Muutosneuvottelut ja muut organisaatiomuutokset haastavat sekä henkilöstöä että esi-henkilöitä. Epävarmuuden keskellä esihenkilöltä odotetaan samanaikaisesti suunnan näyttämistä, henkilöstön tukemista ja toiminnan jatkuvuuden varmistamista. Tuore suo-malainen tutkimus tarjoaa kiinnostavia näkökulmia siihen, millaiset tekijät tukevat henki-löstön hyvinvointia ja muutokseen sopeutumista.
Kirjoittaja: Nina Haukemaa
Epävarmuus koskettaa koko työyhteisöä
LAB-ammattikorkeakoulu käynnisti lokakuussa 2026 koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelujen taustalla ovat taloudelliset haasteet, jotka liittyvät erityisesti TKI-rahoituksen ja lukuvuosimaksujen tulokertymään sekä toimintaympäristön muutoksiin. Muutosneuvottelujen tavoitteena on turvata organisaation pitkän aikavälin toimintaedellytykset ja kyky toteuttaa tehtäväänsä laadukkaasti (LAB-ammattikorkeakoulu 2026). Tällaisessa tilanteessa henkilöstön mahdollisuudet ymmärtää muutosta, saada tukea ja osallistua sen käsittelyyn korostuvat.
Muutosvoimavarat tukevat sopeutumista
Peltoniemi, Herttalampi & Feldt (2025) toteavat tutkimuksensa tulosten perusteella, että muutosprosessin toteutukseen liittyvät voimavaratekijät olivat tutkimusympäristön henkilöstön sopeutumisen kannalta keskeisimpiä. Mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa muutoksen suunnitteluun koettiin sopeutumisen kannalta olennaisiksi. Toisena muutosprosessiin liittyvänä voimavarana tunnistettiin muutoksen ymmärtäminen, johon sisältyivät muutoksen perustelut, viestintä ja tiedottaminen. Tutkimuksessa tunnistetut muutosvoimavarat näkyvät myös LABin käytännön toimissa käynnissä olevien muutosneuvottelujen aikana. Muutosneuvottelujen etenemisestä on viestitty koko henkilöstölle suunnatuissa henkilöstöinfoissa, joiden kaksikielinen toteutus osaltaan tukee henkilöstön yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada tietoa muutoksen etenemisestä.
Toiseksi voimavaraksi tunnistettiin lähityöyhteisön tuki, johon sisältyi myös esihenkilöltä saatu tuki ja sosiaalisen tuen eri muodot. Emotionaalinen tuki kattoi mahdollisuuden tunteiden käsittelyyn ja keskusteluun, avun saamisen sekä yhteenkuuluvuuden kokemuksen. Esihenkilön tarjoamaan tukeen kuuluivat emotionaalinen tuki, läsnäolo ja tavoitettavuus arjessa sekä vastuunkanto. (Peltoniemi ym. 2025.)
LABissa esihenkilöitä on muutosneuvottelujen aikana ohjeistettu olemaan henkilöstön tavoitettavissa ja tarjoamaan mahdollisuuksia sekä yhteisiin että henkilökohtaisiin keskusteluihin. Omassa työssäni pidän tärkeänä myös konkreettista läsnäoloa. Olen viikoittain läsnä molemmilla kampuksilla, jolloin keskustelulle ja kohtaamiselle syntyy mahdollisuuksia myös osana tavallista työarkea.
Peltoniemen ym. (2025) tutkimuksessa johdon toiminta muutosvoimavarana sisälsi johtamiskulttuurin ja toiminnan läpinäkyvyyden, johdon osoittaman ymmärryksen sekä johdon etäisyyden tai näkyvyyden henkilöstölle muutosprosessissa. Sopeutumista tukevaksi johtamiseksi koettiin ihmislähtöinen ja osallistava johtaminen. Johdon toiminnan läpinäkyvyyden, kuten päätösten perusteluiden ja avoimuuden, koettiin tukevan sopeutumista sekä lisäävän työntekijöiden luottamusta johtoon ja muutoksen ymmärtämistä ja hyväksymistä. Johdon näkyvyyden eli fyysisen, sosiaalisen ja viestinnällisen läsnäolon koettiin myös ilmentävän vastuunkantoa ja siten auttavan muutoksen hyväksymistä.
Muutosvoimavarat työhyvinvoinnissa ja organisaatioon sitoutumisessa
Mölsä, Salmirinne, Herttalampi & Feldt (2023) tarkastelivat tutkimuksessaan kolmea muutosvoimavaraa: muutosta koskevaa viestintää, osallistumista päätöksentekoon ja muutostukea. Näitä voimavaroja koskevien kokemusten perusteella tutkittavat jakautuivat vähäisten, keskimääräisten ja korkeiden muutosvoimavarojen profiileihin. Muutosvoimavaraprofiilit olivat yhteydessä työhyvinvointiin. Eniten muutosvoimavaroja kokeneilla työuupumus oli vähäisintä ja työn imu vahvinta. Vastaavasti vähiten muutosvoimavaroja kokeneilla työuupumus oli yleisintä ja työn imu heikointa. Lisäksi tulokset tukevat Mölsän ym. oletusta siitä, että työn vaatimusten ja voimavarojen mallin perinteisten hyvinvointiulottuvuuksien lisäksi voimavarat ovat yhteydessä myös työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin organisaatiomuutoksessa. Koska organisaatiomuutoksilla voi olla kielteisiä vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja organisaatioon sitoutumiseen, muutostilanteessa on tärkeää vahvistaa työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista tukevia tekijöitä.
Kuka tukee esihenkilöä?
Muutosneuvottelutilanteessa esihenkilön rooli on kaksijakoinen. Esihenkilöltä odotetaan samanaikaisesti henkilöstön tukemista ja muutoksen viemistä eteenpäin, vaikka hän on samalla itsekin muutoksen kohteena. Tämä voi osaltaan lisätä esihenkilön kuormitusta.
Rossi, Vähäsantanen & Pyykkönen (2025) nostavat esiin, että esihenkilön rooli työntekijöiden työhyvinvoinnin tukijana on tärkeä, mutta samalla huomiota tulisi kiinnittää myös esihenkilön omaan työhyvinvointiin ja sen tukemiseen. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on tärkeää aito ihmisten kohtaaminen ja heidän henkilökohtaisista kokemuksistaan liikkeelle lähteminen. Oleellista on löytää yksilöllisiin tarpeisiin sopivia keinoja työhyvinvoinnin tukemiseen ja vahvistamiseen eikä vain tarjota teknistä työkalupakkia.
Myös Peitsalon (2025) mukaan esihenkilön kyky tukea tiimiään edellyttää omasta hyvinvoinnista ja työkuorman hallinnasta huolehtimista. Esihenkilön hyvinvointia tukevat muun muassa oman esihenkilön tuki, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä organisaation selkeät linjaukset ja johdonmukainen viestintä. Esihenkilön hyvinvoinnista huolehtiminen on siten myös osa onnistunutta muutoksen johtamista.
Johtaminen silloin, kun vastauksia ei vielä ole
Muutosneuvottelujen aikana esihenkilölläkään ei ole vastauksia kaikkiin henkilöstön kysymyksiin. Epävarmuutta ei voi poistaa kertomalla jotain, mitä ei vielä tiedetä. Esihenkilö voi kuitenkin olla läsnä, kuunnella ja kertoa sen, mitä tilanteesta kulloinkin tiedetään. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että tavallinen työarki jatkuu mahdollisimman sujuvana.
Hyvä johtaminen ei epävarmuuden keskellä edellytä kaikkien vastausten tietämistä. Joskus tärkeämpää on olla läsnä silloin, kun vastauksia vielä odotetaan.
Lähteet
LAB-ammattikorkeakoulu 2026. LAB-ammattikorkeakoulu käynnistää muutosneuvottelut. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/uutiset/lab-ammattikorkeakoulu-kaynnistaa-muutosneuvottelut
Mölsä, E., Salmirinne, T., Herttalampi, M. & Feldt, T. 2023. Muutosvoimavarojen yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveysalan organisaation muutosprosessissa. Työelämän tutkimus. Vol. 21, nro 2. Viitattu 22.10.2026. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/120953
Peitsalo, P. 2025. Hyvinvoiva esihenkilö pystyy viemään muutosta eteenpäin. Työterveyslaitos. Viitattu 23.10.2026. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/hyvinvoiva-esihenkilo-pystyy-viemaan-muutosta-eteenpain
Peltoniemi, E., Herttalampi, M. & Feldt, T. 2025. Muutosvoimavarat organisaatiomuutoksessa ja niiden merkitys henkilöstön sopeutumiselle, työhyvinvoinnille ja sitoutumiselle. Työelämän tutkimus. Vol. 23, nro 3, 393–425. Viitattu 22.10.2026. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/142074
Rossi, M., Vähäsantanen, K. & Pyykkönen, S. 2025. Työhyvinvointitoimijuus esihenkilötyössä: Tarinoita uuden toimijuuskäsitteen taustalle. Aikuiskasvatus. Vol. 45, nro 1, 6–19. Viitattu 23.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.33336/aik.126142
Kirjoittaja
Nina Haukemaa toimii osaamispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/puut-1102409/ (Pexels License)
Artikkelin suunnittelussa on hyödynnetty generatiivista tekoälyä aiheen rajaamisessa, rakenteen suunnittelussa, lähdeaineiston kartoittamisessa sekä käsikirjoituksen kielellisen ilmaisun kehittämisessä. Kirjoittaja on tarkistanut kaikki lähteet alkuperäisistä julkaisuista, arvioinut niiden soveltuvuuden artikkeliin ja vastaa artikkelin sisällöstä kokonaisuudessaan.
Viittausohje
Haukemaa, N. 2026. Kun vastauksia ei vielä ole – esihenkilönä epävarmuuden keskellä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kun-vastauksia-ei-viela-ole-esihenkilona-epavarmuuden-keskella/