Suuret ongelmat pienissä kunnissa

Väestön ikääntyminen, muuttotappio, palveluiden heikkeneminen, osaavan työvoiman saatavuus ja tiukka kuntatalous pakottavat etsimään uusia ratkaisuja kuntien elinvoiman vahvistamiseen. Samaan aikaan digitalisaatio, monipaikkainen asuminen, kestävä matkailu, teknologia ja paikallisiin vahvuuksiin perustuva kehittäminen voivat tuoda uusia mahdollisuuksia kuntiin. Pienten kuntien tulevaisuus ei ole vain valoisa tai synkkä. Se riippuu valinnoista, joita tehdään kunnissa, maakunnissa ja valtakunnan tasolla.

Kirjoittaja: Kirsi Kallioniemi

Mikä on pieni kunta?

Pienet kunnat ovat alle 10 000 asukkaan kuntia ja näitä on 210 Suomen kunnista. Keskimääräinen kuntakoko vuonna 2025 oli 18 354 asukasta. Kuntien mediaanikoko oli 5 983 asukasta. (Kuntaliitto 2026.) Kuntaliitolla on ollut käynnissä ohjelma Uudet kestävät kunnat – pienet kunnat, jonka tavoitteena on luoda perustaa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja teknologisesti kestäville kunnille. Kuntaliitto on materiaaleissaan listannut pienten kuntien haasteeksi mm. kutistuvan ja ikääntyvän väestöpohjan, tiukan talouden, päätöksenteko jää pienelle joukolle, lakisääteiset tehtävät ovat ylimitoitettuja resursseihin nähden ja osaamisen saatavuudessa on haasteita. Pienten kuntien mahdollisuuksiksi on listattu mm. yhteisöllisyys, ketteryys, yhteistyökyvykkyys ja kuntalaisten läheisyys. (Kuntaliitto 2022.)

Kuntien ongelmana on myös nuorten ikäluokkien ja syntyvyyden keskittyminen kaupunkiseuduille ja suuriin kaupunkeihin. Väestön väheneminen vähentää kunnan verotuloja, ja väestörakenteen muutos vaikuttaa palvelutarpeisiin. Väestöään menettävissä kunnissa asuntojen hinnat usein laskevat. Väestön koulutustasolla on merkittävä vaikutus kuntien työllisyyteen, talouteen ja kehityspotentiaaliin. Suhteellisesti eniten korkea-asteen koulutuksen suorittaneita asuu suurissa kaupungeissa ja vähiten heitä asuu pienissä kunnissa. Kuntien väestökadossa ja muuttoliikkeessä on kyse ilmiöstä, johon kunta ei itse merkittävästi pysty vaikuttamaan (VM 2022). Suomessa on yli kolmesataa kuntaa, ja niistä vain neljässäkymmenessä väestö kasvaa vuoteen 2050 mennessä. Väki vanhenee ja harvaan asutut alueet muuttuvat yhä harvemmin asutuiksi. Suurten ja keskisuurten kaupunkien väliset erot ovat kasvamassa ja Suomi jakaantuu. Etelä-Suomen suurissa keskuksissa kasvu jatkuu, mutta muissa kaupungeissa se hiipuu. (Aro 2026.) Väestön väheneminen voidaan kokea kunnissa ongelmaksi, mutta se ei ole este sopeutumiselle ja uudistamiselle (Kurvinen ym. 2022).

Millainen on pienten kuntien tulevaisuus?

Keväällä 2026 Tulevaisuuksien ennakointi ja innovaatiotoiminta –opintojakso sai toimeksiannon Taide, teknologia ja kestävä matkailu innovaatioalusta -hankkeelta selvittää, millainen on pienten kuntien tulevaisuus noin kymmenen vuoden kuluttua. Hankkeessa mukana olevilla Geopark-alueilla on pieniä kuntia yhteensä 14 ja siksi kysymys pienten kuntien tulevaisuudesta liittyy kiinteästi hankkeeseen ja sen näkökulmiin. Toimeksiantoa varten perustettiin tutkimustiimi, johon osallistui noin 160 opiskelijaa. Hyväksyttyjä raportteja laadittiin aiheesta 62.

Raporttiaineiston perusteella opiskelijoiden pienten kuntien tavoitevisioissa toistuvat samat teemat: elinvoima, luonto, etätyö, digitalisaatio, yhteisöllisyys, kestävä matkailu, paikallinen identiteetti ja kuntien välinen yhteistyö. Näiden pohjalta muodostettiin yhteinen positiivinen tavoitevisio pienille kunnille.

Vuonna 2030–2040 pienet kunnat ovat elinvoimaisia, turvallisia ja vetovoimaisia yhteisöjä. Niissä on luonnonläheinen elämäntapa, vahva yhteisöllisyys, moderni teknologia ja kestävä matkailu muodostaa perustan hyvälle elämälle, yrittäjyydelle ja työlle.

Aineistoa tiivistäen kunnat tarjoavat tulevaisuudessa asukkailleen laadukkaan arjen hyödyntäen digitaalisia palveluita, etätyömahdollisuuksia ja monipaikkaisuutta. Pienet kunnat eivät kilpaile suoraan suurten kaupunkien kanssa samoilla vahvuuksilla, vaan rakentavat menestyksen puhtaan luonnon, turvallisuuden, paikallisen identiteetin, kulttuurin ja kestävän elinkeinoelämän varaan. Tavoitevisiossa kunnat toimivat yhteistyössä yritysten, oppilaitosten, asukkaiden ja muiden kuntien kanssa luoden uusia mahdollisuuksia asumiseen, matkailuun ja yrittäjyyteen.

Mahdolliset kehityskulut

Tavoitevision taustalta voidaan tunnistaa viisi erilaista ja mahdollista kehityskulkua, jotka vaikuttavat vision toteutumiseen. Etätyö ja digitalisaatio muuttavat ja ovat muuttaneet asumista paikan suhteen. Työ, opiskelu ja palvelut eivät ole enää sidoksissa kiinteästi sijaintiin. Pienten kuntien kilpailukyky voi tulevaisuudessa perustua luontoon ja elämänlaatuun. Luontoon, kulttuuriin ja hyvinvointiin perustuva matkailu voi luoda pieniin kuntiin työpaikkoja, kasvattaa palveluita ja lisätä kuntien tunnettuutta ilman luonnon kantokyvyn ylittämistä. Aineistossa korostui näkemys siitä, että tulevaisuuden kunnissa ihmiset haluavat osallistua, vaikuttaa ja kuulua kiinteästi yhteisöön. Yhteisöllisyys lisää osaltaan hyvinvointia, turvallisuutta ja pitovoimaa. Väestökehitys ja rajalliset resurssit edellyttävät yhteistyötä pienten kuntien, yritysten, korkeakoulujen ja asukkaiden välillä. Verkostomainen toimintamalli mahdollistaa palveluiden säilymisen ja uusien innovaatioiden syntymisen.

Toimenpiteet pienissä kunnissa

Raporttiaineistosta on nostattavissa konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan mahdollisesti vaikuttaa pienten kuntien tulevaisuuteen. Digitaalisen infrastruktuurin kehittäminen nousi esiin pienten kuntien mahdollisuuksissa. Se tarkoittaisi käytännössä nopeampia verkkoyhteyksiä kuntien sisällä ja digitaalisten palveluiden sekä tekoälyratkaisujen käyttöönottoa. Digituen ja digitaitojen vahvistaminen koettiin tärkeäksi ja tasa-arvoa lisääväksi toimenpiteeksi kunnan asukkaiden välillä. Pienten kuntien mahdollisuudeksi nähtiin myös se, että kehitetään palveluita kokonaan uusilla toimintamalleilla, esim. yhdistämällä lähi-, digi- ja liikkuvat palvelut toisiinsa ja hyödyntämällä tekoälyä ja automaatiota palvelutuotannossa.

Etätyö- ja coworking-tilojen perustamisella pieniin kuntiin mahdollistetaan etätyö ja monipaikkainen asuminen. Erilaisilla asumisen kokeilumalleilla voidaan tuoda pieniä kuntia ”lähemmäs” potentiaalisia uusia asukasmarkkinoita. Pienten kuntien markkinoinnissa tulisi painottaa kuntia turvallisina, luonnonläheisinä ja edullisina asumisympäristöinä, joissa panostetaan lapsiperheiden palveluihin. Lisäksi markkinoinnissa tulisi kiinnittää huomiota sujuviin yhteisöön liittymisen toimenpiteisiin.

Paikallista kuntakulttuuria voidaan vahvistaa taidetapahtumilla, paikallisten tarinoita ja historiaa hyödyntämällä. Taidetta voitaisiin integroida nykyistä enemmän matkailuun ja kuntamarkkinointiin. Luonto-, kulttuuri- ja Geopark-kohteita voisi pienissä kunnissa tuotteistaa paremmin, esim. digitalisoinnilla ja yhteismarkkinoinnilla sekä lisäämällä ympäristövastuullisia toimintamalleja. Viimeksi mainittuun liittyvät myös uusiutuvan energian ratkaisut kunnissa ja niistä kertominen kuntalaisille ja ulkopaikkakuntalaisille.

Lopuksi

Opiskelijat näkivät pienten kuntien tulevaisuuden melko positiivisena ja paikkana, jossa on mahdollisuuksia. He luottivat vahvaan digitaalisten palvelujen kehitykseen ja sen tuomiin kehityskulkuihin. Aineiston perusteella vahvin yhteinen näkemys opiskelijoilla oli, että pienten kuntien tulevaisuus rakentuu luonnon, yhteisöllisyyden ja elämänlaadun ympärille, joita teknologia, etätyö ja kestävä matkailu vahvistavat. Opiskelijoiden pohdinnat ja havainnot olivat hyvin samanlaisia kuin Kuntaliiton toimitusjohtajan kommentti siitä, että on käynnistettävä konkreettiset toimet kuntien ja palvelurakenteiden uudistamiseksi sekä kuntien itsehallinnon ja toimintaedellytysten kehittämiseksi. (Karhunen 2026.)

Lähteet

Aro, R. 2026. Suomi jakautuu. Viitattu 16.9.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20246249

Karhunen, M. 2026. Kuntien suunta väestömurroksessa. Keskustelualoite kuntapohjaisen järjestelmän uudistamiseksi. Helsinki: Kuntaliitto. Kuntaliiton keskustelunavauksia 3/2026. Viitattu 16.9.2026. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2026/2397-kuntien-suunta-vaestonmurroksessa

Kuntaliitto. 2026. Kaupunkien ja kuntien lukumäärät ja väestötiedot. Luettu 17.9.2026. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietotuotteet-ja-palvelut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat-ja-vaestotiedot

Kuntaliitto. 2022. Uudet kestävät kunnat: pienet kunnat. Viitattu 16.9.2026. Saatavissa

https://www.kuntaliitto.fi/www.kuntaliitto.fi/kehittaminen-ja-digitalisaatio/uudet-kestavat-kunnat/uudet-kestavat-kunnat-pienet-kunnat

Kurvinen, A., Jolkkonen, A., Lemponen, V. & Kahila, P. 2022. Pienten kuntien strategiat ja luovat ratkaisut. Helsinki: Kaks – kunnallisalan kehittämissäätiö. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 114. Viitattu 16.9.2026. Saatavissa https://storage.googleapis.com/aini-julkaisut/PDF/tutkimusjulkaisu_114_pienten_kuntien_strategiat_ja_luovat_ratkaisut.pdf

Valtiovarainministeriö. 2022. Kuntapolitiikka käännekohdassa? Kuntien toimintaedellytysten vahvistaminen ja kuntapolitiikan tulevaisuuden skenaariot. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:5. Viitattu 16.9.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-910-8

Kirjoittaja

Kirsi Kallioniemi, HL, AmO, opintojen ohjaaja työskentelee lehtorina LIITO –yksikössä ja on matkailun asiantuntijana Taide, teknologia ja kestävä matkailu -innovaatioalusta hankkeessa.

Artikkelikuva:https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/talot-rakennukset-metsa-puut-16575451/ (Pexels Licence)