Tekoäly on väsymätön kirjoittaja, joka pystyy tuottamaan loputtomasti tekstiä aiheesta kuin aiheesta. Toisinaan se on niin sujuvaa ja uskottavaa, ettei sitä erota ihmisen työstä. Suomen kieltä kielimallit eivät kuitenkaan vielä hallitse täydellisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan muutamia tekstin piirteitä, jotka voivat viitata siihen, että kirjoitus on lähtöisin tekoälyn syövereistä.

Kirjoittaja: Paula Vitie

Mistä siis tunnistaa tekoälyn kirjoittaman tekstin? Ei välttämättä mistään. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että ei ole varmaa tapaa erottaa ihmisen ja tekoälyn kirjallisia tuotoksia toisistaan. Vaikka käytettävissä on monia erilaisia tunnistustyökaluja, ne eivät ole luotettavia (Weber-Wolff ym. 2023), ja ihmisen tekemät arviot menevät pääasiassa pieleen (Cheng ym. 2025).

Tarvitseeko tekoälyn tekstiä edes tunnistaa? Ei aina. Joissakin tilanteissa ei ole erityistä merkitystä sillä, onko kirjoitelma alun perin tekoälyn luomus, jos ihminen on sen tarkoitukseen sopivaksi todennut. Lisäksi tekoälyn käyttäminen kielenhuoltoon ja jopa tekstin sujuvoittamiseen on akateemisissakin yhteyksissä usein sallittua (esim. LUT Academic Library 2026), mikä saattaa antaa ihmisen tekstille hieman konemaisen vivahteen mutta ei silti tee siitä tekoälyn kirjoittamaa. Ongelmia syntyy lähinnä silloin, kun ihminen väittää kielimallin tuottamaa tekstiä omakseen.

Olen omasta mielenkiinnostani tehnyt havaintoja siitä, millaiset tekstin piirteet yhdistän tekoälyyn. Tähän artikkeliin poimin satunnaisotannalla joitakin esimerkkejä Etuovi.com-sivustolla julkaistujen asuntomyynti-ilmoitusten teksteistä. Tekoälyn hyödyntäminen esittelytekstien kirjoittamiseen ei kuitenkaan missään nimessä ole väärin. Se voi pikemminkin olla tehokasta työajan käyttöä, koska myyntitekstin ei ole tarkoituskaan olla luovan kirjoittamisen juhlaa. En myöskään väitä, että nämä esimerkit sataprosenttisella varmuudella olisivat tekoälyn tuotoksia. Ne vain kovasti kuulostavat siltä.

Tekoäly vei viestijöiltä ajatusviivan

Selkeä merkki tekoälyn tuottamasta tekstistä on ylenmääräinen ajatusviivan käyttö. Se on opittu yhdistämään tekoälyyn jopa siinä määrin, että viestinnän ammattilaiset eivät enää oikein tohdi käyttää ajatusviivaa sellaisissakaan tilanteissa, joihin se sopisi (Blaken 2025). Ero aidon ja tekoälyisen ajatusviivan välillä on siinä, että tekoäly lisäilee viivoja huolettomasti sellaisiinkin paikkoihin, joissa ytimekkääseen ilmaisuun tottunut suomenkielinen valitsisi pisteen.

  • Talon päädyssä sijaitsee omalla sisäänkäynnillä oleva asunto, joka on vuokrakäytössä – tämä tuo vakautta ja joustavuutta asumiseen.
  • Tämä koti ei ole vain rakennus – se on elämäntapa, joka yhdistää estetiikan, toiminnallisuuden ja luonnon harmonian.

Kuten esimerkeistä huomaa, tekoäly alkaa helposti myös rönsyillä ja toistaa itseään. Se ei tunne ihmisen kykyä tehdä päätelmiä tai lukea rivien välistä, vaan pyrkii selittämään asiat niin, ettei mitään monitulkintaisuuden mahdollisuutta jää. Asuntomyynti-ilmoituksissa tämä voi johtaa esimerkiksi ylenpalttiseen adjektiivien käyttöön ja mahtipontiseen tunnelmien maalailuun.

  • Korkean olohuoneen ilmavuus, toiseen kerrokseen vievien portaiden ilmaisuvoimaiset kaiteet, uhkea kalanruotoparketti, marmoritakka ja marmori-ikkunalaudat.
  • Ympärivuotinen ulkoporeallas tarjoaa elämyksellisen kontrastin vuodenaikojen vaihtuessa – höyryävä vesi talvi-illassa, kesäyön valo terassin yllä.

Asiatekstissä rönsyily näkyy paljona puheena mutta vähänä sisältönä. Tekoälyn tuottamaa tekstiä on vaikea tiivistää, koska siinä ei aina ole selkeää ydintä tai keskeistä ajatusta. Kielimallit perustuvat jo olemassa oleviin teksteihin, minkä vuoksi ne kierrättävät vanhoja ideoita sen sijaan, että loisivat aidosti uutta (Circelli 2026). Lisäksi tekoäly ei itsenäisesti määrittele, kenelle se kirjoittaa, vaan yrittää huomioida kaikki mahdolliset lukijat ja miellyttää kaikkia. Niinpä se ei ota kantaa vaan pyrkii pikemminkin vesittämään vahvat mielipiteet, jos ihminen niitä sille tarjoaa.

Suomen kielioppi hämmentää tekoälyä

Tekoälyn suomen kielen taju on vielä kovin horjuva. Sen sanavalinnat ja tyyli perustuvat pitkälti englantiin (Tolonen & Karppinen 2026), minkä vuoksi kielikuvat ja vakiintuneet fraasit eivät siltä oikein luonnistu. Ilmaisut ovat epätarkkoja, kummallisiakin. Tekoäly kompastelee myös suomen kielen kielioppiin, joka on toki suomalaisillekin usein vaikeaa – kuinka moni muistaa, että lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla? Jatketaan myynti-ilmoitusten parissa:

  • Sauna- ja kylpyosastossa on panostettu viimeiseen asti.
  • Tasokasta, syvästi arvopohjaista arkkitehtuuria, jossa jalopuu ja marmori pehmentävät – laadukkaan rakentamisen ajan paikallaan valettua – betonia.
  • Tällaisia koteja ei synny enää. Nyt yksi niistä on avoinna.

Englannin kielen vaikutuksen tekoälyn ilmaisuun huomaa hyvin listan viimeisestä esimerkistä. Siinä tekoäly ei ole osannut huomioida, että free-sanalla on useita vastaavuuksia suomessa, ja tähän lauseeseen niistä paras olisi vapaana. Tekoäly voi tukea kirjoittajia tekstin tuottamisessa, mutta vastaavasti se tarvitsee tuekseen ihmisen, joka ymmärtää suomen kieltä sellaisella ihmismäisellä tavalla, johon kone ei kykene.

Ihminen on jo väsynyt

Markkinatalouden maailmassa on huomattu kuluttajien jo kyllästyneen tekoälyyn. Aitoudesta ja persoonallisuudesta – ihmisyydestä – on tullut myyntivaltti, koska kuluttajat eivät pidä teeskentelystä. (Gilbert 2026.) Tekoälyä voi totta kai pyytää kirjoittamaan kuin asuntomyyjä tai tutkimusaiheensa pätevä asiantuntija, ja se omaksuu roolin parhaimmillaan hyvinkin uskottavasti, mutta se ei silti ole kumpaakaan.

Tekoälystä on kuitenkin tullut osa arkipäivää niin, että emme varmasti edes tiedä, missä kaikissa yhteyksissä siihen törmäämme. Yritykseni tunnistaa tekoälyn tuottamia tekstejä on tavallaan myös mietintää siitä, millainen oma suhteeni tekoälyyn on ja milloin sen käyttö on mielestäni perusteltua, milloin lähinnä ajattelun laiskuutta. Kielimallien kehittyminen pakottaa niin yksittäiset ihmiset kuin organisaatiotkin käymään tällaista jatkuvaa neuvottelua ja pohdintaa tekoälyn käyttötarkoituksista ja etiikasta.

Korkeakoulujen tehtävä on opettaa opiskelijoille vastuullista tekoälyn käyttöä niillä tiedoilla, jotka meillä sen mahdollisuuksista tällä hetkellä on. Emme ehkä osaa edes arvata, millaisia tekoälytaitoja työelämässä muutaman vuoden päästä tarvitaan ja miten tekoälyyn silloin suhtaudutaan. Varovaisesti toivon, että tekoälyväsymys heijastuu omaäänisen kirjoittamisen arvostuksen kasvuna ja että tekoäly ei koskaan opi kirjoittamaan kunnollista suomen kieltä.

Lähteet

 Blaken, S. 2025. ChatGPT stole my em dash. Webdna 19.5.2025. Viitattu 7.4.2026. Saatavissa https://webdna.co.uk/journal/chatgpt-stole-my-em-dash

Cheng, A., Lin, Y., Reedy, G., Joseph, C., Wirkowski, S., Mallette, V., Nagesh, V., Krieser, D. & Calhoun, A. 2025. Ability of AI detection tools and humans to accurately identify different forms of AI-generated written content. Advances in Simulation. Vol. 10, 66. Viitattu 7.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s41077-025-00396-6

Circelli, R. 2026. Did AI Write That? 7 Signs You’re Reading Content From a Bot. PC Mag 24.3.2026. Viitattu 7.4.2026. Saatavissa https://www.pcmag.com/explainers/did-ai-write-that-7-signs-youre-reading-content-from-a-bot

Gilbert, C. F. 2025. Content Marketing in the Era of AI Fatigue. Commentary. Street Fight 11.11.2025. Viitattu 7.4.2026. Saatavissa https://streetfightmag.com/2025/11/11/content-marketing-in-the-era-of-ai-fatigue/

LUT Academic Library. 2026. LAB Julkaisijan opas: Generatiivisen tekoälyn käyttö LABin julkaisuissa. Viitattu 7.4.2026. Saatavissa https://libguides.lut.fi/LAB_julkaisijalle/tekoaly

Tolonen, R. & Karppinen, L. 2026. Tekoäly tekstityön tukena – kokemuksia virastomaailmasta. Kielikello 24.2.2026. Viitattu 7.4.2026. Saatavissa https://kielikello.fi/tekoaly-tekstityon-tukena/

Weber-Wulff, D., Anohina-Naumeca, A., Bjelobaba, S., Foltýnek, T., Guerrero-Dib, J., Popoola, O., Šigut, P. & Waddington, L. 2023. Testing of detection tools for AI-generated text. Journal of Educational Integrity. Vol. 19, 26. Viitattu 2.4.2026. Saatavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s40979-023-00146-z

Kirjoittaja

Paula Vitie työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä kehittämisasiantuntijana. Tämän tekstin viimeisen kappaleen muotoiluun hän pyysi neuvoa tekoälyltä mutta ei ollut tyytyväinen sen ehdotuksiin.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/lyijykyn%c3%a4t-kirjoittaminen-1486278/ (CC0)

Viittausohje

Vitie, P. 2026. Miten voi tunnistaa tekoälyn kirjoittaman tekstin? LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/miten-voi-tunnistaa-tekoalyn-kirjoittaman-tekstin/