Millainen on tulevaisuuden sisustussuunnittelun ammattilainen? Millaisia ongelmia pyritään ratkomaan ja kenen kanssa? Millaisia taitoja, työkaluja tai verkostoja tulee olla? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia JATKO-hankkeen täydennyskoulutuspilotissa, missä joukko sisustusalan ammattilaista palasi koulunpenkille opiskelemaan toimialalle tärkeitä teemoja.

Kirjoittajat: Seesam Tsokkinen & Katariina Pakarinen

Oranssiin paitaan pukeutunut henkilö istuu pöydän ääressä ja piirtää kuvaa rakennuksen sisätilasta.

Kuva 1. Timo Mikkosen opastuksella harjoiteltiin tilojen perspektiivipiirtämistä. (Kuva: Seesam Tsokkinen)

Sissari 2.0 oli Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen -hankkeen täydennyskoulutuspilotti, joka toteutettiin yhdessä sisustusarkkitehtien ja -suunnittelijoiden kanssa 24.11.2022-9.3.2023 (LAB 2023). Kokonaisuuteen kuului yhdeksän opetuspäivää ja seitsemän teemaa: archicad 3D-ohjelmisto, ennakointi ja tulevaisuusajattelu, kestävä kehitys, hyvinvointi, valaistussuunnittelu, perspektiivipiirtäminen sekä projektinhallinta. Koulutuksen ja teemojen suunnittelussa kuultiin sisustusalan ammattilaisia ja teemat valittiin asiakaslähtöisesti ja toisiaan täydentävästi. Tavoitteena oli tarjota eri näkökulmia ja aiheita, joita osallistujat eivät välttämättä olisi itse arjessaan huomanneet opiskella, esimerkkinä hyvinvointi, tulevaisuusajattelu ja ennakointi.

Koulutus jaettiin useammalle kuukaudelle, jolloin osallistujien oli helpompi sovittaa koulutuspäivät kiireiseen arkeen. Näin osallistujille jäi myös paremmin aikaa reflektointiin ja opitun tiedon ja uusien menetelmien käyttöönottoon. Koulutuspäivät järjestettiin pääsääntöisesti lähiopetuksena Lahdessa. Koulutukseen osallistui 17 henkilöä eri suunnittelutoimistoista. Kouluttajina toimivat alansa parhaat ammattilaiset, jotka jakoivat osaamistaan konkreettisten esimerkkien kautta.

Kolme ihmistä katsoo tietokoneen näytöltä mallinnuskuvaa rakennuksesta.

Kuva 2. Archicad-osuuden opettaja Kimmo Liimatainen ohjeistaa 3D-ohjelmiston käytössä. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Koulutuskokonaisuuden eri teemat

Ensimmäinen koulutuspäivä oli jaettu kahteen osaan. Aamupäivällä tutustuttiin ja keskusteltiin, millaisia odotuksia osallistujilla on koulutukselle. Osallistujat toivoivat vinkkejä ja työkaluja, joilla voi nopeuttaa omaa työtä ja saada uusia ajatuksia ja inspiraatiota. Lisäksi toivottiin oppeja oman hyvinvoinnin ylläpitoon, projektinhallintaan ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Iltapäivällä siirryttiin opettelemaan Archicadiä Kimmo Liimataisen johdolla. Liimatainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa rakennussuunnittelun ja arkkitehtuurin yliopettajana.

Toisena ja kolmantena koulutuspäivänä jatkettiin archicadin opiskelua konkreettisen suunnittelutehtävän parissa. Iltapäivällä siirryttiin tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin teemaan Susanna Björklundin johdolla. Björklund on tulevaisuusajattelija, trendianalyytikko ja puettavan muotoilun lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa. Koulutuksen aikana katsottin nouseviin ilmiöihin, aloihin ja osaamistarpeisiin sekä pohdittiin, miten työelämä muuttuu ja kuinka muutoksiin olisi helpompaa valmistautua.

Neljäs koulutuspäivä järjestettiin etänä. Kestävän kehityksen teemaan johdatti Sisko Anttalainen Suunnittelutoimisto FYRA:sta. Anttalainen on Aalto-yliopistosta valmistunut sisustusarkkitehti, joka on perehtynyt tilasuunnittelun kestävän kehityksen kysymyksiin painopisteenään ympäristövastuullisuus. Päivän agendana oli kestävän kehityksen periaatteet, rakentamisen lainsäädäntö, vähähiilisyys sekä kiertotalouden mukaiset suunnitteluperiaatteet.

Viides koulutuspäivä käsitteli hyvinvointia ja asiantuntijana toimi ratkaisukeskeinen muutosvalmentaja Reija Könönen Relatio Oy:sta. Koulutuspäivä pidettiin keskustelevana ja Könönen pyysi, ettei tietokoneita käytettäisi ollenkaan totuttuun tapaan, jotta saavutettaisiin läsnäolevampi ilmapiiri. Osallistujat pohtivat, miksi omaa työhyvinvointia tulee usein laiminlyötyä, vaikka se on merkittävä osa työssä jaksamisessa. Keskustelutehtävissä osallistujat kertoivat ihmetelleensä hyvinvointiosuutta osana koulutuskokonaisuutta. Päivän aikana osallistujat kuitenkin tulivat siihen tulokseen, että hyvinvointi on merkittävä osa työtä ja yrittäjyyttä ja siihen tulee panostaa.

Kuudentena koulutuspäivänä valaistustekniikkaan ja valaistussuunnitteluun perehdytti Karoliina Helin. Helin on sisustusarkkitehti ja valaistussuunnittelija K HelinWorks Oy:stä. Hän lähestyi teemaa kiinnostavien esimerkkien ja materiaalien avulla. Osallistujat pääsivät tutkimaan ja vertailemaan erilaisia valaisimia ja valaistavia materiaaleja.

Seitsemäntenä ja kahdeksantena koulutuspäivänä syvennyttiin perspektiivipiirtämiseen Timo Mikkosen kanssa. Mikkonen on toinen Poiat Oy:n perustajista, muotoilija sekä sisustusarkkitehti. Osallistujat pääsivät luomaan oman unelmatilansa, jonka rakennetta, mittasuhteita, valaistusta sekä yksityiskohtia tarkasteltiin eri kulmista.

Yhdeksäs ja viimeinen koulutuspäivä oli varattu projektinhallinnalle ja kurssin päätökselle. Asiantuntijana toimi sisustusarkkitehti, Kakadu Oy:n toimitusjohtaja ja perustajaosakas Sanni Seppälä. Päivän aikana käytiin läpi osallistujia askarruttavia kysymyksiä, kuten ”Kuinka hallita pitkä projekti alusta loppuun saakka?” ja ”Mihin aikaa yleensä menee?”. Lisäksi käsiteltiin kommunikaatiota ja odotustenhallintaa suhteessa asiakkaisiin sekä jaettiin vertaisoppien parhaita käytänteitä.

Palautteen merkitys koulutuksen kehittämisessä

Koulutuspilottiin osallistuneilta kerättiin palautetta ja kehitysehdotuksia jokaisen koulutuspäivän jälkeen, sekä koko kokonaisuuden lopussa. Kokonaisarvosana koulutuskokonaisuudelle oli 4,3 (asteikolla 1-5). Osallistujat kokivat, että koulutuspäivät toivat mukavaa vaihtelua hektiseen työelämään, paine suorittaa hellitti ja työt luistivat eri tavalla koulutusten jälkeen. Fyysinen kohtaaminen koettiin tärkeäksi ja osa osallistujista kertoi osallistuvansa mieluummin koulutukseen lähiopetuksena, vaikka tulivatkin kaukaa. Vertaistuki ja kokemusten jakaminen koettiin arvokkaaksi.

Kehitysehdotuksia saatiin liittyen ohjelmistokoulutuksen sisältöön ja toteutukseen sekä uusiin teemoihin. Useampi osallistuja olisi toivonut ohjelmisto-opetukseen enemmän aikaa ja ohjatumpia tehtäviä. Ohjelmisto-osaaminen koettiin niin tärkeäksi, että jatkossa se voisi olla jopa erillinen täydennyskoulutuspaketti. Ehdotuksena tuli, että lisättäisiin kokonaisuuteen teemaksi brändin luominen, asiakashankinta tai digiteema, sekä toinen ohjelmisto.

Mielenkiintoisimmat koulutuspäivät olivat minusta tämän vuoden puolella järjestetyt (hyvinvointi, valaistussuunnittelu, perspektiivipiirtäminen ja projektinhallinta). Archicad-koulutus oli hieman haastava, koska siinä on hyvin paljon opittava, jos se ei ole päivittäisessä käytössä. Siitä voisi järjestää erillisen koulutuksen pelkästään.

…Projektinhallinnan päivänä konkreettiset neuvot ja selkeä opetustyyli antoivat paljon, samoin kuin aiheiden ympärille syntynyt avoin keskustelu. Niin hieno kokemus ja monta uutta ystävää!

Pilotin jälkeen

Koulutuspilotin tavoitteena oli osaamisen kasvattamisen lisäksi luoda osallistujille uusia verkostoja. Tutustumiseen varattiin reilusti aikaa, sillä osallistujia haluttiin kannustaa ryhmäytymiseen ja vuorovaikutteiseen keskusteluun. Osallistujat toimivatkin luontevasti toistensa sparraajina – ajatuksella, kilpailijoista kirittäjiksi. Yhteydenpito on jatkunut pilotin jälkeen esimerkiksi vierailulla Poiat Studiolle.

Koulutuspilotista kerättyä tietoa ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Muotoiluinstituutin täydennyskoulutustarjonnan kehittämisessä. Kokonaisuudesta jalostetaan kevään ja kesän 202 aikana myytävä koulutustuote, jota voidaan varioida toimialakohtaisesti.

Lähteet

LAB. 2023. Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen. Viitattu 15.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/muotoilukoulutuksen-ja-tyoelaman-jatkuva-vuorovaikutus-ja-oppiminen

Kirjoittajat

Katariina Pakarinen työskentelee asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Muotoilun-yksikössä ja toimii projektipäällikkönä JATKO-hankkeessa. Katariina on erityisesti kiinnostunut tulevaisuusajattelusta, oman osaamisen kehittämisestä ja palvelumuotoilusta.

Seesam Tsokkinen on muotoilija (AMK) ja hän toimii LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin yksikössä projektisuunnittelijana. JATKO-hankkeessa hän toimi asiantuntijana.

Artikkelikuva: Karoliina Helin näyttää, kuinka valot luovat erilaisia tunnelmia eri pinnoille (Kuva: Katariina Pakarinen)

Julkaistu 5.6.2023

Viittausohje

Pakarinen, K. & Tsokkinen, S. 2023. Sisustusalan ammattilainen 2.0. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/sisustusalan-ammattilainen-2-0/