Polyesteri ja sen korvaajat urheiluvaatteissa

Polyesteri on maailman tuotetuin tekstiilikuitu. Monikäyttöisyyden, saatavuuden ja edullisen hinnan vuoksi tämä tekokuitu on löytänyt tiensä suosituimmaksi urheiluvaatemateriaaliksi. Polyesterin tuotanto kasvaa edelleen aiheuttaen samalla ongelmia ympäristölle. Käytölle on hyvät perustelut, mutta siihen liittyy negatiivisia mielikuvia, joita tässä artikkelissa pohditaan. Vähentääksemme ympäristön kuormittumista tarvitsemme korvaavia materiaaleja. Näiden materiaalien tulisi olla vastuullisesti tuotettuja, kiertotalouden mukaisia ja ominaisuuksiltaan sellaisia, jotka pystyvät kilpailemaan polyesterin kanssa.

Kirjoittajat: Elina Pietarinen ja Minna Cheung

Mitä on polyesteri ja millainen se on materiaalina?

Polyesterillä (PES) tarkoitetaan tekstiilejä, jotka valmistetaan polyesterikuidusta, polyetyleenitereftalaatista (PET). Se on uusiutumaton, öljypohjainen polymeeri ja eräänlainen muovi (Räisänen ym. 2017, 75). Polyesteritekstiiliä käytetään vaatteissa, huonekalujen verhoiluissa ja teknisissä tekstiileissä kuten hihnoissa ja turvavöissä. Muokkautuvuutensa ansiosta polyesteria käytetään laajasti kaikkialla ympärillämme.

Polyesterin ominaisuudet sopivat erityyppisiin vaatteisiin. Polyesterikangas on kestävä oikein huollettuna, helppohoitoinen, kevyt ja säilyttää hyvin muotonsa. Se siirtää tehokkaasti kosteutta ja kuivuu nopeasti, mikä tekee siitä sopivan ulkoilu- ja urheiluvaatteisiin, joissa hikoillaan.

Polyesteri sähköistyy helposti, koska siinä ei ole luonnostaan kosteutta kuten luonnonkuduissa. Saatavilla on antistaattisia viimeistelyjä, joiden avulla tekokuidusta saadaan sähköistymätön. Polyesteri värjäytyy heikosti ja se joudutaan värjäämään haitallisten kemikaalien avulla. Sillä on kuitenkin hyvä värinpitävyys, eikä polyesterikangas haalistu pesuissa tai auringossa. Polyesterikuitu kestää myös erinomaisesti UV-säteilyä ja suojaa näin ollen ihoa auringon haitoilta.

Raaka-aineen tuotannossa aiheutuu päästöjä ympäristöön. Kuidun valmistaminen kuluttaa energiaa ja kemikaaleja, mutta vähemmän vettä kuin esimerkiksi puuvillan tuotanto. Kestävyytensä ansiosta polyesterituotteet ovat pitkäikäisiä. Pitkäikäisyys ja kierrätettävyys tekevät polyesterista kiertotalouden mukaisen materiaalin. Se ei maadu tai maatuminen tapahtuu hyvin hitaasti, mutta toisaalta 100 % polyesteritekstiili voidaan kierrättää mekaanisesti, kemiallisesti tai termisesti (Kamppuri ym. 2019) uudeksi materiaaliksi jopa yhdeksän kertaa ilman, että sen laatu kärsii. Kierrätettyä polyesteriä onkin jo nyt hyvin saatavilla.

Tekokuituiset vaatteet mikromuovin lähteenä

Mikromuoveiksi kutsutaan muovikappaleita, joiden koko on alle 5 millimetriä (Li 2020). Ne ovat tarkoituksella pieniksi tehtyjä, kuten kosmetiikkatuotteiden mikrohelmet, tai ne ovat muodostuneet muovien hajotessa. Mikromuovit vaikuttavat ympäristöä tuhoavasti ravintoketjun eritasoilla ja kuormittavat ekosysteemejä.

Vaikka tekokuituvaatteilla ja mikromuovisaasteilla on yhteys, toisin kuin yleisesti ajatellaan, eivät vaatteet kuitenkaan ole suurin mikromuovin lähde. Mikromuovisaasteen lähteet vaihtelevat julkaisijan ja näytteenottopaikan mukaan. Muun muassa Sheringtonin (2018) ja WWF:n (2020) mukaan suurin mikromuovin lähde ovat autojen renkaat. Tekokuituiset vaatteet aiheuttavat noin kolme prosenttia merten mikromuovisaasteista.

Kuva 1. Merten mikromuovien lähteet (Pietarinen 2021)

Yleisesti on ajateltu, että tekokuituisista vaatteista peräisin olevat mikromuovit päätyvät ympäristöön vaatteita pestessä. Noor (2020) kertoo, että noin kolmen tunnin vaatteiden käytön aikana vapautuu mikromuoveja saman verran, kuin vaatteita pestessä. Tutkimus osoittaa, että kangaskudoksen tyypillä on merkitystä mikromuovipäästöihin. Tiheäkudoksisesta ja 100 % polyesterikankaasta irtoaa vähemmän mikromuovia kuin sekoitteesta.

Polyesterin korvaavista materiaaleista

Kierrätetyn polyesterin käyttö on ekologisempaa kuin neitsytpolyesterin. Kierrätyspolyesteri (rPES tai rPET) valmistetaan pääosin käytetyistä PET-pulloista. Valmistaminen vähentää luonnonvarojen kulutusta, koska uutta raaka-ainetta ei tarvita. Kierrättäminen ei heikennä tekokuidun laatua, sillä kuituun saadaan samat tekniset ominaisuudet mutta pienempi ympäristöjalanjälki. (Tripulse 2020).

Toinen kierrätetty tekokuitu, joka sopisi neitsytpolyesterin korvaajaksi urheiluvaatteissa on Econyl, jota valmistetaan vesistöistä kerättyjen kalaverkkojen nailonista. Ominaisuuksiltaan se ei eroa tavallisesta nailonista.

Pietarisen (2021) mukaan polyesterin korvaamiselle urheiluvaatteissa on vaihtoehtoja eri kuituluokissa ja niitä kehitellään lisää. Luonnonkuiduista merinovilla ja pellava ovat vastuullisesti tuotettuina ekologisia vaihtoehtoja. Niissä on myös urheiluvaatteelle tärkeitä toiminnallisia ominaisuuksia, kuten tehokas kosteuden siirtokyky, kyky mukautua lämpötiloihin ja antibakteerisuus.

Muuntokuidut tarjoavat useita korvaavia materiaaleja. Kaupallisessa käytössä ovat esimerkiksi puuselluloosasta valmistettu lyocell, joka tunnetaan kauppanimellä Tencel ja merilevää sisältävä SeaCell. Korvaajaksi sopii myös puuvillateollisuuden jätteestä valmistettava kupro. Uusia materiaaleja kehitellään lisää. Näistä mainittakoon suomalainen Infinna ja Ioncell F -kuitu, joiden raaka-aineeksi sopii puuselluloosan lisäksi myös pahvi- ja paperijäte. Muuntokuidut sopivat ominaisuuksiltaan urheiluvaatteisiin, niiden valmistus kuormittaa vähemmän ja ne ovat biohajoavia. Käyttökokemuksia niiden osalta ei kuitenkaan voida vielä arvioida, koska materiaalit eivät ole yleisesti saatavilla.

Lähteet

Kamppuri, T. Heikkilä, P. Pitkänen, M. Saarimäki, E. Cura, K. Zitting, J. Knuutila, H. & Mäkiö, I. 2019. Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen. [Viitattu 28.4.2021]. Saatavissa: https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/24225719/VTT_R_00091_19.pdf

Li, G. 2020. Just opening a plastic bottle can release thousands of microplastics. New Scientist. Issue 3275. [Viitattu 24.4.2021]. Saatavissa: https://www.newscientist.com/article/2237900-just-opening-a-plastic-bottle-can-release-thousands-of-microplastics/

Noor, D. 2020. Just Walking Around in Polyester Clothes Sheds Tons of Microplastic Pollution. Gizmodo. [Viitattu 23.4.2021]. Saatavissa: https://earther.gizmodo.com/just-walking-around-in-polyester-clothes-sheds-tons-of-1842268029

Pietarinen. E. 2021. Polyesteri urheiluvaatteissa – korvaavia vaihtoehtoja polyesterille. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti, puettava muotoilu.[Viitattu 24.4.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/495533

Räisänen, R. Rissanen, M. Parviainen, E. & Suonsilta, H. 2017. Tekstiilien materiaalit. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab.

Sherrington, C. 2018. Plastics in the marine environment. [Viitattu: 23.4.2021]. Saatavissa: https://www.eunomia.co.uk/reports-tools/plastics-in-the-marine-environment/

Tripulse. 2020. Part 2: What’s in your sportswear? Some insights into polyester and our planet. [Viitattu 24.4.2021]. Saatavissa: https://tripulse.co/blogs/news/part-2-whats-in-your-sportswear-some-insights-into-polyester-and-our-planet

WWF. 2020. Merten muoviroska. [Viitattu: 23.4.2021]. Saatavissa: https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/

Kirjoittajat

Elina Pietarinen on puettavan muotoilun opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista. Häntä kiinnostaa vaatemuotoilijana vaatteiden teknisyys ja toiminnalliset materiaalit. Myös kestävän kehityksen huomioiminen materiaaleissa ja tekstiilien elinkaareen liittyvien ongelmien ratkaiseminen vastuullisesti on hänelle tärkeää.

Minna Cheung on puettavan muotoilun lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Hän on aikaisemmalta ammatiltaan vaatesuunnittelija, yrittäjä, joka on kiinnostunut uusista mahdollisuuksista teknologioiden, vaatteiden ja tekstiilien kiertotalouden symbioosissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/806043 (CC0)

Julkaistu 21.5.2021

Viittausohje

Pietarinen, E. & Cheung, M. 2021. Polyesteri ja sen korvaajat urheiluvaatteissa. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/polyesteri-ja-sen-korvaajat-urheiluvaatteissa/