Yritysten tekoälyn hyödyntämisen ja käyttövalmiuden tilanne Päijät-Hämeessä

Kirjoittajat: Lotta Toivonen, Eve Salo ja Ninni Andelin

Tekoälyn käyttöönoton ja hyötyjen taustaa

Tekoälyn kehitys on ottanut viime vuosina merkittäviä harppauksia ja sen mahdollisuudet ovat laajentuneet huomattavasti. Se on muuttanut tapaa, jolla yritykset voivat kehittää liiketoimintaansa, tuottaa uusia sisältöjä ja käsitellä tietoa. Generatiivinen tekoäly pystyy luomaan esimerkiksi tekstiä, kuvia, koodia ja videoita käyttäjän syötteiden perusteella, mikä avaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan eri osa-alueille. Asiantuntijan työkaluna tekoälyn hyödyntämiskohteet ovat lähes rajattomat.

OECD:n (2023) mukaan teknologian käyttöönotto, mukaan lukien tekoäly, on avainasemassa yritysten kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisäämisessä. Strategiset investoinnit tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin ovat elintärkeitä talouden suorituskyvyn ja resilienssin parantamisessa, erityisesti globaalien kriisien ja kilpailupaineiden keskellä. Tekoäly ja muut digitaaliset teknologiat voivat merkittävästi parantaa yritysten tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, mikä korostaa tarvetta tukea erityisesti pk-yrityksiä teknologian käyttöönotossa ja kehittämisessä.

Arvioidaan, että noin 75 % generatiivisen tekoälyn arvosta liiketoiminnalle tulee neljältä alueelta: asiakastoiminnot, markkinointi ja myynti, ohjelmistokehitys sekä tutkimus ja kehitys. Käyttötapaukset, joissa tekoäly voi vaikuttaa mitattavissa olevin tuloksin, ovat esimerkiksi asiakasvuorovaikutuksen tukeminen, luovan sisällön tuottaminen markkinointiin ja myyntiin sekä koodaus. Generatiivinen tekoäly voi muuttaa työn tuottavuuden lisäksi sen luonnetta lisäten yksittäisten työntekijöiden kykyjä automatisoimalla heidän tehtäviään. Nykyiset generatiiviset tekoälyt ja muut teknologiat voivat automatisoida työntekijöiden ajasta jopa 60–70 %, kun aiempi arvio oli puolet. Generatiivinen tekoäly voi merkittävästi lisätä työvoiman tuottavuutta, mutta tämä vaati panostusta yritysten ja työntekijöiden tukemiseen. (Chui ym. 2023.)

Suomalaiset yritykset ovat EU:n kärjessä tekoälyn käyttöönotossa yhdessä Tanskan kanssa, mutta EU:n tavoite 75 % käyttöasteesta vuoteen 2030 mennessä on vielä kaukana. Vuonna 2023 ainakin yhtä tekoälyteknologiaa käytti 15 % suomalaisista yrityksistä, kun 85 % ei ollut vielä aloittanutkaan tekoälyn käyttöön tähtäävää toimintaa. Public Firstin kyselytutkimuksen mukaan 31 % suomalaisista yrityksistä aikoo investoida tekoälypohjaiseen automaatioon seuraavien viiden vuoden aikana. Lisäksi 24 % suomalaisista yrityksistä odottaa generatiivisen tekoälyn merkittävästi parantavan tuottavuutta liiketoiminnassaan seuraavien viiden vuoden aikana, mikä on alhaisempi kuin Pohjois-Euroopan kärkimaiden keskiarvo, joka on 33 %. Vaikka tämä viittaa nopeaan käyttöönottoon, tekoälyn käyttöönotto on vielä alkuvaiheessa ja täyden hyödyn saavuttamiseksi tarvitaan lisää innovaatioita ja investointeja. Osaamisen kehittäminen ja tekoälyn käyttöönoton fasilitointi yrityksissä ovat olennaisia kilpailuetua parantavia toimenpiteitä. (Thelle ym. 2024.)

Jotta tiedetään, mitä tarpeita ja haasteita työelämässä on tekoälyn suhteen Päijät-Hämeen alueella peilaten Suomen tilanteeseen, Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeessa toteutettiin kartoitus generatiivisen tekoälyn nykytilasta ja tarpeista. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman hankkeen taustalla on tarve varmistaa, että alueen yritykset pysyvät kilpailukykyisinä ja kykenevät hyödyntämään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan (LAB 2024).

Kartoituksen toteutus ja kohderyhmä

Tekoälykartoitus toteutettiin keväällä 2024 ja sen tarkoituksena oli kerätä tietoa yritysten nykyisestä osaamistasosta, tekoälyn käytön laajuudesta ja siihen liittyvistä haasteista. Saatuja tuloksia hyödynnetään myös valmennusohjelmassa, jonka avulla yritykset saavat tarvittavaa tietoa ja tukea tekoälyn käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Hankkeessa valmennetaan päijäthämäläisiä pk- ja mikroyrityksiä hyödyntämään tekoälyä erityisesti markkinoinnissa, asiakaspalvelussa, myynnissä, viestinnässä ja sisäisen toimistotyön tehostamisessa. Kartoituksen tulokset auttavat kohdentamaan valmennuksen sisältöjä vastaamaan yritysten todellisia tarpeita ja tukemaan heidän kehitystään. Lisäksi kartoituksen pohjalta saatava tieto toimii tärkeänä osana hankkeen viestintää, jotta myös laajempi yrityskenttä voi hyötyä tekoälyn mahdollisuuksista. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on luoda pysyvä verkosto, joka tukee jatkuvaa oppimista ja tekoälyratkaisujen hyödyntämistä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Hanketta toteuttavat LAB-ammattikorkeakoulu sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja sitä osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto/Päijät-Hämeen liitto (LAB 2024).

Kartoitus toteutettiin anonyymina Webropol-kyselynä helmikuusta toukokuuhun 2024. Vastauksia saatiin yhteensä 172. Vastaajista 72 % (124) oli yrittäjiä ja 25 % (43) työntekijöitä. Yrityskoko painottui pienempiin yrityksiin: yksin- tai mikroyrittäjiä vastaajista oli 76 % (130), pienyrityksiä 15 % (26) ja keskisuuria tai suuria 9 % (16). Suurin osa vastaajista edusti teollisuuden, palvelutoiminnan, tukku- ja vähittäiskaupan sekä informaatio- ja viestinnän aloja. Vastauksia saatiin myös ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä kiinteistöalan toimijoilta sekä yksittäisiä monilta muilta aloilta. Kysely oli suunnattu Päijät-Hämeen pk- ja mikroyrityksille, ja kohderyhmä onnistuttiin tavoittamaan laajasti, mikä varmisti kattavan aineiston keräämisen. Monipuolinen ja -alainen vastaajajoukko tarjosi kattavan näkemyksen generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen tarpeista ja haasteista alueella.

Yritysten valmiudet ja odotukset tekoälyn käyttöönotolle

Kuvio 1. Kuinka yrityksessänne on huomioitu generatiivisen tekoälyn viimeaikainen nopea kehitys? (n=172)

Tulosten perusteella suurin osa yrityksistä on vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä (kuvio 1). 38 % vastaajista ilmoitti seuraavansa kehitystä, mutta ei ole vielä toteuttanut toimenpiteitä, ja 22 % ei ollut huomioinut uusimpia tekoälysovelluksia mitenkään. Tämä osoittaa, että tietoisuuden lisääminen ja konkreettisten toimenpiteiden aloittaminen ovat edelleen tarpeen monille yrityksille.

Toisaalta 9 % vastaajista oli analysoinut tekoälyn kehityksen potentiaalisia vaikutuksia liiketoimintaansa ja 14 % oli käynnistänyt pilotteja tai projekteja tekoälyn hyödyntämiseksi. Vain 13 % vastaajista oli integroinut tekoälyn osaksi päivittäistä toimintaansa, mikä osoittaa, että vain harva yritys on edennyt tekoälyn täysimittaiseen hyödyntämiseen.

Lisäksi avointen vastausten perusteella voidaan todeta, että tekoälyn hyödyntämisen tavat vaihtelevat satunnaisista kokeiluista tekoälyn parissa säännölliseen tekoälyn käyttöön markkinoinnissa ja tietotyön tukena olevien eri työkalujen kehityksen seuraamiseen. Tekoäly saattaa myös olla käytössä, mutta ei ole kuitenkaan integroitunut osaksi muita toimintatapoja.

Kuvio 2. Yrityksessämme on pohdittu generatiivisen tekoälyn kehityksen merkitystä omalle yrityksellemme seuraavissa. (n=170)

Tulosten perusteella suurin osa yrityksistä on pohtinut generatiivisen tekoälyn merkitystä erityisesti myynnin, markkinoinnin ja viestinnän alueilla (kuvio 2). 61 % vastaajista ilmoitti pohtineensa tekoälyn vaikutuksia näillä alueilla, mikä osoittaa, että nämä liiketoiminta-alueet nähdään tärkeinä tekoälyn kehityksen kannalta.

Asiakaspalvelu ja tukipalvelut sekä tuotekehitys ja tutkimus olivat seuraavaksi eniten pohdittuja alueita, vastaajien osuuksien ollessa 34 % ja 29 %. Tämä viittaa siihen, että myös näillä alueilla tunnistetaan tekoälyn tuomat mahdollisuudet ja potentiaali.

Taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon sekä tuotannon, palvelutuotannon suunnittelun, logistiikan ja laadunvalvonnan alueilla noin viidesosa vastaajista oli pohtinut tekoälyn merkitystä. Strategiatyö ja johtaminen sekä kansainvälinen kauppa saivat alhaisimmat arviot, mikä viittaa siihen, että näillä alueilla tekoälyn hyödyt eivät ole vielä täysin selkeitä tai niitä ei ole huomioitu yhtä laajalti.

Kuvio 3. Yrityksessämme on pohdittu generatiivisen tekoälyn käytön merkitystä tietoturvan kannalta. (n=171)

Tietoturva on aihe, josta keskustellaan paljon tekoälyn hyödyntämisen yhteydessä (kuvio 3). Tutkimus kuitenkin osoittaa, että 30 % vastaajista ei ole pohtinut generatiivisen tekoälyn tietoturvamerkitystä lainkaan ja 23 % on huolissaan, mutta seuraa vain tilanteen kehittymistä. Tämä viittaa siihen, että monilla yrityksillä ei ole vielä selkeää strategiaa tai toimenpiteitä tietoturva-asioiden hallitsemiseksi generatiivisen tekoälyn käytössä.

Toisaalta 28 % vastaajista kokee tekoälyt palveluna muiden joukossa, eivätkä näe niitä suurempana riskinä kuin nykyisiä pilvipalveluja tai sähköpostin käyttöä. Tämä osoittaa, että osa yrityksistä suhtautuu tietoturvakysymyksiin rutiininomaisemmin.

Vain 10 % yrityksistä on huolissaan ja rajoittaa tai aikoo rajoittaa tekoälyn käyttöä tietoturvasyistä, ja 9 % vastaajista ilmoitti, ettei tietoturvalla ole merkitystä heidän tekoälyn käyttökohteissaan.

Tekoälytyökalujen käyttöönotto ja hyödyt

Kuvio 4. Yrityksessämme on jo vähintään testattu generatiiviseen tekoälyyn pohjautuvia tuotteita. (n=170)

Osana tutkimusta haluttiin selvittää, minkälaisia tekoälytyökaluja yrityksissä hyödynnetään (kuvio 4). Tulosten perusteella suurin osa yrityksistä on testannut generatiivisen tekoälyn tuotteita, erityisesti OpenAI:n ChatGPT:tä, jota on testannut 59 % vastaajista. Tämä osoittaa, että ChatGPT on suosituin testattu tuote yrityksissä.

Muita suosittuja tuotteita olivat Microsoft BingChatAI (21 %), Microsoft Office Copilot (19 %), OpenAI DALL-E (15 %), Adoben tekoälytuotteet (14 %) ja Midjourney (14 %). Näiden tuotteiden testaus osoittaa, että yritykset ovat kiinnostuneita monenlaisista generatiivisen tekoälyn sovelluksista.

Vähemmän testattuja, mutta silti mainittavia tuotteita olivat muun muassa entiseltä nimeltään Google Bard (nyk. Gemini) (8 %), Canva MagicDesign (9 %), OpenAI API (5 %), GitHub Copilot (4 %) ja leonardo.ai (5 %). Muita mainintoja saaneita tuotteita olivat muun muassa Metan tekoälytuotteet (2 %) ja StableDiffusion WebUI (2 %).

Kuvio 5. Arvioi, missä määrin seuraavat liiketoiminnan osa-alueet ovat yrityksessänne hyötyneet generatiivisten tekoälytyökalujen käytöstä. (n= 164)

Tutkimus osoitti, että generatiivisten tekoälytyökalujen käyttö liiketoiminnassa jakautuu huomattavan eri lailla eri osa-alueilla (kuvio 5). Myynti, markkinointi ja viestintä ovat ne liiketoiminta-alueet, joissa tekoälytyökalut ovat tuoneet suurimmat hyödyt. Tällä osa-alueella 24 % vastaajista koki, ettei tekoälytyökaluilla ole ollut vaikutusta, kun taas 39 % vastaajista arvioi niiden vaikutuksen vaihtelevan kohtalaisesta suureen.

Asiakaspalvelussa ja tukipalveluissa vaikutus on ollut vähäisempi; 39,0 % vastaajista ilmoitti, ettei tekoälytyökaluilla ole ollut vaikutusta lainkaan, ja vain 6,9 % koki niiden vaikutuksen merkittäväksi tai suureksi. Taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon osa-alueella 45 % vastaajista arvioi, ettei tekoälytyökaluilla ole ollut vaikutusta, ja vain 11,6 % koki vaikutuksen olevan kohtalainen tai suurempi.

Tuotannon, palvelutuotannon suunnittelun, logistiikan ja laadunvalvonnan alueella 38 % vastaajista koki, ettei tekoälytyökaluilla ole ollut vaikutusta. Sitä vastoin 21,2 % vastaajista arvioi vaikutuksen kohtalaiseksi tai merkittäväksi. Tuotekehityksessä ja tutkimuksessa tilanne oli hieman parempi; 31 % vastaajista ei kokenut vaikutusta, mutta 27,0 % arvioi vaikutuksen olevan kohtalainen tai suurempi.
Strategiatyössä ja johtamisessa 39 % vastaajista koki, ettei tekoälytyökaluilla ole ollut vaikutusta, ja vain 17,4 % koki vaikutuksen kohtalaiseksi tai sitä suuremmaksi. Kansainvälisessä kaupassa peräti 44 % vastaajista ilmoitti, ettei tekoälytyökaluilla ole ollut vaikutusta, ja vain 9,6 % koki vaikutuksen olevan kohtalainen tai suurempi.

Kuvio 6. Generatiivista tekoälyä sovelletaan yrityksessämme (n=122)

Tutkimustulosten perusteella generatiivista tekoälyä hyödynnetään laajasti erityisesti sisällöntuotannossa ja ideoinnissa (kuvio 6). Yleisimmät sovelluskohteet olivat tekstisisältöjen tuottaminen (69 %) ja ideointi (61 %). Lisäksi merkittävä määrä vastaajista ilmoitti käyttävänsä tekoälyä kuvasisältöjen (42 %) ja kielenkäännösten (50 %) tuottamisessa.

Vähemmän yleisiä, mutta silti merkittäviä käyttökohteita olivat analyysit ja yhteenvedot (29 %), äänisisältöjen tuottaminen (13 %), asiakaspalvelun automatisointi (11 %) ja videosisältöjen tuottaminen (11 %). Ennusteiden tekemisessä generatiivista tekoälyä hyödynsi vain 7 % vastaajista.

Lisäksi 21 % vastaajista ilmoitti muita erinäisiä käyttökohteita, jotka eivät sisältyneet annettuihin vaihtoehtoihin. Avoimissa vastauksissa nousi esimerkiksi esille tarve generatiivisen tekoälyn soveltamiseen hankinnan ja logistiikan automatisoinnissa ja ohjelmistokehityksessä. Avoimissa vastauksissa korostui lisäksi, että tekoälyä ei käytetä vielä mitenkään yrityksen toiminnassa.
Osaamistarpeet tekoälyn hyödyntämisessä ja käyttöoikeuksissa

Kuvio 7. Yrityksemme kaipaa lisää osaamista seuraaviin generatiivisen tekoälyn käyttökohteisiin (n=144)

Tulosten perusteella suurin osa yrityksistä kaipaa lisää osaamista erityisesti myynnin, markkinoinnin ja viestinnän osa-alueilla, joissa 76 % vastaajista ilmoitti tarpeesta lisäosaamiseen (kuvio 7). Seuraavaksi eniten osaamista kaivataan asiakaspalvelun ja tukipalveluiden alueella (53 %) sekä tuotekehityksen ja tutkimuksen alueella (37 %).

Taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon osa-alueella 32 % vastaajista koki tarvitsevansa lisää osaamista, kun taas tuotannon, palvelutuotannon suunnittelun, logistiikan ja laadunvalvonnan osa-alueella tarve oli 35 %. Strategiatyö ja johtaminen (29 %) sekä kansainvälinen kauppa (20 %) olivat alueita, joissa osaamistarve oli hieman alhaisempi. Muina vastauksina kartoituksessa nousi esille tarve osaamisen lisäämiseen generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä esimerkiksi tutkimustiedon referoinnissa, ohjelmoinnissa ja omalla palvelimella ajettuihin sekä tietoturvallisiin ratkaisuihin.

Avoimista vastauksista ilmenee, että vastaajat kaipaavat lisää tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä generatiivinen tekoäly on, mitä hyötyjä se voi tuottaa ja mitä haasteita sen käyttöön liittyy. Vastaajat ovat kiinnostuneita erityisesti sisällöntuotannosta, kuten tekstin ja kuvien generoinnista, sekä rutiinitehtävien, kuten tarjouslaskennan ja hinnoittelun automatisoinnista. Vastaajat näkevät mahdollisuuksia hyödyntää generatiivista tekoälyä esimerkiksi kaupan, peli- ja viihdealan innovaatioissa, ja toivovat yhteistyötä sijoittajien kanssa kehittääkseen uusia bisnesideoita tekoälyn avulla. Vastaajat ovat myös kiinnostuneita maksullisten tekoälypalveluiden eduista ilmaisiin verrattuna, sekä siitä, kuinka turvallisesti ja luotettavasti generatiivista tekoälyä voidaan integroida suljettuihin järjestelmiin.

Toisaalta vastauksista käy ilmi, että vastaajat kokevat myös varauksellisuutta ja epäluottamusta generatiivista tekoälyä kohtaan. Vastaajat kritisoivat tekoälyn generoimien sisältöjen suppeutta ja vinoumaa, jotka heikentävät niiden hyödyntämistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Vastauksissa tuli esille myös harmittavan heikko kehitystilanne turvallisten tekoälymallien integroimisessa suljettuihin järjestelmiin.

Kuvio 8. Olemme huolissamme tekoälyllä luomamme materiaalin käyttöoikeuksista (n=159)

Tulosten perusteella lähes puolet vastaajista (43 %) ei osannut sanoa, ovatko he huolissaan tekoälyllä luodun materiaalin käyttöoikeuksista (kuvio 8). Tämä viittaa siihen, että monilla yrityksillä ei ole selkeää käsitystä tai tietoa siitä, miten tekoälyn tuottaman materiaalin käyttöoikeudet vaikuttavat heidän liiketoimintaansa.

Toisaalta 26 % vastaajista ilmaisi huolensa käyttöoikeuksista, mikä osoittaa, että osa yrityksistä tiedostaa potentiaaliset riskit ja haasteet tekoälyn tuottaman sisällön omistajuudessa ja käytössä. Kuitenkin, 31 % vastaajista ei ollut huolissaan, mikä saattaa viitata joko luottamukseen nykyisiin käytäntöihin tai tietämättömyyteen mahdollisista riskeistä.

Tekoälytyökalujen tulevaisuuden mahdollisuudet ja resursointi

Kuvio 9. Arvioikaa, missä määrin seuraavat liiketoiminnan osa-alueet yrityksessänne tulevat hyötymään tulevaisuudessa generatiivisten tekoälytyökalujen käytöstä. (n=165)

Generatiivisen tekoälyn hyödyt koetaan vähintään kohtalaisina kaikissa liiketoiminnan alueissa (kuvio 9). Tulosten perusteella suurimmat hyödyt generatiivisten tekoälytyökalujen käytöstä tulevaisuudessa nähdään myynnin, markkinoinnin ja viestinnän alueilla, jossa 74 % vastaajista arvioi vaikutuksen olevan kohtalainen tai suurempi. Tämä osoittaa vahvaa luottamusta siihen, että tekoälytyökalut voivat merkittävästi parantaa näiden liiketoiminta-alueiden suorituskykyä.

Asiakaspalvelun ja tukipalveluiden sekä tuotekehityksen ja tutkimuksen alueilla nähtiin myös huomattavia hyötyjä. 59 % vastaajista arvioi vaikutuksen olevan kohtalainen tai sitä suurempi. Taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon (49 %) sekä tuotannon, palvelutuotannon suunnittelun, logistiikan ja laadunvalvonnan (48 %) osa-alueissa noin puolet vastaajista arvioi vaikutusten olevan kohtalaisia tai sitä suurempia.

Strategiatyö ja johtaminen (44 %) sekä kansainvälinen kauppa (29 %) saivat alhaisimmat tulokset, mikä viittaa siihen, että näillä alueilla tekoälytyökalujen hyödyt eivät ole yhtä selkeitä tai niitä ei vielä täysin ymmärretä.

Kuvio 10. Yrityksessämme on jo huomioitu generatiivisen tekoälyn käyttöönottoon vaadittavien resurssien tarve (n=168)

Tulosten perusteella suurin osa yrityksistä ei ole vielä ryhtynyt toimenpiteisiin generatiivisen tekoälyn käyttöönoton resursoinnissa (kuvio 10). 46 % vastaajista ilmoitti, ettei heidän yrityksensä ole vielä resursoinut tekoälyn käyttöönottoon mitään, ja 23 % koki, ettei heillä ole kyvykkyyttä arvioida tarpeita. Tämä viittaa siihen, että tietoisuuden ja osaamisen lisääminen tekoälyn mahdollisuuksista ja käyttöönotosta on edelleen tarpeen.

Toisaalta 17 % vastaajista kertoi varanneensa aikaa ja aikovansa suunnitelmallisesti tutustua tekoälyjen käyttöön, mikä osoittaa, että osa yrityksistä on jo ottanut ensiaskeleita tekoälyn integroimiseksi toimintaansa. Vain 2 % vastaajista oli varannut resursseja esimerkiksi kuukausittaisiin lisensseihin ja koulutuksiin, ja 9 % vastaajista ilmoitti tehneensä hankintoja, mikä osoittaa, että vain harva yritys on vielä ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin. Avoimissa vastauksissa tuli esille, että vastaajat ovat eri vaiheissa generatiivisen tekoälyn käyttöönotossa ja sen resursoinnissa, mutta esimerkiksi tarvittavia lisenssejä on hankittu osassa yrityksistä.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Tekoälykartoitus on antanut kattavan kuvan yritysten tilanteesta generatiivisen tekoälyn käytössä ja tarpeissa Päijät-Hämeen alueella. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritykset tarvitsevat lisää tietoa ja tukea generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseksi. Useimmat yritykset ovat vasta seuraamassa tekoälyn kehitystä tai arvioimassa sen vaikutuksia, mutta vain harvat ovat edenneet konkreettisiin toimenpiteisiin tai integroineet tekoälyä toimintaansa. Koulutuksen ja resurssien tarjoaminen on tärkeää, jotta yritykset ymmärtäisivät paremmin generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet ja voisivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

Suurin osa yrityksistä on keskittynyt generatiivisen tekoälyn kehityksen merkitykseen erityisesti myynnin, markkinoinnin ja viestinnän alueilla. Nämä alueet tarjoavat suurimmat hyödyt tekoälyratkaisujen hyödyntämisestä, ja niihin kannattaa panostaa jatkossakin. Lisäksi on tärkeää lisätä tietoisuutta tekoälyn tuottaman materiaalin käyttöoikeuksista ja kehittää selkeitä käytäntöjä niiden hallitsemiseksi. Asiakaspalvelun ja tuotekehityksen alueilla tekoälyä on myös hyödynnetty, mutta laajempaa käyttöönottoa ja osaamista tarvitaan. Yritykset ovat aktiivisesti testanneet erilaisia generatiivisen tekoälyn tuotteita, erityisesti OpenAI ChatGPT:tä, mikä osoittaa vahvaa kiinnostusta tekoälyn käyttöön eri liiketoiminta-alueilla. Tämä tarjoaa hyvän pohjan laajemmalle tekoälyn integroinnille liiketoimintaprosesseihin. Tietoturva on merkittävä huolenaihe monille yrityksille, mutta monilla ei ole vielä selkeää suunnitelmaa tietoturvariskien hallitsemiseksi tekoälyn käytössä. Tämä osoittaa tarpeen lisätä tietoisuutta tietoturvariskeistä ja kehittää selkeitä tietoturvakäytäntöjä, jotka kattavat generatiivisen tekoälyn käytön.

Ladecin ja LAB-ammattikorkeakoulun Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hanke tukee yritysten tietoisuutta ja osaamista generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista sekä tarjoaa yrityksille tukea ja valmennusta tekoälyn käyttöönotossa sekä hyödyntämisessä. Valmennussarjassa keskitytään generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnan eri osa-alueilla. Tämän kartoituksen tuloksia on hyödynnetty tekoälyvalmennuksen sisältöjen suunnittelussa, jossa otetaan erityisesti huomioon kartoituksessa esille tulleet yritysten tarpeet eri osa-alueilla ja toisaalta huolet esimerkiksi tietoturvaan ja tekijänoikeuksiin liittyen. Keväällä 2024 toteutetusta valmennuksesta saatu palaute on ollut positiivista ja valmennuksiin osallistuneet yritykset ovat kokeneet valmennuksen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Kartoituksen ja palautteiden pohjalta hanke järjestää tulevaisuudessakin valmennuksia ja tapahtumia, jotka tukevat tekoälyn soveltamista ja hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä.

Lähteet

Chui, M., Hazan, E., Roberts, R., Singla, A., Smaje, K., Sukharevsky, A., Yee, L. & Zemmel, R. 2023. The economic potential of generative AI: The next productivity frontier. McKinsey & Company. Viitattu 27.6.2024. Saatavissa https://www.mckinsey.com/capabilities/mckinsey-digital/our-insights/the-economic-potential-of-generative-ai-the-next-productivity-frontier

LAB. 2024. Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekoalysta-tehokkuutta-ja-asiakkuuksia

OECD. 2023. OECD Science, Technology and Innovation Outlook 2023: Enabling Transitions in Times of Disruption. OECD Publishing. Viitattu 23.7.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1787/0b55736e-en

Thelle, M., Lundberg, A., Hovmand, B., Woltmann, H., Virtanen, L., Tranholm-Mikkelsen, N., Pedersen, S & Oure, A. 2024. The economic opportunity of generative AI in Finland. Implement Consulting Group. Viitattu 23.7.2024. Saatavissa https://implementconsultinggroup.com/article/the-economic-opportunity-of-generative-ai-in-finland

Kirjoittajat

Lotta Toivonen on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori ja oppimisympäristö Labtic-digimarkkinointitoimiston kehittäjä ja valmentaja. Hän toimii Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeen markkinoinnin asiantuntijana.

Eve Salo toimii tietojohtamisen ja markkinoinnin asiantuntijana Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:ssä ja viestintäassistenttina Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeessa.

Ninni Andelin toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä ja TKI-asiantuntijana Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/826932 (CC0)

Viittausohje

Toivonen, L., Salo, E. & Andelin, N. 2024. Yritysten tekoälyn hyödyntämisen ja käyttövalmiuden tilanne Päijät-Hämeessä. LAB RDI Journal. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/yritysten-tekoalyn-hyodyntamisen-ja-kayttovalmiuden-tilanne-paijat-hameessa/