Julkisissa hyvinvointiorganisaatioissa kehityshankkeet ovat nykyisin merkittävä muutosjohtamisen työkalu. Pitkään valmistelussa ollut sote-uudistus käynnistyy lopulta vuonna 2023. Valmistelutyötä on johdettu suurelta osin projekteina. Valmistelun rahoittajina ovat usein julkinen sektori – valtio, ministeriöt ja vähemmässä määrin yksityinen sektori. Projekteja johdetaan ja hanketyötä tehdään sote-ammattilaisten toimesta ja esimerkiksi projektipäällikön tehtävä tai hanketoiminnassa mukana oleminen tuo uudenlaisen kehittäjäroolin organisaatiossa.

Kirjoittajat: Anu Kurvinen & Timo Saarainen

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutuksen pääpaino on perinteisesti alan substanssiosaamisessa. Jatkuva muutos vaatii lisäksi uudenlaista osaamista. Kuntayhtymiksi muodostuneilla hyvinvointialuilla tarvitaan mm. muutosjohtamista, kehittämisosaamista sekä talousosaamista. Uuteen organisoitumistapaan sisältyy mahdollisia kustannuspaineita ja kokemusperäisen tiedon häviäminen muutosprosessissa on suuri riski.

Hyvä projektijohtaminen tukee kehittämishankkeen tavoitteiden saavuttamista

Sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa on usein tavoitteena toiminnan parantaminen, asiakastyön taikka prosessien kehittäminen ja uudistaminen. Täten rakennetaan pääsääntöisesti palveluntuotantoon liittyvää substanssia, palvelumalleja, toimintamalleja jne. Substanssin kehittämisen rinnalla tulee samanaikaisesti kehittyä työn tuloksellisuus sekä hyödynnettävyys asiakkaille ja palveluntuottajille. Teos ”Project Management for Healthcare Informatics” luettelee lukuisia syitä, miksi hanketoiminnan tuloksellisuus terveydenhuollossa kehittyy hitaasti (Houston & Bove 2007) . Tällaisia syitä ovat teoksen mukaan esimerkiksi hankkeiden kompleksisuus, puutteet projektin laajuuden määrittelyssä, ongelmat sidosryhmätyössä, muutosvastarinta sekä kokoaikaisten resurssien saatavuus.

Erityisesti sidosryhmätyötä tulee korostaa sote-hankkeissa. Hankkeella voi olla vaikutusta monen työntekijäryhmän työhön tulevaisuuden sote-organisaatioissa. Täten myös näiden kustannusvaikutukset tulee olla perusteltavissa. Vaikutukset liittyvät samanaikaisesti asiakastyöhön ja asiakasrajapintojen tulee olla toimivia ja asiakaspalvelua tukevia.

Keskellä piirroskuva stetoskoopista. Sen ympärillä mm. seuraavat tekstit: Potilaan hoitoonpääsyn optimointi, liikevaihdon kasvu, resurssitehokkuus ja asiakaskokemuksen parantaminen.

Kuva 1. Projektinhallintaosaamisella saavutetaan laaja-alaisia hyötyjä organisaatioita kehitettäessä. (Kuva: Timo Saarainen & Anu Kurvinen, mukaillen Pixabay 2021)

Terveydenhuollon kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kuluneiden noin 20 vuoden aikana ja näyttävät jatkavan kasvuaan (THL 2021; Kuntaliitto 2021). Tarvetta alan kehittämiselle on, sillä esimerkiksi uudet hyvinvointialueet vuoden 2023 alusta lisäävät kehityshankkeiden merkitystä muutosten läpiviennissä. Kehityshankkeet tuottavat käytännön kokeiluja sekä työkaluja sosiaali- ja terveyssektorin toimenpideohjelmiin. Sosiaali- ja terveysalan kehityshankkeet ovat usein laajoja hankkeita, joissa esimerkiksi uusi toimintamalli tai -kulttuuri viedään kiireiseen asiakastyön arkeen. On tärkeää, että julkisen sektorin rajalliset taloudelliset resurssit valjastetaan hyödyntämään käytännön työtä. Esimerkiksi Etelä-Karjalan kunnat eivät olleet halukkaita Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten lisärahoituspyyntöön syksyllä 2021 ja syntynyt rahoitusvaje johti organisatorisiin toimenpiteisiin.

Hyvä projektin suunnittelu ja johtaminen varmistavat hankkeen tavoitteiden toteutumisen määräajassa ja budjetti huomioon ottaen. Onnistunut sidosryhmätyö varmistaa tulosten laajentamisen osaksi normaalia toimintaa.

LAB-ammattikorkeakoulussa räätälöityä projektinhallinnan koulutusta

LAB –ammattikorkeakoulussa järjestetään räätälöityä projektinhallinnan koulutusta sosiaali- ja terveysalan kehityshankkeissa toimiville. Koulutus soveltuu projektipäälliköiden lisäksi hankkeiden valmistelijoille, tukiorganisaation toiminnoissa työskenteleville sekä muille hanketyöntekijöille.

LAB toteutti joukolle Eksoten hankkeissa toimivia projektinhallinnan valmennuksen maalis-syyskuussa 2021. Pienryhmissä toteutettuun valmennukseen osallistui yhteensä yli 50 henkilöä. Osallistujat olivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka työskentelevät koko- tai osapäiväisesti mm. projektipäällikköinä, hanketyöntekijöinä, yksiköstä tai palveluista vastaavana päällikkönä tai esihenkilöinä. Räätälöidyn projektihallinnan valmennuksen tavoitteena oli auttaa osallistujia jäsentämään projektinhallinnan työkaluja oman työnsä ja roolinsa näkökulmasta. Koulutuskokonaisuus tarjosi tutkittua tietoa ja käytännönläheisiä, yleisesti käytössä olevia työkaluja oman työn tueksi.Valmennuksessa tavoiteltiin hyvää asiakaskokemusta ja käytännön hyötyä osallistujille.
Eksoten hanketoiminnan päällikkö Tea Pitkänen totesi:

LAB-ammattikorkeakoulun tuottaman valmennuksen sisällöt vastasivat hyvin hanketoimintaan osallistuvien Eksoten ammattilaisten kehittymistavoitteita. Kokonaisuus huomioi toiveemme sekä osallistujiemme erilaiset tarpeet. Aktiivinen vuorovaikutus eri organisaatioiden välillä takasi hyvän asiakaskokemuksen.

Valmennuksessa panostettiin jatkuvaan vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. Pienryhmävalmennus koostui neljästä työpajasta, joiden sisällöt rakennettiin vastaamaan asiakkaan kuvaamaa tarvetta. Jokaisesta kerrasta kerättiin osallistujapalaute, joka arvioitiin yhdessä asiakkaan kanssa. Saadun palautteen avoin käsittely vahvisti yhteistä sitoutumista asetettujen valmennuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Projektityöntekijä Mika Piiroinen, Eksoten Työtä – Etelä-Karjalan osatyökykyisten työkykyohjelma 2020-2022 -hankkeesta kertoi:

Sain hyviä työkaluja LAB:in menetelmäkoulutuksesta omaan työtehtävääni. Huolellisesti laadittu hankesuunnitelma on avainasemassa projektin onnistumisen kannalta ja se, että suunnitelmaa tehtäessä tärkeässä roolissa olevia sidosryhmiä kuunnellaan. Näin voidaan välttyä monelta yllätykseltä toteutusvaiheessa. Hankkeessamme on alusta asti mietitty tekemistä siltä kannalta, että kokeilusta tulee pysyvä toimintamalli. Ajattelen, että hanketoiminnan rooli on merkittävä tulevaisuuden sotepalvelujen kehitystyössä.

Eksotelle toteutetun projektinhallinnan valmennuksen tuloksena syntyi laaja-alainen kokonaisuus, jota LAB voi tarjota eri hyvinvointiorganisaatioille. Sisältöä kehittäen valmennus sopii myös muille toimialoille ja organisaatioille.

Lisätietoa valmennuksesta: https://lab.fi/fi/koulutus/projektinhallinta-muutosjohtamisen-tyokaluna-sosiaali-ja-terveysalalla-tilattavana

Lähteet

Houston, S. M., Bove, L. A. 2007. Project Management for Healthcare Informatics. New York, NY : Springer New York.

Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat vuonna 2020. [Viitattu 2.11.2021]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2021/sosiaali-ja-terveydenhuollon-menot-kasvoivat-vuonna-2020

THL. Terveydenhuolloin menot ja rahoitus 2019. [Viitattu 2.11.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus

Kuvalähteet

Kuva 1. https://pixabay.com/fi/vectors/stetoskooppi-kuvaketta-stetoskooppi-2316460 (CC0)

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/kolmio-laatu-aika-kustannukset-3125856 (CC0)

Kirjoittajat

Anu Kurvinen työskentelee LAB ammattikorkeakoulussa hankeasiantuntijana ja kansainvälisen liiketoiminnan lehtorina.

Timo Saarainen työskentelee LAB ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä ja kansainvälisen liiketoiminnan lehtorina.

Julkaistu 25.11.2021

Viittausohje

Kurvinen, A. & Saarainen, T. 2021. Sote-ammattilaiset kehittämishankkeissa – uusissa rooleissa uusia osaamistarpeita. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/sote-ammattilaiset-kehittamishankkeissa-uusissa-rooleissa-uusia-osaamistarpeita/