Miten nuoria voidaan kannustaa toimimaan hätätilanteessa ja samalla tarjota hoitotyön opiskelijoille mahdollisuus soveltaa osaamistaan käytännössä? Sammonlahden koululla toteutettu kokonaisuus kokosi yhteen yläkoululaiset, hoitotyön opiskelijat ja opettajat harjoittelemaan ensiaputaitoja käytännönläheisellä tavalla. Tapahtuma tarjosi oppilaille tärkeitä valmiuksia hätätilanteissa toimimiseen ja opiskelijoille arvokasta kokemusta ohjaamisesta, vuorovaikutuksesta sekä ammatillisen osaamisen kehittämisestä.
Kirjoittajat: Cherutoh Korir, Simo Lehtonen, Joonas Liljamo, Ben Scullion, Antti Timonen, Juuli Äikää, Nina Hietaranta & Paula Ovaska
Järjestimme Sammonlahden koulun 7.- ja 8.-luokkalaisille oppilaille ensiapupäiviä yhteistyössä koulun henkilöstön kanssa. Kahden viikon aikana opetimme ensiaputaitoja yhteensä kahdeksalle 7. luokalle ja kuudelle 8. luokalle. Jokainen luokka osallistui omaan ensiapupäiväänsä, jonka aikana oppilaat pääsivät harjoittelemaan ensiavun perusteita käytännössä. Päivien sisältö suunniteltiin LAB-ammattikorkeakoulun ja Sammonlahden koulun opettajilta saatujen lähtötietojen pohjalta. Tavoitteena oli valita sellaisia ensiaputaitoja, jotka ovat oppilaille helposti omaksuttavia, mutta samalla käytännössä hyödyllisiä arjen erilaisissa hätätilanteissa.
Alkuperäistä suunnitelmaa jouduttiin koulutusten lähestyessä hieman tiivistämään, mikä edellytti sisältöjen priorisointia. Lopulta koulutuspäivien teemoiksi valikoituivat hätäkeskukseen soittaminen, tajuttoman henkilön auttaminen, tukehtumistilanteissa toimiminen, verenvuodon tyrehdyttäminen sekä elvyttäminen. Päivät alkoivat lyhyellä teoriaosuudella, minkä jälkeen oppilaat pääsivät pienryhmissä harjoittelemaan taitoja käytännössä eri rasteilla.
Käytännön harjoittelu vahvisti ensiaputaitoja
Ensiapupäivän keskeinen tavoite oli tarjota oppilaille mahdollisuus harjoitella taitoja käytännössä. Yksi harjoituspisteistä keskittyi tajuttoman henkilön auttamiseen ja kylkiasennon käyttöön. Oppilaat tutustuivat ensin mallisuoritukseen, jonka jälkeen he harjoittelivat tekniikkaa pareittain. Osa osallistujista tunsi kylkiasennon perusidean jo ennestään, mutta monille hengitysteiden avaaminen ja autettavan turvallinen tukeminen olivat uusia asioita. Vaikka fyysinen läheisyys aiheutti joillekin aluksi epäröintiä, suurin osa osallistui harjoitteluun aktiivisesti. Harjoitus osoitti konkreettisesti, kuinka tärkeää havainnollistaminen ja toistuva harjoittelu ovat ensiaputaitojen oppimisessa.
Tukehtumistilanteita käsittelevällä rastilla harjoiteltiin selkäiskuja sekä Heimlichin otetta aikuisille, isommille lapsille ja vauvoille soveltuvilla harjoitusvälineillä. Vaikka monet tiesivät selkäiskujen periaatteen, Heimlichin ote oli suurimmalle osalle uusi toimintatapa. Harjoittelu vaati tarkkuutta, mutta käytännön tekeminen herätti paljon kiinnostusta ja auttoi oppilaita ymmärtämään, kuinka tärkeää on toimia nopeasti tilanteissa, joissa hengitystiet ovat tukkeutuneet.
Verenvuodon tyrehdyttämisen rastilla oppilaat perehtyivät painesiteen ja kiristyssiteen käyttöön. Aluksi näytimme, kuinka paineside voidaan tehdä sekä valmiilla välineillä että tarvittaessa myös tilapäisratkaisuja hyödyntäen. Tämän jälkeen harjoiteltiin kiristyssiteen käyttöä käytännössä. Osa osallistujista kertoi oppineensa ensiaputaitoja aiemmin esimerkiksi partiotoiminnassa tai vapaapalokunnassa, mutta useimmille aihe oli uusi. Erityisesti kiristyssiteen käyttö herätti paljon kiinnostusta ja auttoi hahmottamaan, kuinka vakavia tilanteita runsas verenvuoto voi aiheuttaa ja kuinka ratkaisevaa nopea ensiapu voi olla.
Elvytysrastilla opetettiin elottomuuden tunnistamista, hätäilmoituksen tekemistä, laadukasta paineluelvytystä sekä sydäniskurin käyttöä. Harjoittelussa hyödynnettiin elvytysnukkeja ja harjoitussydäniskureita, jotka mahdollistivat konkreettisen tekemisen ja välittömän palautteen. Monilla oppilailla ei ollut aiempaa kokemusta elvytyksestä, joten tärkeänä tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitä elvytys on ja miksi jokaisen kannattaa uskaltaa auttaa hätätilanteessa. Harjoittelun aikana painelutekniikka kehittyi nopeasti, ja monet saavuttivat erittäin hyvän suoritustason jo lyhyen harjoittelun jälkeen. Oppilaiden motivaatio ja kiinnostus näkyivät aktiivisena osallistumisena koko rastin ajan.
Oppimista oppilaille ja opiskelijoille
Koulutuspäivien aikana oppilaat osallistuivat toimintaan innokkaasti ja aktiivisesti. Alun jännityksen jälkeen myös kouluttajina toimineet opiskelijat löysivät yhteisen rytmin, ja päivät etenivät sujuvasti. Vaikka oppilaiden antama suora palaute jäi melko vähäiseksi, se oli sävyltään positiivista. Koulun opettajilta saatu palaute kertoi, että koulutuspäivien aiheet olivat jääneet oppilaiden mieleen ja herättäneet keskustelua vielä myöhemmin. Erityisen ilahduttavaa oli kuulla, että ensiaputaitojen harjoittelua pidettiin tärkeänä ja vastaavanlaisille koulutuksille toivottiin jatkoa myös tulevaisuudessa. Kokonaisuudessaan tapahtuma onnistui hyvin ja tuki oppilaiden ensiapuosaamisen kehittymistä.
Tapahtuma tarjosi samalla hoitotyön opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa oppimaansa aidossa toimintaympäristössä. Käytännön tilanteissa toimiminen, ensiaputaitojen ohjaaminen sekä vuorovaikutus erilaisten oppijoiden kanssa tukivat opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymistä. Yksi tapahtumaan osallistuneista kansainvälisistä opiskelijoista kuvasi kokemusta sekä haastavaksi että palkitsevaksi. Hänen mukaansa “At the beginning it made me nervous, but I viewed it as an opportunity to learn.” Suomeksi toteutettu koulutus haastoi käyttämään ammatillista suomen kieltä, mutta samalla ensiapusanasto tuli yhä tutummaksi ja varmuus oppilaiden ohjaamiseen lisääntyi.
Opiskelija nosti esiin myös yhteistyön merkityksen. Hänen mukaansa “What I remember most is the support I received from my classmates, teachers, and the students themselves.” Kokemus osoitti, kuinka tärkeää kannustava oppimisympäristö on erityisesti tilanteissa, joissa opiskelija harjoittelee samanaikaisesti sekä ammatillisia taitoja että vierasta kieltä. Tuen avulla myös haastavat tilanteet voivat muuttua merkittäviksi oppimiskokemuksiksi.
Kokemuksen vaikutukset näkyivät opiskelijan mukaan myös lisääntyneenä itseluottamuksena: “Overall, this helped me boost my confidence and improved my spoken Finnish skills.” Samalla tapahtuma vahvisti ymmärrystä siitä, että erilaiset oppimisympäristöt ja aidot kohtaamiset tarjoavat arvokkaita mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun.
Yhteistyö tukee kokemuksellista oppimista
Nuorten ensiapupäivän pedagoginen lähtökohta pohjautui kokemukselliseen oppimiseen, jossa oppiminen rakentuu kokemuksen, toiminnan, tiedon ja reflektion yhdistelmästä (Kolb 2015). Toiminnalliset oppimistilanteet mahdollistavat tiedon soveltamisen käytäntöön sekä tukevat oppijan aktiivista osallistumista. Ensiapupäivän aikana oppilaat pääsivät harjoittelemaan taitoja käytännössä, kun taas opiskelijat syvensivät omaa osaamistaan opettamalla ja ohjaamalla muita.
Euroopan elvytysneuvoston koulutussuositusten mukaan aktiivinen osallistuminen, käytännön harjoittelu ja toistuva harjoitteleminen ovat tehokkaita tapoja oppia ensiapu- ja elvytystaitoja (Greif ym. 2021). Nuorille suunnattu ensiapuopetus voi vahvistaa heidän valmiuksiaan tunnistaa hätätilanteita, toimia auttajina ja uskaltaa aloittaa ensiavun antaminen tarvittaessa. Nuorten ensiapupäivä osoitti, kuinka yhteistyö koulun ja korkeakoulun välillä voi parhaimmillaan tukea sekä oppilaiden että opiskelijoiden oppimista ja osaamisen kehittymistä.
Lähteet
Greif, R., Lockey, A.S., Breckwoldt, J., Carmona, F., Conaghan, P., Kuzovlev, A., Pflanzl-Knizacek, L., Sari, F., Shammet, S., Scapigliati, A., Turner, N. & Yeung, J. 2021. European Resuscitation Council Guidelines 2021: Education for Resuscitation. Resuscitation, 161, 388-407.
Kolb, D.A. 2015. Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and Development. 2nd ed. Upper Saddle River, NJ: Pearson.
Kirjoittajat
Cherutoh Korir, Paramedic Nurse Student
Simo Lehtonen, Ensihoitajaopiskelija
Joonas Liljamo, Ensihoitajaopiskelija
Ben Scullion, Paramedic Nurse Student
Antti Timonen, Ensihoitajaopiskelija
Juuli Äikää, Ensihoitajaopiskelija
Nina Hietaranta toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hän toimii myös kansainvälisessä tiimissä hoitotyön koulutusohjelmassa.
Paula Ovaska toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina.
Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/elvytyskoulutus-nuken-paalla-ohjaajan-kanssa-34104785/ (Pexels License)
Viittausohje
Korir, C., Lehtonen, S., Liljamo, J., Scullion, B., Timonen, A., Äikää, J., Hietaranta, N. & Ovaska, P. 2026. Hoitotyön opiskelijat opettamassa ensiaputaitoja yläkoululaisille. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/hoitotyon-opiskelijat-opettamassa-ensiaputaitoja-ylakoululaisille/