Tekoäly pk-yritysten arjessa – havaintoja ja oppeja alueellisesta valmennuksesta

Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen pk-yrityksissä on yleistymässä, mutta käytännön osaaminen ja asenteet vaihtelevat edelleen. Päijät-Hämeessä järjestetyt valmennusohjelmat tarjosivat osallistujille mahdollisuuden kokeilla työkaluja arjen tarpeisiin ja toivat esiin konkreettisia havaintoja sekä valmennuksen toteutuksesta että tekoälyn hyödyntämisestä liiketoiminnassa.

Kirjoittaja: Ninni Andelin

Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen, sisällöntuotantoon ja arjen tehtävien automatisointiin, mutta pk-yrityksissä käyttö on edelleen vähäistä (Tilastokeskus 2024). Kevään 2025 pk-yritysbarometrin mukaan vain 12 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä käyttää tekoälyä säännöllisesti ja kolmannes pitää sitä liiketoiminnan kannalta ajankohtaisena. Suurin este käytölle on osaamisen tai tiedon puute, minkä mainitsi lähes puolet vastaajista (Suomen Yrittäjät ym. 2025).

Päijät-Hämeen alueella keväällä 2024 toteutettu kysely vahvisti valtakunnalliset havainnot alueellisella tasolla. Vastaajista 38 prosenttia seurasi generatiivisen tekoälyn kehitystä, mutta ei ollut vielä ryhtynyt toimiin. Vain 13 prosenttia oli ottanut tekoälyn mukaan päivittäiseen toimintaansa. 76 prosenttia vastaajista ilmoitti tarvitsevansa lisää osaamista erityisesti viestinnän, markkinoinnin ja asiakasvuorovaikutuksen alueilla tekoälyn hyödyntämisessä (Toivonen ym. 2024). Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -projektissa kehitetty tekoälyvalmennus vastasi tähän tarpeeseen tarjoamalla matalan kynnyksen valmennuksen, jossa painopiste oli käytännönläheisessä kokeilussa, vertaisoppimisessa ja liiketoiminnan arkeen liittyvissä sovelluksissa.

Valmennusohjelma toteutettiin vaiheittain ja käytännönläheisesti

Valmennusohjelma on osa Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hanketta, jota osarahoittaa Euroopan unioni/Päijät-Hämeen liitto (LAB 2025). Valmennuksen kohderyhmänä on alueen pienet ja keskisuuret yritykset, erityisesti ne, joilla ei ole aiempaa kokemusta tekoälyn hyödyntämisestä. Mukana on kuitenkin ollut myös osallistujia, joilla on enemmän osaamista ja tarve ymmärtää kokonaisuutta syvemmin.

Valmennusohjelmia on kesään 2025 mennessä toteutettu kolmelle eri ryhmälle vuosina 2024 ja 2025. Niihin on osallistunut yhteensä yli 70 henkilöä noin 50 yrityksestä. Jokainen ryhmä on osallistunut viiteen lähitapaamiseen, joissa yhdistettiin alustuksia, työpajatyöskentelyä ja keskusteluja. Osallistujat ovat saaneet käyttöönsä myös digitaalisen oppimisympäristön, jonka kautta jaettiin aineistoja, tehtäviä ja lisämateriaalia.

Tapaamisten teemat etenivät loogisesti: ensimmäisessä käsiteltiin tekoälyn peruskäsitteitä, toimintalogiikkaa ja yrityksen omaa kehittämissuunnitelmaa. Seuraavissa syvennyttiin tekstin ja kuvan tuottamiseen sekä tuottavuutta tukevien työkalujen käyttöön. Viimeisessä tapaamisessa kukin yritys esitteli oman kehittämistehtävänsä. Kuvioon 1 on koottu valmennuskokonaisuuden teemat ja eteneminen.

Kuvio 1. Valmennusohjelman teemat rakentuvat aiemmin opitun pohjalle.

Yritykset tekivät valmennusohjelman aikana kehittämistehtävän, joka sisälsi esimerkiksi sisältöjen ideointia ja tuotantoa tekoälyn avulla, asiakasviestinnän selkeyttämistä tai chatbottien käyttöönottoa. Kehittämistehtävissä hyödynnettiin tekoälyä yrityksen omiin tarpeisiin ja rakennettiin samalla arjen työhön kytkeytyvää osaamista.

Valmennuksen pedagoginen rakenne tuki erityisesti matalan kynnyksen osallistumista ja yhteisöllistä oppimista. Jokaisessa tapaamisessa oli työpajaosuus, jossa osallistujat saivat kokeilla työkaluja valmentajien avulla. Ryhmäkeskusteluja hyödynnettiin oppimisen tueksi ja osallistujia rohkaistiin jakamaan havaintojaan muiden kanssa. Ennen valmennusohjelman alkua kartoitettiin osallistujien lähtötaso, mikä mahdollisti tuen kohdentamisen erilaisille osaajille.

Tekoälyvalmennus vahvisti taitoja ja muutti asenteita

Valmennuksen vaikutukset näkyivät sekä konkreettisena tekoälyn käyttöönottona että ajattelutavan muutoksena. Palautteissa korostuivat käytännönläheinen eteneminen, vertaisoppiminen ja mahdollisuus soveltaa opittua suoraan omaan toimintaan. Kolmella valmennuskierroksella osallistujapalautteen keskiarvot olivat 4,5, 4,8 ja 4,8 (asteikolla 1–5).

Osallistujat toivat esiin, kuinka tekoäly vähensi rutiinien kuormittavuutta, nopeutti viestintää ja tuki oman toiminnan kehittämistä. Generatiivisella tekoälyllä tuotettiin mm. tuotekuvauksia, uutiskirjeitä, sosiaalisen median sisältöjä ja asiakasviestintää. Moni koki, että tekoälyn käyttö madalsi kynnystä aloittaa viestinnällisiä tehtäviä, säästi aikaa ja paransi viestien laatua. Osassa yrityksiä tekoälyn käytöstä tuli valmennuksen jälkeen osa viestinnän rutiineja.

Sisällöntuotanto osoittautui monelle hyväksi ensikokeiluksi tekoälyn käyttöönottoon. Tämä vastasi myös ennen valmennuksia tehtyä alueellista kartoitusta, jossa yritykset kaipasivat eniten osaamista viestintään, markkinointiin ja sisällöntuotantoon (Toivonen ym. 2024). Valmennuksissa tämä tarve tunnistettiin ja siihen vastattiin sisällöiltään kohdennetuilla kokonaisuuksilla. Moni osallistuja raportoi myös suhtautumisen muutoksesta. Alkuvaiheen varauksellisuus vaihtui kiinnostukseen ja kokeilunhaluun, ja osa löysi tekoälystä jopa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vastuullinen käyttö ja tekoälyn toimintalogiikan ymmärtäminen olivat keskeisiä valmennuksen teemoja ja ne koettiin palautteiden perusteella merkityksellisiksi.

Keskeisiä havaintoja ja oppeja

Valmennusohjelmien aikana tunnistettiin useita tekijöitä, jotka helpottivat tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä. Yksi selvä havainto oli se, että viestintään ja markkinointiin liittyvät tehtävät tarjosivat monille luontevan lähtökohdan. Näissä tilanteissa tekoäly toi nopeaa hyötyä ilman, että käyttäjältä vaadittiin teknistä erityisosaamista. Työkalujen kokeilu onnistui suoraan oman työn yhteydessä.

Toinen oppi liittyi valmennuksen toteutustapaan. Lähitapaamiset, työpajat ja kehittämistehtävät muodostivat oppimiskokonaisuuden, jossa osallistujat pääsivät kokeilemaan tekoälyä käytännössä. Ryhmämuoto ja keskustelut mahdollistivat vertaisoppimisen ja toivat esiin konkreettisia tapoja soveltaa tekoälyä eri toimintaympäristöissä. Oppimista tuettiin sekä yksilöllisesti että yhdessä tekemällä. Valmennuksen tueksi rakennettu digitaalinen oppimisympäristö tuki oppimisen jatkuvuutta tapaamisten välillä.

Kolmas keskeinen havainto koski osallistujien suhtautumisen muutosta. Moni, joka aluksi suhtautui tekoälyyn varauksella, kiinnostui valmennuksen aikana ja ryhtyi aktiivisesti kokeilemaan sen käyttöä osana liiketoimintaansa. Osallistujien ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoista syveni. Lisäksi osa osallistujista otti aktiivisen roolin työyhteisöissä tekoälyn käytön edistämisessä. Tämä viittaa siihen, että valmennuksella oli vaikutusta paitsi yksilöihin myös organisaatioihin laajemmin.

Alueellinen toteutus oli tärkeässä roolissa, sillä valmennus tavoitti yrityksiä, jotka eivät välttämättä olisi löytäneet vastaavien koulutusten äärelle. Yhteistyö projektikumppani Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n kanssa auttoi tavoittamaan oikeaa kohderyhmää.

Haasteita syntyi erityisesti osallistujien erilaisista lähtötasoista. Ensimmäisissä valmennusohjelmissa osallistujat olivat pääosin vasta-alkajia, mutta myöhemmin mukaan tuli myös kokeneempia käyttäjiä. Tämä toi ryhmiin vaihtelua, jonka huomioiminen vaati kouluttajilta joustavuutta. Lisäksi viiden koko päivän valmennusohjelma herätti pohdintaa siitä, miten mallia voisi skaalata laajemmin. Silti lähes kaikki osallistujat kävivät valmennuksen loppuun, myös yksinyrittäjät.

Valmennuksen mallia voidaan soveltaa myös muilla alueilla, mutta jatkossa täysin aloittelijoille suunnattuja kokonaisuuksia tarvitaan todennäköisesti vähemmän. Moni on jo ehtinyt kokeilla tekoälyä ja osallistujien lähtötaso vaihtelee entistä enemmän, mikä on syytä huomioida koulutusten suunnittelussa. Työkalut eivät ole toimialasidonnaisia ja kokemukset osoittavat, että samantyyppinen kokonaisuus voi toimia laajasti erilaisissa yrityksissä. Osaaminen ja teknologian kehitys muuttuvat nopeasti, joten valmennusten sisältöä ja rakennetta on perusteltua joka tapauksessa päivittää jatkuvasti.

Lähteet

LAB. 2025. Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekoalysta-tehokkuutta-ja-asiakkuuksia

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj & Työ- ja elinkeinoministeriö. 2025. PK-yritysbarometri kevät 2025. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/app/uploads/public/2025/02/SY_pk_barometri_kevat2025-1.pdf

Tilastokeskus. 2024. Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2024. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://stat.fi/julkaisu/cln3odelx9f5x0bvziegurum4

Toivonen, L., Salo, E. & Andelin, N. 2024. Yritysten tekoälyn hyödyntämisen ja käyttövalmiuden tilanne Päijät-Hämeessä. LAB RDI Journal. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/yritysten-tekoalyn-hyodyntamisen-ja-kayttovalmiuden-tilanne-paijat-hameessa/