vanheneminen tuo elämän päättymiseen ja kuolemaan liittyvät asiat entistä korostetummin esille myös kehittämisen tarpeissa (Malin 2024). Digitalisaatio tarjoaa tehokkaita ja saavutettavia työkaluja ammattilaisten käyttöön muun muassa johtamisen digitaalisten taulujen muodossa. Niitä täydentämään tarvitaan palveluprosesseihin integroituvaa kehittämistyötä, jossa digitaalisten palvelujen muotoilulla voidaan saavuttaa yhä tehokkaampia, vainajaa arvokkaasti kohtelevaa ja omaisia myötätuntoisesti huomioon ottavia ratkaisuja myös käytännön ei-digitaalisesti tapahtuviin prosesseihin.

Lähteet

Asetus kuolemansyyn selvittämisestä 1.1.1973/948. Finlex. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1973/948

Cattaneo, L. & Terzi, S. (toim.) 2019. Models, Methods and Tools for Product Service Design: The Manutelligence Project. Cham: Springer Nature  Switzerland AG. Viitattu 7.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/978-3-319-95849-1

Iloranta, R. & Alhonen, M. 2021. Palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja arkeen. SUN 3AMK – Sparraa Uuteen Nousuun. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.6.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/502561/sun-3amk-palvelumuotoiluopas.pdf

Laki kuolemansyyn selvittämisestä 1.6.1973/459. Finlex. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1973/459

Malin, A-T. 2024. Digitaalisia palveluja muotoilemalla saavutettavuutta palliatiiviseen hoitoon. LAB Pro. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/digitaalisia-palveluja-muotoilemalla-saavutettavuutta-palliatiiviseen-hoitoon/

Stickdorn, M., Hormess, M. E., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This Is Service Design Doing: Applying Service Design Thinking in the Real World : A Practitioners’ Handbook. Sebastopol, CA: O’Reilly.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kirjoittajat

Arja-Tuulikki Malin on lehtori LAB ammattikorkeakoulussa, joka opettaa sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamista ja kehittämistä (YAMK-tutkinnot) sekä tutkii digitaalista siirtymää.

Anu Poikala, sh, TtM, on Geriatrisen osaamiskeskuksen palvelupäällikkö Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.

Tiia Palviainen on ICT-asiantuntija Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Tietohallinnossa. Hän työskentelee Terveydenhuollon sovellukset-tiimissä ja on Columa Clinical Logistics -järjestelmän pääkäyttäjä.

Iida Karppinen on ICT-asiantuntija Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Tietohallinnossa. Hän työskentelee Terveydenhuollon sovellukset-tiimissä ja on Columa Clinical Logistics -järjestelmän pääkäyttäjä.

Niina Ahvenainen, sh YAMK, on osastonhoitaja palliatiivisen ja saattohoidon osastolla J12, sekä palliatiivisessa kotisairaalassa, Salpausselän kuntoutussairaalassa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.

Jenni Saari, sh YAMK, on apulaisosastonhoitaja palliatiivisen ja saattohoidon osastolla J12 sekä palliatiivisessa kotisairaalassa, Salpausselän kuntoutussairaalassa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.

Lea Toivanen, sh, on asiantuntija Geriatrisessa osaamiskeskuksessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/174958 (CC0)

Viittausohje

Malin, A.-T., Poikala, A., Palviainen, T., Karppinen, I., Ahvenainen, N., Saari, J. & Toivanen, L. 2025. Vainajaprosessi muotoilun lähtökohtana. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/vainajaprosessi-muotoilun-lahtokohtana/