Luottamuksesta yhteistyöhön – kokemuksia yritysten osallistamisesta hankkeisiin

Tässä artikkelissa tarkastellaan yritysten osallistumista korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Yhteistyössä on sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Kirjoittaja: Ismo Nieminen

Yritysten osallistuminen korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan nähdään usein tärkeänä osana alueellista kehittämistä. Käytännössä yhteistyö voi kuitenkin olla haastavaa. Hanketoimijoille tuttuja tilanteita ovat vastaamatta jääneet sähköpostit, peruuntuneet tapaamiset tai yhteyshenkilöt, jotka vaihtuvat kesken yhteistyön. Kokemukset esimerkiksi METE2-, RELE- ja PH SivuvirtaSalkku -hankkeista osoittavat, että yhteistyön rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, keskinäistä ymmärrystä ja konkreettista hyötyä kaikille osapuolille (LAB 2024a; LAB 2024b; LAB 2025).

Yrityksillä ei aina ole mahdollisuutta osallistua

Korkeakoulujen näkökulmasta yritykset ovat keskeinen tiedon, käytännön kokemusten ja uusien kehitystarpeiden lähde. Yritysten näkökulmasta korkeakoulut voivat tarjota tutkimustietoa, asiantuntijaosaamista sekä mahdollisuuksia kokeilla ja kehittää uusia ratkaisuja. Yhteistyön tavoitteet ovat siis usein yhteiset, mutta niiden saavuttaminen voi olla haastavaa.

Yksi yleisimmistä haasteista liittyy yritysten käytettävissä oleviin resursseihin. Erityisesti pienissä yrityksissä yrittäjät ja asiantuntijat vastaavat samanaikaisesti myynnistä, tuotannosta, asiakaspalvelusta ja hallinnosta. Tällöin aikaa kehittämistyölle jää rajallisesti. Vaikka hankkeen aihe kiinnostaisi yritystä, päivittäisen liiketoiminnan tarpeet menevät usein osallistumisen edelle. Tämä voi näkyä viiveinä yhteydenpidossa tai tilanteina, joissa yhteistyö jää suunnitteluvaiheeseen.

Pelkkä resurssien puute ei kuitenkaan ole ainoa tekijä. Knuutilan (2026, 84-86) väitöskirjassa havaittiin, että organisaatioiden päätöksentekoa eivät ohjaa yksin taloudelliset resurssit. Esimerkiksi energiatehokkuusinvestointeja tehtäessä vaikuttavat myös asenteet, aiemmat kokemukset ja organisaation toimintakulttuuri. Lisäksi väitöskirjassa todetaan, että pelkkä tiedon lisääminen ei välttämättä johda toivottuihin toimenpiteisiin, koska päätöksentekoon vaikuttavat monet käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Vaikka esimerkit eivät käsittele suoraan ammattikorkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä, hankkeissa tehtyjen havaintojen perusteella niissä on tunnistettavissa useita käytännön tason yhtäläisyyksiä.

Yritys kiinnostuu hyödystä, ei hankkeesta

Korkeakoulun näkökulmasta hankkeen tavoitteet voivat olla hyvin perusteltuja, mutta yritys arvioi osallistumista ensisijaisesti oman liiketoimintansa näkökulmasta. Yritystä kiinnostaa usein kysymys siitä, mitä konkreettista hyötyä osallistumisesta syntyy. Hyöty voi tarkoittaa esimerkiksi uusia asiakkaita, kustannussäästöjä, näkyvyyttä, osaamisen kehittämistä tai mahdollisuutta löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kuva 2. Yhteistyö yhdistää tutkimuksen ja yritysmaailman (Kuva: Tekoälyllä luotu kuvitus: OpenAI ChatGPT)

Mikäli hyöty jää epäselväksi, yhteistyön käynnistäminen voi olla vaikeaa. Tämä korostuu erityisesti pk-yrityksissä, joissa kehittämistoimintaan on löydyttävä perusteltu liiketoiminnallinen syy lyhyellä aikavälillä.

Oikean henkilön löytäminen on usein ratkaisevaa

Toinen käytännön haaste liittyy oikeiden henkilöiden tavoittamiseen. Yrityksessä kiinnostus hanketta kohtaan voi riippua paljon siitä, kuka asiaa tarkastelee. Jos yhteydenotto kohdistuu henkilölle, jonka vastuualueeseen asia ei kuulu, keskustelu ei välttämättä etene oikealle päätöksentekotasolle. Hanketoimijoille tuttu tilanne on myös se, että aluksi kiinnostusta osoittanut yritys lakkaa vastaamasta yhteydenottoihin. Syynä ei välttämättä ole kielteinen suhtautuminen yhteistyöhön, vaan esimerkiksi muuttunut liiketoimintatilanne, henkilöstömuutokset tai resurssien siirtäminen kiireellisempiin tehtäviin.

Luottamus syntyy pitkäjänteisellä yhteistyöllä

Yritysten motivointiin ei ole yhtä toimivaa ratkaisua, mutta käytännön kokemusten perusteella muutama toimintatapa korostuu. Ensinnäkin yrityksille kannattaa viestiä hankkeen sisällön sijasta siitä, mitä hyötyä osallistuminen voi tuoda niiden toimintaan. Toiseksi osallistumisen tulisi olla mahdollisimman vaivatonta. Mitä vähemmän yritykseltä vaaditaan aikaa ja hallinnollista työtä, sitä helpompi sen on lähteä mukaan.

Knuutilan tutkimuksessa aiemmat energiatehokkuuteen tehdyt investointikokemukset lisäsivät organisaatioiden halukkuutta osallistua uusiin toimenpiteisiin (Knuutila 2026, 80–84). Vastaava ilmiö näkyy myös hankeyhteistyössä. Yritys, joka on saanut aikaisemmasta yhteistyöstä konkreettista hyötyä, osallistuu usein herkemmin uusiin kehittämistoimiin. Vaikka kaikki yhteydenotot eivät johda välittömään osallistumiseen, voivat ne luoda pohjaa tuleville hankkeille.

Yhteistyö hyödyttää parhaimmillaan kaikkia

Vaikka yritysyhteistyö voi toisinaan tuntua hitaalta ja työläältä, kokemukset METE2-, RELE- ja PH SivuvirtaSalkku -hankkeista osoittavat, että onnistuneet yhteistyösuhteet syntyvät useimmiten pitkäjänteisen vuorovaikutuksen tuloksena. Päätöksiin vaikuttavat samat tekijät kuin kaikkeen liiketoimintaan, kuten käytettävissä oleva aika, resurssit, odotetut hyödyt ja luottamus kumppaneihin.

Kun yhteistyö rakennetaan yritysten tarpeista käsin ja osallistuminen tehdään mahdollisimman helpoksi, voivat korkeakoulut ja yritykset yhdessä luoda ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä alueellista kehitystä että yritysten kilpailukykyä. Samalla syntyy pitkäjänteisiä kumppanuuksia, joiden vaikutukset ulottuvat yksittäisiä hankkeita pidemmälle.

Lähteet

Knuutila, M. 2026. Organisational intention to invest in energy efficiency improvements and perceptions of energy efficiency in buildings. Väitöskirja. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Lappeenranta. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 1277. Viitattu 30.7.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-412-425-6

LAB. 2024a. METE2 – Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut. Viitattu 30.7.2026. Saatavissa https://www.maaseudunmete.fi/

LAB. 2024b. RELE – Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen. Viitattu 30.7.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/rele-ratkaisuja-alueelliseen-kestavyyteen-ja-energiatehokkuuteen

LAB. 2025. PH SivuvirtaSalkku. Viitattu 30.7.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ph-sivuvirtasalkku

Kirjoittaja

Ismo Nieminen toimii LABissa TKI-asiantuntijana RELE – Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen – ja CLIBUS-hankkeissa sekä projektipäällikkönä PH SivuvirtaSalkku -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1436089 (CC0)