Tuetun työllistymisen hyvät digitaaliset käytännöt

Digitaalinen työhönvalmennuksen polku -hankkeessa selvitettiin benchmarking-menetelmällä, millaisia digitaalisia käytäntöjä hyödynnetään vammaisten henkilöiden tuetussa työllistymisessä. Kartoituksen perusteella voidaan todeta palvelujen kehittyneen viime vuosina. Kuitenkin vaikuttavien käytäntöjen rakentaminen edellyttää yksittäisiä ratkaisuja laajempaa palvelukokonaisuuden tarkastelua.

Kirjoittaja: Tarja Tolonen

Katsaus vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemiseen Suomessa

Digitaalisten sote-palvelujen kehittämisen lähtökohtana pidetään palvelujen kykyä tuottaa lisäarvoa palvelujen käyttäjille. Olennaista palvelujen yhdenvertaisuuden tukemisen kannalta on asiakkaiden osallistaminen suunnittelu- ja kehittämistyöhön käyttökokemuksen ja käytettävyyden arvioijina. (Hyppönen & Ilmarinen 2019; Weiste ym. 2022.) Haasteita vammaisten henkilöiden digitaalisten palvelujen käytölle asettavat toimintakyvyn rajoitteet, kiinnostuksen puute ja tuen riittämättömyys. Lisäksi esteenä on tarvittavien laitteiden ja verkkoyhteyksien puute, vajavaisuudet palvelujen esteettömyydessä ja saavutettavuudessa sekä tarve perinteisille lähipalveluille. (Kainiemi ym. 2024.) Digipalvelun käyttäjien tarpeita huomioidaankin parhaiten tunnistamalla erilaisia käyttäjäprofiileja ja varmistamalla saavutettavuus, käytettävyys ja esteettömyys. (Kivistö & Hokkanen 2020; Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019, 5 §.)

Hyvinvointialueiden digitaalisten sote-palvelujen kansallisessa kehityksessä on tapahtunut positiivista kehitystä vuosina 2022–2025. Palveluja on muutettu digitaalisiksi ja niiden käytössä on tapahtunut vakiintumista, myös asiakaskokemusta hyödynnetään aiempaa paremmin. Vammaispalvelujen asiakkaille on rakennettu viestipalveluja sekä kyselyitä ja lomakkeita sisältäviä digipolkuja, ei kuitenkaan vielä työhönvalmennukseen. (Pelkonen 2025.)

Benchmarkingissa löydettiin kehittyviä käytäntöjä

Benchmarking on olemassa olevien käytäntöjen systemaattista tutkimista oman toiminnan kehittämiseksi (Rutgers 2017). Tässä artikkelissa raportoidaan Suomessa tunnistettuja käytäntöjä, joihin hyväksyttiin työhönvalmennuksen digipolun kehittämisen kannalta lisäarvoa tuottavia toimintamalleja sekä digitaalisia palveluja, työkaluja ja sovelluksia. Hyväksytyt käytännöt ovat pääosin kehittyviä käytäntöjä, koska tunnistettujen sovellusten ja mallien vaikuttavuudesta on vain rajallista tutkimusnäyttöä. Digitaaliset tuetun työllistymisen hyvät käytännöt on kuvattu taulukkoon 1 ja niiden hyödyntämismahdollisuudet on avattu tekstissä.

Hyvä digitaalinen käytäntö
Digituki hyvinvointialueilla (Digi- ja viestintävirasto DVV)
Digituen palvelupolku (Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry)
Mielekäs digi -materiaalit sote-alan ammattilaisille (Aspa-säätiö)
Oma Osaamispolku palvelun työkalut (OKM, TEM, OH, KEHA-keskus)
Etätyöhönvalmennus Teams (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, vammaispalvelut)
Bryom – Productivity App for Autism -sovellus (Autismiliitto)
Daylio mielialapäiväkirja- ja elämänhallintasovellus (IOS ja Android)
TäsmäZekki – työkalu täsmätyökykyisen elämäntilanteen ja työkyvyn hahmottamiseen (Diakonia-ammattikorkeakoulu)
Penno.fi verkkosovellus (Takuusäätiö)
Mielenterveyden ABC tuetun työllistymisen tukena materiaalit (Kehitysvammaliitto)
Työpaikka-palvelu, digitaalinen valmennusalusta Howspace (Live-säätiö)

Taulukko 1. Digitaalisia tuetun työllistymisen hyviä käytäntöjä

Digituen integroiminen kiinteäksi osaksi vammaisten henkilöiden työhönvalmennuksen digipolkua varmistaa palvelun saavutettavuuden ja esteettömän käytön. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on tuottanut tutkittua tietoa digituen tarpeista, toimintaympäristöstä ja digiosaamisesta sekä oppi- ja tukimateriaaleja (Kunnas & Erfors 2025). Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n kehittämä Digituen palvelupolku tarjoaa selkeän toimintaohjeen palvelun käyttäjien digihaasteiden ratkaisemiseen sekä digitukeen ohjaamiseen. Polussa on huomioitu erityisesti sote-ammattilaisten rooli digitukijoina sekä käyttäjien oma toimijuus. Aspa-säätiön Mielekäs digi -sivusto sisältää työkaluja työhönvalmennuksen asiakkaiden digiosallisuuden ja -taitojen vahvistamiseen sekä vertaismentoreiden digikurssien saavutettavuuteen.

Oma Osaamispolku -palvelun Saavutettavat polut -sivusto on suunnattu opetus- ja ohjausalan ammattilaisille. Se sisältää välineitä ja suosituksia digiohjauksen saavutettavuuteen sekä selkoistettuja tehtäviä asiakkaan oman työ- ja toimintakyvyn ja osaamisen itsearviointiin. Vammaispalveluissa on jo ensimmäisiä käyttäjäkokemuksia yksilö- ja ryhmämuotoisesti toteutetusta Teams-etätyöhönvalmennuksesta niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin näkökulmasta.

Asiakas voi myös itse tuottaa tietoa digitaalisten sovellusten avulla. Työhönvalmennuksessa tätä tietoa tarvitaan sekä asiakkaan omista työllistyvyystekijöistä (osaaminen, koulutus, työkokemus ym.) että henkilökohtaisista työn saamiseen vaikuttavista tekijöistä (perhe, talous, asuminen, liikkumismahdollisuudet ym.) Bryom -Productivity App for Autism -sovellus on tekoälypohjainen elämänhallintajärjestelmä, jonka kehittämisessä on hyödynnetty käyttäjien kokemuksia tekoälyn käytöstä ja osallistuvasta kehittämisestä. Se on suunniteltu erityisesti autistisille ja muille neuromoninaisille ihmisille. Sovellus tukee yksilöllistä tapaa ajatella, toimia ja jaksaa arjessa rakentamalla esimerkiksi tarkastuslistaa rutiinien varmistamiseksi. Visuaalisen Daylio mielialapäiväkirja- ja elämänhallintasovelluksen käyttäjä voi seurata tunteitaan, aktiviteettejaan ja tottumuksiaan ilman pitkien tekstien kirjoittamista, mikä tekee siitä nopean tavan parantaa itsetuntemusta ja tarkkailla arjen kuormitustekijöitä. Diakonia-ammattikorkeakoulun hankeyhteistyössä kehitetyn TäsmäZekki -työkalun avulla asiakas voi tuottaa tietoa omasta elämäntilanteestaan ja työkyvystään sekä niiden muutoksista visuaalisena esityksenä. Testin 12 selkeää kysymystä auttavat saamaan kokonaiskuvan, minkä lisäksi työkalu antaa lempeää, toimintaan kannustavaa palautetta. Takuusäätiön ilmainen Penno.fi -verkkosovellus auttaa taloudenhallinnassa ja säästämistavoitteen seurannassa.

Kehitysvammaliiton Mielenterveyden ABC -sivustolla on vammaisille henkilöille kehitettyä selkokielistä ja kuvallista materiaalia mielenterveyden omahoidon sekä puheeksi ottamisen ja käsittelemisen tueksi. Live-säätiön Työpaikka-palvelu mahdollistaa itsenäisen työnhakutaitojen harjoittelun Howspace-alustalla. Alustalla voi harjoitella työhakemuksen kirjoittamista ja valmistautua haastattelutilanteisiin. Asiakas voi myös saada tekoälyn palautteen kehittymisestään työnhakutaidoissa.

Yhteenveto

Digitaalisten käytäntöjen kehittäminen tuetussa työllistymisessä edellyttää siirtymistä yksittäisistä ratkaisuista kohti integroitua palveluajattelua, jossa huomioidaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet, palvelujen saavutettavuus ja ammattilaisten osaaminen. Digipalvelujen integroiminen osaksi palveluprosesseja muuttaa toimintakäytäntöjä ja asettaa uusia osaamisvaatimuksia. Sovellusten käytön hallinnan lisäksi ammattilaisilta edellytetään valmiuksia arvioida tuen tarvetta etäympäristöissä, tunnistaa digipalveluihin soveltuvat asiakkaat sekä huomioida tietoturvaan, tietosuojaan, etiikkaan ja asiakasturvallisuuteen liittyvät näkökohdat (STM 2023).

Benchmarking-tuloksiin valitut digitaaliset käytännöt on suunniteltu tukemaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tuettua työllistämistä. Tulosten perusteella digipalvelut tukevat parhaiten vammaisten henkilöiden työllistymistä, kun ne integroidaan osaksi työhönvalmennuksen prosessia. Visualisoivat ja palautteen sisältävät työkalut tukevat käyttäjän toimijuutta. Digituen merkitys on ratkaiseva, sillä ilman systemaattista tukea palvelun käyttöotto voi epäonnistua. Tuetun työllistymisen hyviä digitaalisia käytäntöjä voidaan hyödyntää rakennettaessa asiakkaan itsenäistä toimintaa tukevaa ja vaiheittain etenevää työhönvalmennuksen prosessia. Selkeät ja selkokieliset ohjeet tukevat käyttäjää oman työkyvyn ja osaamisen tunnistamista sekä urasuunnitelmien tekemistä kohti työelämää.

Benchmarking-työn tuloksia hyödynnetään digitaalisen työhönvalmennuksen polun kehittämisessä ja valtakunnallisessa levittämisessä. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalvelujen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa tavoitteena parantaa työllistymispalvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.

Digitaalinen työhönvalmennuksen polku -hanketta tehdään Euroopan Unionin osarahoituksella 2025–2028.

Lähteet

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2019. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet. Teoksessa Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.). Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 29.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-256-7

Kainiemi, E., Virtanen, L., Saukkonen, P., Kaihlanen, A.-M., Väre, A., Valtokari, M., Nurmi-Koikkalainen, P., & Heponiemi, T. 2024. Vammaispalvelujen asiakkaiden kohtaamat haasteet sähköisten palvelujen käytössä ja käytön tukemisessa onnistuminen – ammattilaisten näkökulma. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. Vol. 61(2), 271–290. Viitattu 29.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.127861

Kivistö, M. S., & Hokkanen, L. 2020. Valtavirtateknologioita itsenäisesti käyttävien vammaisten henkilöiden eriytyvät toimijuudet sähköisten vammaispalveluiden käyttäjinä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare. Vol. 12(1), 44–56. Viitattu 22.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.86948

Kunnas, A. & Erfors, J. 2025. Hyvinvointialueiden digituen mallit. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://dvv.fi/documents/16079645/0/Digituen%20mallit%20hyvinvointialueilla%20-raportti%202025_Sanna%20Kunnas%20ja%20Johanna%20Erfors.pdf/2cb32703-5b5a-8afc-936c-5da75a7177dc?t=1773397663665

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019 (Digipalvelulaki). Finlex. Viitattu 22.1.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2019/306

Pelkonen, I. (toim.) 2025. Hyvinvointialueiden digitaalisten palvelujen kypsyystason arviointi: tulokset 2022 ja 2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 46/2025. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/de1d46a9-fd25-45b4-99d7-6c9696995486/content

Rutgers. 2017. Reference Guide: Benchmarking or Research? The State University of New Jersey. Viitattu 29.5.2026. Saatavissa https://research.rutgers.edu/sites/default/files/2021-09/Reference%20Guide%20Benchmarking%20or%20Research%208.2017.pdf

STM. 2023. Tiekartta 2022–2027: Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:8. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7178-3

Weiste, E., Rydman, V., & Kurki, A.-L. 2022. Involvement or inequality? Perceptions of client involvement in digital services among social and health care professionals and clients. Finnish Journal of EHealth and EWelfare. Vol. 14(3), 299–308. Viitattu 29.5.2029. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.112893

Kirjoittaja

Tarja Tolonen, YTM sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta, sosionomi YAMK, AmO, toimii asiantuntijana Digitaalinen työhönvalmennuksen polku -hankkeessa ja työskentelee sosionomikoulutuksen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/matkustaa-matkustaja-vaeltava-4352675/ (Tumisu, Pixabay License)