Digitaitojen edistämistä vertaistuen voimalla

Yhteiskunnan digitalisoituminen on vaikuttanut digikuilun syventymisen lisäksi myös yhteisöllisyyden ja minäpystyvyyden kokemuksiin. Puutteet digitaidoissa voivat vaikuttaa siihen, mihin palveluihin tai yhteisöihin ihminen uskaltaa tai haluaa lähteä. Yhteisöjen puuttuminen voi lisätä yksinäisyyden kokemuksia ja kaventaa elinpiiriä. Olisikin tärkeää rakentaa yhteisöjä, joissa digitaitoja opetellaan yhteisöllisesti ja toisia tukien.

Kirjoittaja: Sofia Panula

Digitaalinen minäpystyvyys

Psykologi Albert Bandura (1977) on määritellyt minäpystyvyyden käsitteen yksilön uskomuksena ja kokemuksena suoriutua erilaisista tehtävistä. Digitaalisessa kontekstissa minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön kokemuksia omista digiteknologisista kyvyistä ja taidoista. Minäpystyvyys on keskeisessä roolissa arjen digitaitojen omaksumisessa, ja se voi olla jopa digitaitoja merkittävämpi tekijä vaativien tehtävien pariin hakeutumisessa. (Mattila ym. 2024, 269.) On kuitenkin tärkeää eritellä digitaalinen minäpystyvyys ja minäpystyvyys toisistaan. Minäpystyvyysuskomukset vaihtelevat eri osaamisalueilla. Esimerkiksi työllistymiseen ja verkossa toimimiseen liittyvät minäpystyvyyden kokemukset eivät välttämättä ole verrannollisia keskenään. Minäpystyvyysuskomukset kuitenkin vaikuttavat siihen, mihin ympäristöihin ja tilanteisiin ihminen hakeutuu. Ihminen hakeutuu lähtökohtaisesti tilanteisiin, joissa uskoo pärjäävänsä ja onnistuvansa. (Mattila ym. 2024, 271.)

Minäpystyvyyden vahvistamisen yksi keskeisimpiä tekijöitä on sosiaalinen tuki. Bandura määrittelee välillisen minäpystyvyyden osaksi minäpystyvyyttä. Välillisellä minäpystyvyydellä hän tarkoittaa yksilön luottamusta siihen, että muut tukevat hänen pyrkimyksiään. Kollektiivisella minäpystyvyydellä hän taas viittaa ryhmien ja yhteisöjen yhteiseen uskoon edistää haluttuja päämääriä. Tutkimusten mukaan internetminäpystyvyys ja ryhmän tuki lisäävät sähköisten palveluiden käyttöä. Taiwanilaisessa verkko-oppimista käsittelevässä tutkimuksessa ryhmän tarjoaman sosiaalisen tuen todettiin edistävän tyytyväisyyden, internetminäpystyvyyden sekä oppimistulosten välisiä yhteyksiä. (Mattila ym. 2024, 271.) Valtioneuvoston teettämän selvityksen mukaan muun muassa kirjastot, järjestöt, erilaiset hankkeet, yhteisöt, kunnat ja vapaaehtoiset järjestävät digitukea. Vertaistuen merkitystä korostetaan tuen tarjoamisessa. (Kuusisto ym. 2022, 70.)

Yhteisöllisyyttä luomassa

Yhteisöllisyys ja yhteinen oppiminen liittyvät merkittävästi myös yksinäisyyden kokemuksiin. Tilastokeskuksen vuonna 2022 teettämän tutkimuksen mukaan 16 vuotta täyttäneistä 29,7 % koki itsensä jossain määrin yksinäiseksi. Yksinäisten osuus on kasvanut vuodesta 2018 lähtien kaikissa ikäryhmissä. Myös ulkopuolisuuden kokemuksia on paljon: 16 vuotta täyttäneistä 15 % on kokenut ulkopuolisuuden tunnetta, johon on huomioitu työelämä, sosiaaliset suhteet, kuuluminen yhteiskuntaan ja pääseminen palveluiden piiriin. (Tilastokeskus 2023.) Riitta Birck (2020) on todennut yhteisöllisyyden rakentuvan luonnostaan ryhmiin, joilla on yhteinen päämäärä, paikka ja tekemistä. Toisaalta yhteisöllisyyden syntyminen saattaa viedä aikaa. Lisäksi se vaatii luottamista, välittämistä, tuttuutta ja motivaatiota yhdessä tekemiseen. Yhteisöllisyyden rakentumiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa yhteisöllistämisellä. Tarkoituksena on luoda tiloja, paikkoja ja olosuhteita, joissa ihmiset löytävät toisiaan ja alkavat yhdessä ideoida ja unelmoida. Kiteytetysti yhteisöllisyyden kokemus on sitä, että yksilö kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kokee olevansa pidetty jäsen yhteisössä. Yhteisöllä on jokin yhteinen päämäärä ja tavoite, mutta jokainen saa olla yhteisössä eri tavoin omana itsenään. (Birck 2020, 4–5.)

Yhteisöllistä oppimista ja vertaistukea

Digikokemusosaaja -hankkeessa harjoitellaan ryhmämuotoisten valmennusten avulla digitaitoja, joita tarvitaan arjen asiointipalveluissa ja oman hyvinvoinnin edistämisessä. Digitaitoja opetellaan yhdessä ja toisia tukien. Lisäksi hankkeessa tuotetaan Digikokemusosaaja-malli, jossa digikokemusosaajat tukevat muita mielenterveystoipujia ja auttavat vertaistuellisesti käyttämään digipalveluja. Tavoitteena on tukea osallistujien digiosallisuutta heidän omien kykyjen ja voimavarojen puitteissa. (LAB 2025.) Valmennukset toteutetaan pienissä ryhmissä ja osallistujat pääsevät vaikuttamaan sekä sisältöihin että siihen, miten asioita opetellaan. Valmennuksissa on korostunut yhteisöllisyys ja toisten auttaminen. Ryhmäytymiseen on käytetty aikaa ja ohjaajat ovat luoneet tilan, joissa osallistujat ovat uskaltaneet kysyä ja kyseenalaistaa.

Ensimmäisistä valmennuksista saaduissa palautteissa on korostunut onnistuneen kohtaamisen lisäksi hyvä yhteishenki ja ilmapiiri. Valmennusten aikana vertaisohjaaminen on selvästi lisääntynyt. Osallistujat ovat kannustaneet ja rohkaisseet toisiaan. Kehuja on myös annettu siitä, että joku on tullut paikalle, vaikka lähteminen olisi ollut vaikeaa. Osallistujat ovat myös auttaneet toisiaan ja vahvistaneet toistensa kokemuksia digitaitoihin liittyen. Ryhmällä on ollut yhteinen päämäärä ja tavoite. Ryhmiin on mahtunut myös paljon huumoria, mikä on auttanut vaikeiden asioiden käsittelyä ja opettelua. Digitaidot ja niiden opettelu eivät ole vain käytännön taitoja ja arjen työvälineitä vaan myös portti yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksiin.

Lähteet

Birck, R. 2020. Pieni yhteisöllisyysopas – vinkkejä yhteisöllisyyden kehittämiseen. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hanke. Viitattu 14.9.2026. Saatavissa https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/sospeda/2stjke2o/riitta-birck-2020.-pieni-yhteisollisyyso:file/download/1785f7dc19df763d9cff2c7c531545dd070acb00/Pieni-yhteiso%CC%88llisyysopas.pdf

Kuusisto, O., Merisalo, M., Kääriäinen, J., Hänninen, R., Karhinen, J., Korpela, V., Pajula, L., Pihlajamaa, O., Taipale, S. & Wilska T-A. 2022. Digiosallisuus Suomessa. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti. Helsinki: Valtioneuvosteon kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10. Viitattu 14.9.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-182-7

LAB. 2025. Digikokemusosaaja. Viitattu 14.9.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/digikokemusosaaja

Mattila, L., Alaverdyan, A. & Pakkala, A. 2024. Pitkäaikaistyöttömien digitaalinen minäpystyvyys arjessa: Digikuiluista osallisuuteen. Aikuiskasvatus. Vol. 44 (4), 268-281.Viitattu 14.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.33336/aik.141645

Tilastokeskus. 2023. Yksinäisyyttä koki 29,7 % 16 vuotta täyttäneistä henkilöistä vuonna 2022. Elinolotilasto 2022. Viitattu 14.9.2026. Saatavissa https://stat.fi/fi/julkaisu/cl8sh640so9n30bw7s21tu6s8