Art & Design Hub vauhdittaa yritysten uudistumista Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalassa toteutettava Art & Design Hub -projekti tuo yrityksille uudenlaisen, matalan kynnyksen tavan kehittää tuotteita, palveluja ja liiketoimintaa yhdessä korkeakoulun kanssa. LAB-ammattikorkeakoulun vetämässä projektissa yhdistyvät muotoiluajattelu, luovat kokeilut ja monialainen osaaminen, joiden avulla yritykset voivat testata ideoita käytännössä ja vahvistaa uudistumiskykyään.

Kirjoittaja: Katariina Pakarinen

Vuoden 2026 alussa käynnistyi kaksivuotinen Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama projekti, Art & Design Hub, jossa rakennetaan LAB-ammattikorkeakoulun yhteyteen yrityksiä tuote- ja palvelukehityshaasteissa tukeva innovaatioalusta. Projektissa luodaan toimintamalli, jonka avulla voidaan tarjota Etelä-Karjalassa toimiville yrityksille konkreettista tukea tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseen muotoiluajattelun ja rohkeiden kokeilujen kautta.

Projektia vetää LAB-ammattikorkeakoulun muotoilun yksikkö ja mukana kokeiluissa on viisi yritystä: kivituotteita valmistava Ylämaan Graniitti, matkailupalveluja tarjoava Vuoksen Kalastuspuisto, uusia tuotteita kehittävä startup Capriccio, uudistuvia energiaratkaisuja innovoiva Nordic Nano Group sekä akustiikkaratkaisuja kehittävä Innofusor. Kehitystyötä tehdään yritysten kanssa esimerkiksi tuotekehityksen, palveluiden saavutettavuuden, lisämyynnin kasvattamisen sekä tulevaisuuden ennakoinnin näkökulmilla. Mukana kehittämisessä ovat yritysten edustajien ja hankkeen asiantuntijoiden lisäksi opiskelijatiimit, joissa on esimerkiksi teollisen muotoilun, palvelumuotoilun, kalustesuunnittelun, liiketalouden ja tekniikan opiskelijoita.

Muotoiluajattelu tuo uutta näkökulmaa kehittämiseen

Art & Design Hub -projektin tavoitteena on, että yritykset kokeilevat muotoilun ja taiteen menetelmiä ja ottavat ne sitten osaksi strategista kehittämistään (LAB 2026). Muotoiluajattelu tuo yritysten toiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen vahvan käyttäjälähtöisen näkökulman.

Muotoiluajattelu ei ole vain yksittäinen menetelmä, vaan tapa ajatella ja tehdä kehittämistä. Se tuo organisaatioon kokeilevan kulttuurin, jossa epävarmuus nähdään mahdollisuutena ja keskeneräisiä ideoita uskalletaan testata nopeasti (Liedtka 2018). Tämä madaltaa kynnystä innovoida ja tekee kehittämisestä jatkuvaa, ei vain projekteihin sidottua (Micheli ym. 2019). Muotoilun menetelmien avulla ratkaisuja rakennetaan aidosti asiakkaiden tarpeista käsin. Niitä testataan varhaisessa vaiheessa ja kehitetään iteratiivisesti eteenpäin (Carlgren ym. 2016). Tämä vähentää epäonnistumisen riskiä, nopeuttaa kehitysprosesseja ja auttaa tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia (Liedtka 2018). Samalla vahvistuvat yrityksen uudistumiskyky, osaaminen ja kilpailukyky.

Muotoiluajattelun keskeinen vahvuus on myös sen kyky tehdä näkymätön näkyväksi. Se auttaa yrityksiä tunnistamaan asiakkaiden piileviä tarpeita, joita ei välttämättä osata sanoittaa suoraan (Carlgren ym. 2016). Havainnoinnin, käyttäjäymmärryksen ja yhteiskehittämisen avulla voidaan löytää oivalluksia, jotka johtavat aidosti erottuviin ratkaisuihin. Muotoiluajattelu tukee myös vastuullista kehittämistä. Kun ratkaisuja tarkastellaan käyttäjien, ympäristön ja liiketoiminnan näkökulmista samanaikaisesti, syntyy kestävämpiä ja pitkäikäisempiä lopputuloksia. Samalla voidaan tunnistaa kehittämisen vaikutuksia laajemmin – esimerkiksi resurssien käyttöön ja palvelujen saavutettavuuteen liittyen. Muotoiluajattelu auttaa tekemään valinnoista läpinäkyvämpiä ja perustelemaan niitä sekä liiketoiminnan että käyttäjien näkökulmasta. Tämä vahvistaa yritysten kykyä vastata muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin ja rakentaa ratkaisuja, jotka kestävät aikaa sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ympäristöllisesti.

Korkeakouluyhteistyö vauhdittaa kehittämistä

Yhteistyö korkeakoulun kanssa tarjoaa yrityksille käytännönläheisen ja matalan kynnyksen tavan kehittää toimintaansa sekä testata uusia ideoita. Korkeakoulun asiantuntijat ja opiskelijat tuovat yrityksen käyttöön ajankohtaista tutkimustietoa, monialaista osaamista ja tuoreita näkökulmia, joita ei välttämättä löydy yrityksen organisaation sisältä.

Yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuden toimia turvallisena kokeiluympäristönä, jossa uusia avauksia voidaan testata ennen suurempia investointeja. Opiskelijatiimien ja asiantuntijoiden kanssa tehtävä kehitystyö on usein ketterää ja kustannustehokasta, ja se mahdollistaa ideoiden nopean kokeilemisen käytännössä. Samalla yritykset pääsevät hyödyntämään luovia ja käyttäjälähtöisiä menetelmiä, kuten muotoiluajattelua, joka auttaa tunnistamaan asiakkaiden todellisia tarpeita ja kehittämään ratkaisuja niiden pohjalta. Lisäksi korkeakoulu auttaa yrityksiä verkostoitumaan tulevien osaajien kanssa, mikä voi johtaa uusiin kumppanuuksiin, rekrytointeihin ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Pitkällä aikavälillä yhteistyö vahvistaa yritysten uudistumiskykyä, kehittämisosaamista ja kilpailukykyä.

Hankkeen tulokset vahvistavat alueen elinvoimaa

Hankkeessa toteutettava monialainen suunnittelutyö ja kokeilut, menetelmät ja työkalut dokumentoidaan ja niistä saadut opit jaetaan hankkeen edetessä laajemmin eteläkarjalaisten yritysten käyttöön. Tavoitteena on, että aidot kokemukset yhteistyöstä oppilaitoksen kanssa rohkaisevat muitakin alueella toimivia yrityksiä mukaan vastaavaan toimintaan. Tuloksia hyödynnetään lisäksi LABin opetuksessa sekä uusien hankkeiden suunnittelussa, mikä vahvistaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta.

Mukana olleet yritykset voivat jatkaa kehittämistyötä eteenpäin hankkeessa syntyneiden mallien pohjalta, ja yhteistyössä syntyneet verkostot luovat edellytyksiä uusille kumppanuuksille, kuten esimerkiksi yhteishankkeille. Hyödyntämistä seurataan sekä laadullisesti että määrällisesti: kokemuksia kerätään yrityksiltä ja asiantuntijoilta, ja tulosten soveltamista tarkastellaan esimerkiksi opetuksessa ja uusissa kehityshankkeissa. Hankkeessa syntyy muun muassa neljä dokumentoitua kehityskokonaisuutta, ja Art & Design Hubin toimintamallin tavoitteena on jatkaa ja kehittyä myös virallisen projektiajan jälkeen.

Lähteet

Carlgren, L., Rauth, I. & Elmquist, M. 2016. Framing design thinking: The concept in idea and enactment. Creativity and Innovation Management. Vol. 25, 38–57. Viitattu 8.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/caim.12153

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Art & Design Hub -projektisivut. Viitattu 8.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/art-design-hub

Liedtka, J. 2018. Why design thinking works. It addresses the biases and behaviors that hamper innovation. Harvard Business Review. Viitattu 8.4.2026. Saatavissa https://hbr.org/2018/09/why-design-thinking-works

Micheli, P., Wilner, S.J.S., Bhatti, S.H., Mura, M. & Beverland, M.B. 2019. Doing design thinking: Conceptual review, synthesis, and research agenda. Journal of Product Innovation Management. Vol. 36, 124-148. Viitattu 8.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/jpim.12466

Kirjoittaja

Katariina Pakarinen työskentelee LAB‑ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hän toimii palvelumuotoilun asiantuntijana Art & Design Hub-hankkeessa.

Artikkelikuva: Taustalla oleva valokuva Vitaly Gariev. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/group-of-coworkers-discussing-over-house-construction-drawing-23496669/ (Pexels Licence)