Uusiutuvan energian synergiat käytäntöön Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeessä on paljon teollisuuden keskittymiä ja mahdollisuuksia rakentaa kestävän energian polttopisteitä. Uusiutuvan lähienergian alueelliseen tuotantoon, varastointiin ja käyttöön soveltuvat ratkaisut ovat jo teknisesti olemassa.

Kirjoittaja: Vilppu Eloranta

LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto käynnistivät lokakuussa 2022 Siirtymä uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden hiilineutraaleihin ekosysteemeihin -hankkeen, jonka tavoitteena on edistää alueellisia uusiutuvan energian tuotannon, muunnosten, varastoinnin ja käytön ratkaisuja Päijät-Hämeessä (LAB-ammattikorkeakoulu 2023). Hankkeen toteutusaika kestää vuoden 2024 loppuun.

Hankeaihio syntyi kansainvälisestä Policies for Renewable Energy Sources in Industry (RESINDUSTRY) -tiedonvaihtohankkeesta, jonka tavoitteina on lisätä EU:n teollisuuden uusiutuvien energialähteiden käyttöä, parantaa kilpailukykyä ja kehittää energiaomavaraisuutta (Interreg Europe 2023). Siirtymä-hanke toteuttaa RESINDUSTRY-hankkeessa laadittua Päijät-Hämeen maakunnan uusiutuvan energian toimintasuunnitelmaa, jossa on tunnistettu eurooppalaisen tiedonvaihdon inspiroimana tärkeimmät kehittämiskohteet (LAB-ammattikorkeakoulu 2022).

Siirtymä-hanke perustuu ekosysteemiajatteluun, jossa maantieteellisesti lähekkäin olevat toimijat tuottavat ja käyttävät yhdessä ristiin kestävän energian resursseja, kuten lähialueiden tuulivoimaa, ylijäämälämpöä tai biokaasun tuotantoon sopivia raaka-aineita. Näiden synergioiden hyödyntämisen odotetaan merkittävästi lisäävän kiinnostusta kestävään energiaan ja parantavan toteutettavien ratkaisuiden kannattavuutta. Hankkeen rakenne on esitetty kuviossa 1 ja eri kokonaisuuksien sisällöt seuraavissa osioissa.

Kuvio 1. Siirtymä-hanke koostuu kolmesta osakokonaisuudesta eli työpaketista (kuvio: Vilppu Eloranta)

Tuuli- ja aurinkoenergian sekä energiavarastojen ekosysteemit

LUT-yliopiston ohjaamassa kokonaisuudessa tunnistetaan Päijät-Hämeestä potentiaalisia energiaekosysteemialueiden sijainteja ja tehdään niille teknologiavertailut ja tarkemmat analyysit. Energiaekosysteemillä tarkoitetaan aluetta, jossa energian käyttäjinä on useita teollisuuden ja liike-elämän toimijoita, ja jossa uusiutuvan energian tuotantoa on suunnitteilla tai mahdollista toteuttaa joko itse kohteeseen tai lähialueille. Visiossa toimijat voisivat käyttää, tuottaa ja jakaa sähkö- ja lämpöenergiaa tehokkaasti ristiin, millä saataisiin kustannus- ja ympäristöhyötyjä.

Alueiden tunnistamisen toimenpide käynnistettiin vuoden 2022 loppupuolella ja nyt työ ja tulosten visualisointi on loppusuoralla. Eräänä kohteena on tunnistettu Heinolassa sijaitseva Vierumäki, jossa on paljon potentiaalia energian liikennekäytölle ja jonka lähistölle on suunnitteilla merkittävästi sekä tuuli- (Ojanperä 2022) että aurinkoenergian (Heinolan kaupunki 2023) tuotantoa. Energian tuotannon ja käytön paikallista tehokkuutta voidaan huomattavasti parantaa hyödyntämällä energiavarastoja, joita tunnettujen sähköakkujen lisäksi ovat muun muassa vesisäiliöt sekä potentiaali- ja paine-energiavarastot.

Kun alueet on tunnistettu, käynnistetään kunkin sijainnin erityispiirteisiin sopivien konseptien rakentaminen. Niiden toteuttamiseksi valitaan kuhunkin kohteeseen sopivat teknologiat ja tehdään tarkemmat mallinnukset sekä laskelmat saavutettavista synergiahyödyistä. Erityispiirteenä tarkasteluihin pyritään integroimaan kustannus- ja päästönäkökulmien lisäksi sekä kiertotalous että myös sosiaalinen kestävyys.

Biokaasuekosysteemit

LAB-ammattikorkeakoulun vetämässä kokonaisuudessa edistetään Päijät-Hämeen alueellisia biokaasuekosysteemejä tuottamalla tarvittavat pohjatiedot ja työkalut investointien pohjaksi. Biokaasun raaka-ainekeskittymiä on aiemmin tunnistettu olevan muun muassa Orimattilassa, Hollolassa, Nastolassa ja Sysmässä (Luste ym. 2021). Hankkeessa tuetaan paikallisten biokaasulaitosten toteutumista sijainteihin, jossa tuotettavalle energialle on myös paikallista käyttöä.

Toimijoille pidettiin yhteinen tiedotuswebinaari huhtikuussa 2023 (LAB-ammattikorkeakoulu 2023) ja työ jatkuu kunkin sijainnin toimijoiden erillisillä työpajoilla. Kannattavuustarkasteluissa olennaisia tietoja ovat biokaasusyötteiden metaanintuottopotentiaalit, joita hankkeessa on analysoitu laboratoriossa mm. kasvihuonejätteistä. Lisäksi selvitetään mm. syötteiden koostumuksia ja sekoitussuhteita.

Yhteistyö ja viestintä

Kokonaisuudessa rakennetaan Päijät-Hämeeseen laajaa uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden yhteistyöverkostoa sekä viestitään hankkeen toiminnasta ja energia-alan ajankohtaisista teemoista laajalle kohderyhmälle. Toteutuksessa toimitaan yhdessä mm. Heinolan kaupungin kanssa BioHub-yhteistyön puitteissa. Tammikuussa 2023 hanke ja Heinolan kaupunki järjestivät julkisen webinaarin käyttötottumusten vaikutuksista energiankäyttöön (Business Heinola 2023).

Hankkeen ensimmäisessä ja toisessa kokonaisuudessa yhteistä on, että niiden toimenpiteillä pyritään edistämään uusiutuvan lähienergian käyttöä, joka mahdollistuu energian muunnoksilla muodosta toiseen, esimerkiksi sähköstä tai kaasusta lämmöksi tai päin vastoin. Hanke pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, ettei Päijät-Hämeessä ole vieläkään tuotannossa yhtään tuulivoimaa (Lähteenaro 2021), vaikka kansallisesti tuulivoiman tuotantokapasiteetti on viime vuosina kasvanut hurjasti (Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2022) ja tuulivoima on olennainen osa tulevaisuuden puhdasta energiajärjestelmää.

Lähdeluettelo

Business Heinola. 2023. Yritys säästä energiaa käyttötottumusten muutoksilla -webinaari 19.1.2022 klo 8.30–9.30. Viitattu 28.7.2023. Saatavissa https://businessheinola.fi/yritys-saasta-energiaa-kayttotottumusten-muutoksilla-webinaari-19-1-2022-klo-8-30-9-30/

Heinolan kaupunki. 2023. Keskustelutilaisuus Laviassuon aurinkopuistohankkeesta. Viitattu 26.7.2023. Saatavissa https://www.heinola.fi/tapahtumat/keskustelutilaisuus-laviassuon-aurinkopuistohankkeesta/

Interreg Europe. 2023. Policies for Renewable Energy Sources in Industry (RESINDUSTRY). Viitattu 26.7.2023. Saatavissa https://projects2014-2020.interregeurope.eu/resindustry/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Siirtymä uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden hiilineutraaleihin ekosysteemeihin. Projektisivu. Viitattu 26.7.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/siirtyma

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Action Plan (RESINDUSTRY). Viitattu 26.7.2023. Saatavissa https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2022/08/Action-Plan_RESIDNUSTRY_LAB_FINAL-2022.pdf

Luste, S. Lähteenaro, P. & Medkova, K. 2021. Mapping the agricultural biogas potential in Päijät-Häme. LAB Focus. Viitattu 26.7.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/en/mapping-the-agricultural-biogas-potential-in-paijat-hame/

Lähteenaro, P. 2021. Miksi Päijät-Hämeessä ei ole tuulivoimaa? LAB Focus. Viitattu 26.7.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/miksi-paijat-hameessa-ei-ole-tuulivoimaa/

Ojanperä, S. 2022. Tuulivoimayhtiö suunnittelee Heinolan ja Asikkalan rajalle kuutta voimalaa. Yle Uutiset. Viitattu 26.7.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/3-12573427

Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 2023. Tuulivoimavuosi 2022: Tuulivoimakapasiteetti kasvoi 75 % ja toi Suomeen yli 2,9 miljardin investoinnit. Tiedotteet. Viitattu 26.7.2023. Saatavissa https://tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tuulivoimakapasiteetti-kasvoi-75-ja-toi-suomeen-yli-29-miljardin-investoinnit

Kirjoittaja

Vilppu Eloranta on kolminkertainen energiatekniikan diplomi-insinööri. Hän työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa energiajärjestelmien TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Siirtymä-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1143508 (CC0)