TKI-ympäristöt kasvun mahdollistajina

Suomen talouskasvu ei synny pelkästä tutkimuksesta, vaan kyvystä muuttaa tieto innovaatioiksi. Tässä on tärkeä rooli TKI-ympäristöillä, joissa yritykset, korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot kohtaavat ja rakentavat uutta. Artikkeli tarkastelee TKI-toiminnan nykytilaa, haasteita ja mahdollisuuksia sekä ammattikorkeakoulujen roolia kehittäjinä.

Kirjoittaja: Kirsi Kallioniemi

Panostuksia tarvitaan TKI-työhön

Suomessa on ollut tällä vuosikymmenellä kansallinen tavoite lisätä merkittävästi tutkimus- ja kehittämistoimintaa (T&K), josta julkisen rahoituksen osuus olisi 1/3 tavoitteesta. TKI-toiminnan haasteiksi on tunnistettu mm. kansalliset ja alueelliset rakenteet sekä resurssit, järjestelmän dynamiikka, valtasuhteet ja ajattelumallit. Yhteisten tavoitteiden yhteensovittaminen yli hallinnonalojen on todettu myös haastavaksi. (Sitra 2026).

LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa INNOVATE-hankkeessa lisätään tutkimus- ja yritysmaailman yhteistyötä. Toiminnalla tuetaan elinkeinoelämälähtöistä osaamisen uudistumista ja kasvavaa yritysten liiketoimintaa. Lisäksi hanke levittää tietoa Innovaatio- ja osaamisverkostot -teeman tuloksista sekä tukee toiminnallaan rahoituksen saaneita teeman hankkeita. (Innoverkostot 2025).

Suomen TKI-politiikan tavoitteet ja haasteet

Suomi on viime vuosina jäänyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) panostuksissa jälkeen keskeisistä vertailumaista. T&K:n kautta syntyvä pelkkä uusi tutkimustulos, ei ole innovaatio, jos sitä ei pystytä hyödyntämään ja se ei ole uutta tavoittelevaa ja luovaa. (Ali-Yrkkö et al. 2021). Valtioneuvoston hyväksymällä Kansallisilla TKI-politiikan ja -toiminnan strategisilla valinnoilla, vahvistetaan kestävää kasvua, uudistumista ja kokonaisturvallisuutta. Neuvoa antavan Tutkimus- ja innovaationeuvoston tekemät strategiset valinnat ovat data ja datapohjainen arvonluonti, murrosteknologiat, terveys ja hyvinvointi, ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus, turvallisuus, resilienssi ja puolustus. Edellä mainittujen valintojen toimeenpanon tueksi määriteltiin kaksi TKI-järjestelmän kehittämisen osa-aluetta, TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen ja TKI-investointien houkuttelu Suomeen. (Valtioneuvosto 2026).

Ammattikorkeakoulujen kannalta kansallinen sitoutuminen TKI-rahoituksen kasvattamiseen tukee niiden kykyä laajentaa ja kehittää TKI-toimintaa (Maxenius 2023). Viime vuosina on panostettu erityisesti TKI-yhteistyön vahvistumiseen yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta osaamisen ja uusimman tiedon siirtymistä voidaan nopeuttaa ja tukea sillä talouskasvua.

Innovaatiot syntyvät hitaasti

Matka tieteellisestä läpimurrosta kasvuyritykseksi voi kestää 10–30 vuotta. Tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan uudenlaista osaamisen kehittämistä, kykyä tuottaa innovaatioita ja kykyä hyödyntää uutta tietoa ja teknologioita eri toimialoilla ja sektoreilla. Pitkäjänteinen TKI-toiminta auttaa vastaamaan toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin ja tarpeisiin ja sen vaikutukset näkyvät vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Toiminnan vaikuttavuus on ilmiö, joka syntyy vasta tutkimustiedon ja muiden tekijöiden vuorovaikutuksessa. (Valtioneuvosto 2025.)

TKI-toiminta Suomessa on painottunut inkrementaalisiin innovaatioihin ja riskipitoisemmat radikaalit avaukset ovat jääneet paljolti tekemättä (OECD 2015, 2017, 2022). Tutkijoiden näkökulmasta tutkimusrahoitus meillä on sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla hankelähtöistä ja määräaikaista. Rahoituksen epävarmuus vaikeuttaa pitkäjänteisen yritysyhteistyön rakentumista. Yritysten näkökulmasta on tärkeää, että julkinen rahoitus mahdollistaisi riskejä sisältävät hankkeet ja tutkimus- ja pilotointiympäristöjen hyödyntämisen. (Valtioneuvosto 2026.) Jalkanen ja Koivunen (2026) totesivat Innokaupunkien tapaamisessa, että kansallisten TKI-lippulaivojen keskeinen haaste on nykyisen rahoituslogiikan projektimaisuus ja pitkäjänteinen ekosysteemityö, mikä voi menettää jatkon yksittäisen kielteisen arvioinnin perusteella. Jalkasen ja Koivusen mukaan kansainvälinen TKI-arviointi ei aina ymmärrä TKI-ekosysteemin strategista merkitystä Suomelle, maakunnalle, paikallisille yrityksille ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Huippuluokan TKI-välineistö on edellytys maailman kärkijoukossa pysymiseksi

Ammattikorkeakoulut TKI-ekosysteemien rakentajina

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta (T&K) on ollut pitkään haastavassa tilanteessa tutkimusyliopistojen tekemän perustutkimuksen ja yritysten tekemän kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välissä. Ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan kehitys on ajankohtainen aihe, koska monissa Euroopan maissa ammattikorkeakoulujen tehtäväkenttää on laajennettu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. TKI-toimijoiden määrä on laaja ja roolit olisi nähtävä toisiaan täydentävinä eikä keskenään kilpailevina. Keskeisiä ja vahvoja julkisia toimijoita ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yliopistosairaalat. Ammatillisella koulutuksella tulisi ja voisi olla suurempi rooli TKI-toiminnassa. (Valtioneuvosto 2025).

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta perustuu vahvasti ulkoiseen rahoitukseen. Rahoitus tulee useista lähteistä, mutta EU:n rahoitusinstrumenteillä, mm. aluekehitysrahoituksella on iso merkitys. Ulkoisen TKI-rahoituksen määrä on myös kasvanut nopeasti: kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa vuosien 2015–2023 välillä kasvu oli peräti 142 prosenttia. (Virkamäki 2026).

Pitkäjänteisyys, johtajuus ja yhteistyö kasvun edellytyksinä

TKI-järjestelmää tulisi kehittää kokonaisuutena, jossa tunnistetaan ja huomioidaan eri toimijoiden tarpeet ja roolit. Kehitystyön tulisi olla pitkäjänteistä ja ennakoivaa. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla edistetään vaikuttavaa TKI-toimintaa, jossa tarvitaan vahvoja aloihin keskittyneitä yksiköitä. Tutkimuksellinen kilpailu ja kilpailullisuus nähdään tutkimuksen rahoituksen tärkeänä periaatteena ja laatutekijänä. Laadukasta ja vaikuttavaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tehtäneen osaamiskeskittymissä ja innovaatioekosysteemeissä, joissa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä. (Valtioneuvosto 2025)

Kansainvälisyys tulee nähdä TKI-järjestelmää läpileikkaavana tekijänä. Järjestelmän tulee tukea kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, hyödyntää kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja houkutella kansainvälisiä osaajia ja investointeja. (OKM 2020; Valtioneuvosto 2025). Vuoden 2030 TKI-tavoitteessa vaikuttavuus ei synny vain tutkimuslaboratorioissa, vaan eri verkostoissa. Niissä ideat jalostuvat tuotteiksi, palveluiksi ja uudeksi osaamiseksi. (Maxenius 2026). Sitran (2026) mukaan pk-yritykset ja startupit ovat valmiita kasvattamaan T&K-investointejaan Suomessa.

Lopuksi

TKI-politiikan ja julkisen rahoituksen lisäksi tarvitaan riskinottokykyä ja vahvaa johtamista, sekä monipuolista kokeilevaa toimintakulttuuria yrityksissä, korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa. Monialaisten esitysten ja keskusteluiden pohjalta Innokaupunkien tapahtumassa 2026 todettiin, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla saatava mahdollinen kasvu edellyttää pitkäjänteisyyttä mm. rahoituksessa, eri toimijoiden roolit tulisi olla selvät ja selkeät ja jollakulla toimijalla tulisi olla johtajuus yhteistyössä.

TKI-tietojen vaihdon tulisi olla nykyistä laajempaa ja systemaattisempaa, jotta eri alojen rajapinnassa voisi syntyä uutta ja uusia avauksia. Toimijoiden erikostumista ja profilointia on syytä jatkaa edelleen yhteisissä keskusteluissa. Hankkeilla tulisi saada enemmän vaikuttavuutta ja TKI-toiminnan kaupallistamista tarvitaan jatkossakin.

Lähteet

Ali-Yrkkö, J., Halme, K., Deschryvere, M., Lehenkari, J., Piirainen, K. ja Suominen, A. 2021. Millä edellytyksillä yritysten tutkmus- ja kehittämispanostuset kasvavat Suomessa? ETLA muistio No 98. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Muistio-Brief-98.pdf

Innoverkostot. 2025. TKI-infrastruktuurien kartoitus. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.innoverkostot.fi/teema/tkiinfrastruktuurit/

Jalkanen, S. & Koivunen, J. 2026. Lääkekehityksen uudet tuulet ja mahdollisuudet. Tulevaisuuden kasvun eväät -ennakointitapahtuma 4.-5.6.2026. Tampere. Julkaisematon lähde.

Maxenius, S. 2023. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta: nykyisyys ja tulevaisuuden näkymiä. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, 4/2023. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231127149570

Maxenius, S. 2026. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan nykytila ja tulevaisuus. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://tki.fi/ammattikorkeakoulujen-tutkimus-kehittamis-ja-innovaatiotoiminnan-nykytila-ja-tulevaisuus/

OECD. 2015. Frascati Manual 2015: Guidelines for Collecting and Reporting Data on Research and Experimental Development, The Measurement of Scientific, Technological and Innovation Activities, OECD Publishing, Paris. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1787/9789264239012-en.

OECD. 2017. OECD Reviews of Innovation Policy: Finland 2017. OECD Publishing, Paris. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1787/9789264276369-en

OECD. 2022. OECD Economic Surveys: Finland 2022. OECD Publishing, Paris. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1787/516252a7-en

OKM. 2020. Kestävän ja kehittyvän yhteiskunnan ratkaisuja tuottava Suomi. Kansallisen TKI-tiekartan tavoitteet ja päämäärät: Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyön uusi alku. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/4449678/Tutkimus-,+kehitt%C3%A4mis-+ja+innovaatiotoiminnan+tiekartta/259864dc-a31c-cbcf-30ad-e2222724ccfa/Tutkimus-,+kehitt%C3%A4mis-+ja+innovaatiotoiminnan+tiekartta.pdf

Sitra. 2026. TKI-yhteistyön näkymiä. Analyysi yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyöstä Innokaupungeissa. Vesa Salminen, Kimmo Halme, Hanna Koskela, Helena Mustikainen, Anna Kirjavainen, Taru Ryske, Kia Oksanen, Jarmo Eskelinen. Sitran selvityksiä 257. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2026/06/Sitran-selvitys-TKI-yhteistyon-kokonaiskuva_web.pdf

Valtioneuvosto. 2025. TKI-rahoituksen tulevaisuus – sidosryhmätilaisuuden ennakkoaineisto. Parlamentaarinen työryhmä. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/documents/194055633/200040034/Sidosryhm%C3%A4tilaisuuden+ennakkoaineisto.pdf/

Valtioneuvosto. 2026. Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat: Tutkimus- ja innovaationeuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-840-3

Virkamäki, V. 2026. Ammattikorkeakoulujen vaikuttava TKI-toiminta tarvitsee riittävän rahoituksen. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://uudenmaanliitto.fi/ammattikorkeakoulujen-vaikuttava-tki-toiminta-tarvitsee-riittavan-rahoituksen/