Saappaat jalassa kestävyyssiirtymää kohti

Muutosta sitä ei ymmärrä kunnolla PowerPoint-esityksistä eikä Teamsin ruudun läpi, siksi kenttätyö on hanketoiminnassa kullanarvoista. LAB-ammattikorkeakoulun MAMIKSA-hankkeen tiimi kävi tutustumassa sekä tuotannossa olevaan että tuotannosta poistuneeseen turvetuotantoalueeseen Etelä-Karjalassa. Lisäksi toukokuun kenttäviikoilla hanke perehtyi yritysvierailujen kautta kasvu- ja energiaturpeen käyttöön puutarhasektorilla.

Kirjoittaja: Mirja Harvistola

Kestävyyssiirtymä – suunta kohti tasapainoa luonnon ja talouden välillä

Kestävyyssiirtymä on laaja yhteiskunnallinen muutos, jonka tavoitteena on rakentaa talous- ja tuotantorakenteet uudelleen niin, että ne kunnioittavat luonnon kantokykyä ja turvaavat hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Ihmiskunta joutuu siirtymään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään yhteiskuntaan ja jotta tarvittavat muutokset saadaan tehtyä ajoissa, ja jotta yhteiskunta voi olla aidosti kestävä, siirtymä on tehtävä myös oikeudenmukaisesti (Korhonen 2025).

Käynnissä olevan kestävyyssiirtymän tavoitteena on luoda kestävän kehityksen mukaiset tuotannon ja kulutuksen tavat talouden eri sektoreilla. Siirtymä edellyttää merkittäviä muutoksia kaikkialla yhteiskunnassa ja uudenlaisia toimintamalleja arjen tasolta kansainväliseen yhteistyöhön. (Rinkinen ym. 2024.) Tarvitaan kestävää kasvua, eli sellaisten toimintatapojen ja teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, jotka edistävät kestävien yhteiskuntien rakentamista. Toisaalta tarvitaan luopumista ympäristöä kuormittavista teknologioista, rakenteista, toimintatavoista ja ajattelumalleista. (Mönkkönen & Salmi 2024.)

Energiasektori on kestävyyssiirtymässä erityisen keskeisessä roolissa, sillä kestävästi ja vastuullisesti tuotettua energiaa tarvitaan kaikilla yhteiskunnan aloilla. Niin sanottu energiamurros, eli energiasektorin kestävyyssiirtymä, onkin ollut huomattavissa määrin niin tutkimuksen kuin poliittisen keskustelunkin kohteena. Energiamurros edellyttää uusiutuvan energiantuotannon lisääntymistä. (Rinkinen ym. 2024.)

Turvemaiden käyttö Suomessa

Lähes kolmasosa Suomen pinta-alasta on soita ja turvemaita. Suota on kaikkiaan noin 9 miljoonaa hehtaaria. Valtaosa Suomen turvemaista on metsätalouden käytössä, noin 5 miljoonaa hehtaaria. Suojeltuja soita on noin 13 prosenttia ja lisäksi yli 30 prosenttia on luonnontilaisia. Maatalouskäytössä on noin 250 000 hehtaaria turvemaata eli 2,8 prosenttia, mikä kattaa noin 12 prosenttia Suomen peltoalasta. Turvetuotantoon on otettu vain 0,8 prosenttia turvemaista. Soiden käyttöä ohjaavat nykyisin monet säädökset ja politiikkatoimet, joiden tavoitteena on yhteensovittaa luonnon monimuotoisuus, vesiensuojelu, biotalous ja huoltovarmuus. (Bioenergia ry.)

Turvetta käytetään muuhun kuin energiantuotantoon Suomessa noin 1,5–3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suurimmat käyttökohteet ovat kotieläintalouden kuivikekäyttö, kasvualustakäyttö sekä viherrakentaminen ja maisemanhoito. Muihin tarkoituksiin, kuten öljyjen imeytykseen, suodatukseen, kompostointiin tai kylpy- ja hoitoturpeeksi turvetta käytetään suhteellisen pieniä määriä. (Bioenergia ry.)

Etelä-Karjala on yksi niistä alueista, jossa sijaitsee useita turvesoita. Soilta saatava turve on perinteisesti ollut tärkeä energianlähde erityisesti kaukolämpötarkoituksessa, mutta myös kasvualustana puutarhaviljelyssä ja maataloudessa. Nyt meneillään oleva energiasiirtymä pyrkii korvaamaan fossiiliset polttoaineet, kuten turpeen, puhtailla energiaratkaisuilla. LAB-ammattikorkeakoulun MAMIKSA-hanke tukee oikeudenmukaista siirtymää turpeesta luopumisessa (LAB 2024).

Etelä-Karjalan turvetuotantoalueiden tila ja huoltovarmuus

Etelä-Karjalan turvetuotantoalueista Ruokolahden tuotantosuot ovat siirtymässä seuraavaan maankäyttöön. Energiaturvetuotanto on loppunut näiltä soilta kysynnän vähenemisen myötä. Soiden elinkaaren huomioon ottaen, ei muita turvetuotteita ole taloudellisesti mahdollista tuottaa. Tuotanto on aiemmin päättynyt Konnunsuolla Lappeenrannassa ja Leppisuolla Luumäellä. Etelä-Karjalan alueella yhä toiminnassa olevia tuotantoalueita on Savitaipaleella, Taipalsaarella, Luumäellä ja Lappeenrannassa. (Korpi 2025.)

Huoltovarmuuden kysymyksiin Neova OY ei voi vastata luottamuksellisuuden ja salassapitovelvollisuuden vuoksi. Hallitus on linjannut kasvu- ja kuiviketurpeet strategisesti tärkeiksi tuotteiksi ja näin ollen niiden tuotantoa jatketaan myös alueellisesti. Nykyään toimitusketjut huoltovarmuuden näkökulmasta on toimittava kriisiaikana niin energiahuollon, kuin eläinten hyvinvoinnin ja elintarvikehuollon osalta. (Korpi 2025.)

Kuva 1. Etelä-Karjalan turvetuotanto alueiden tilanne 2025. (Neova OY 2025; kuva: Mirja Harvistola)

Hanketoimijoiden on tärkeää kohdata muutos paikan päällä

MAMIKSAn hanketiimi kävi tutustumassa Taipalsaaren Suursuon toiminnassa olevaan ja Konnunsuon entiseen turvetuotantoalueeseen. Konnunsuon aurinkovoimalan asemakaavan alue on noin 454 hehtaarin kokoinen suunnittelualue, joka kattaa Kotasaarentien länsipuolen entisen turvetuotantoalueen, joilla turpeen nostaminen on lopetettu. Konnunsuolle suunnitellaan aurinkopuistoa. Valmistuessaan Aurinkovoimalan keskimääräinen vuosituotanto on noin 275 GWh, mikä tekisi siitä merkittävän uusiutuvan energian tuottajan Suomessa. Konnunsuon aurinkovoimapuisto on esimerkki vanhojen turvetuotantoalueiden hyödyntämisestä ilmastoneutraalien energiaratkaisujen edistämiseksi. (Forus OY; Lappeenrannan kaupunki 2025).

Kuva 2. Konnunsuon entiselle turvetuotantoalueelle kaavaillaan aurinkopuistoa. (Kuva: Lappeenrannan kaupunki)

Turpeenkäytön vähentämisestä syntyvät vaikutukset puutarha-alalle

MAMIKSAn hanketiimi tutustui kenttäviikoilla myös kahteen eteläkarjalaiseen puutarha-alan toimijaan, jotka käyttävät turvetta kasvualustana. Vierailut avasivat käytännön näkökulmia siihen, miten kasvuturve toimii kasvualustana ja millaiset ovat sen tulevaisuuden näkymät. Turve on ollut merkittävä luonnonvara, jota on hyödynnetty kasvualustana ja viherrakentamisessa, mutta sen käytölle haetaan nyt kestävämpiä vaihtoehtoja ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

Puutarha-alalla turve on edelleen merkittävä kasvualusta. Turpeen osittaiseksi korvaamiseksi voidaan käyttää erilaisia vaihtoehtoja, kuten rahkasammalta, kookoskuitua, viherkompostia tai puukuitua. Esimerkiksi ruukkukasveilla turpeen ja puukuidun yhdistelmä on osoittautunut hyväksi kasvualustaksi. Uusien sekoitteiden ja kasvualustojen löytäminen vaatii aikaa ja tuotekehittelyä. On huomioitava mm. kasvualustan laatu, koostumus, ravinnepitoisuudet, kapillaariominaisuudet, paino, kustannustehokkuus ja ekologisuus. (Kekkilä BVB 2025; Nuutinen 2025.)

Kuva 3. Turpeella on edelleen tärkeä rooli kasvualustana puutarha-alalla. (Kuva: Mirja Harvistola)

Kohti oikeudenmukaista siirtymää

MAMIKSA-hankkeen tavoitteena on tukea Etelä-Karjalan maaseutualueiden oikeudenmukaista siirtymää ja ymmärtää turpeen käytön vähenemisestä aiheutuvia vaikutuksia. Hanke tarjoaa kestävyyssiirtymätietoutta, tulevaisuus- ja muutoskyvykkyysvalmennusta ja yritysideasparrausta, jotta ihmiset voivat kehittää uusia taitoja ja löytää oman paikkansa muuttuvassa elinkeinorakenteessa. (LAB 2025.)

Turpeen käytön alasajo on osa kestävyyssiirtymää kohti vähähiilistä ja ekologisesti kestävää taloutta. Se herättää kysymyksiä niiden ihmisten ja alueiden tulevaisuudesta, joiden toimeentulo on ollut sidoksissa turpeeseen. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) tukee hankkeita, kuten MAMIKSAa, jotka auttavat näitä alueita muutoksessa. Oikeudenmukainen siirtymä voi ehkäistä eriarvoisuutta ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa. Paikallisesti suunniteltu ja osallistava siirtymä tukee ekologista kestävyyttä, sosiaalista vakautta ja alueellista tasapainoa, uudistaen elinkeinorakenteita kaikkia hyödyttävällä tavalla (Korhonen 2025).

Lähteet

Bioenergia Ry. Tietopankki. Turve. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://www.bioenergia.fi/tietopankki/turve/

Kekkilä BVB. 2025. Mitä on vastuullinen kasvualusta? Viitattu 12.6.2025 Saatavissa: https://www.kekkila-bvb.com/fi/vastuullisuus/kasvualustamme/#whatissustainablegrowingmedia

Korhonen, J. 2024. Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025. Kalevi Sorsa -säätiö. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/oikeudenmukainen-siirtyma-suomessa-2025-raportti.pdf

Korpi, J. 2025. Operaatiopäällikkö. Neova OY. Sähköpostihaastattelu 17.6.2025

LAB. 2025. MAMIKSA ‒ Maaseudun mikroyrittäjät kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Lappeenrannan kaupunki. 2025. Konnunsuon aurinkovoimalan asemakaava. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://old.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Rakentaminen-ja-maankaytto/Kaavoitus/Vireilla-olevat-kaavat/Valtatie-6-etelapuolen-alue/Konnunsuon-aurinkovoimalan-asemakaava

Mönkkönen, M. & Salmi, J. 2024. Oikeudenmukainen kestävyyssiirtymä – tehdäänkö se oikeudenmukaisuus vai kestävyys edellä? Fortran. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://fortran.fi/oikeudenmukainen-kestavyyssiirtyma-tehdaanko-se-oikeudenmukaisuus-vai-kestavyys-edella/

Nuutinen, A. 2025. Ilmastokysymyksiä puutarhayrityksissä. LAB Focus. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/ilmastokysymyksia-puutarhayrityksissa/

Rinkinen J., Matschoss K. & Laakso S. 2024. Oikeudenmukaisuus ja kansalaisten osallisuus energiamurroksessa. Teoksessa: Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025. Kalevi Sorsa -säätiö. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/oikeudenmukainen-siirtyma-suomessa-2025-raportti.pdf

Kirjoittaja

Mirja Harvistola toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä hankkeessa MAMIKSA – Maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina (LAB 2025).

Artikkelikuva: Hanketoimijoiden on tärkeää kohdata muutos paikan päällä. (Kuva: Mirja Harvistola)