Onko parempi purkaa vanha rakennus ja rakentaa tilalle uusi vai kenties korjata vanhaa? Mikä on se edullisempi vaihtoehto pitkällä tähtäimellä ja miten se vaikuttaa ympäristööm-me? Laskemalle rakennuksille niiden elinkaarikustannukset ja hiilijalanjälki voidaan tarkastella erilaisten vaihtoehtojen vaikutusta kustannuksiin ja ilmastokuormitukseen.

Kirjoittajat: Samuli Räsänen ja Sakari Autio

Elinkaaren päästöt ja kustannukset

Ympäristöministeriön menetelmän mukaisessa elinkaariarvioinnissa (LCA, life cycle assessment) huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikaiset päästöt. Elinkaari jakautuu viiteen vaiheeseen: tuotevaihe, rakentaminen, käyttövaihe, elinkaaren loppu ja rakennuksen elinkaaren ulkopuolelle jäävät hyödyt ja haitat, jotka liittyvät lähinnä purkumateriaalien käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Laskennassa elinkaaren aikaiset päästöt rakennusmateriaaleista, niiden kuljetuksista ja käytöstä, käytön aikaisista korjauksista sekä purkamisesta lasketaan yhteen rakennuksen energiankulutuksen kanssa. Näin muodostetaan rakennuksen laajuuden ja tarkastelujakson pituuden avulla hiilijalanjälki [kgCO2e/m2/a]. (Ympäristöministeriö 2019.)

Elinkaarikustannuslaskennassa (LCC, life cycle costing) tarkastellaan hankkeen investointikustannusten lisäksi myös kustannusten muodostumista käyttövaiheessa ja elinkaaren lopussa. Käyttövaiheen ja elinkaaren lopun huomioiminen tuo mukaan rahan aika-arvon. Eri ajankohtina muodostuvat kustannukset eivät ole sellaisenaan vertailukelpoisia keskenään. Rakennuksen elinkaaren eri vaiheiden kustannuksia voidaan vertailla kustannusten diskonttauksella saatavan nykyarvon avulla. Diskonttaus-menetelmässä tietyn suuruista kustannusta pidetään nykyhetkenä arvokkaampana, kuin mitä se olisi vuosien kuluttua. Menetelmä siis arvottaa tulevaisuudessa aiheutuvat kustannukset reaaliarvoltaan nykyhetkeä pienemmäksi. Laskennassa on olennaista valittu korkokanta ja sen vaikutus elinkaaren aikana muodostuviin kustannuksiin. (Saari 2004, 3–10.)

Kehitystä Lahden Tilakeskuksessa

Lahden kaupunki pyrkii vähentämään maantieteellisen alueensa kasvihuonekaasupäästöt 20 %:iin vuoden 1990 tasoon nähden ja kompensoimaan loput päästöt. (Lahden kaupunki 2020.) Tämä tarkoittaa kehitystoimia Lahden kaupungin toiminnassa tulevaisuudessa myös rakentamisen toimialalla. Rakennushankkeissa tulee tulevaisuudessa huomioida kustannukset ja ympäristövaikutukset. Tämän takia Lahden Tilakeskuksella tutkittiin millaisia tunnuslukuja saadaan laskettaessa elinkaarikustannukset ja Ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukainen hiilijalanjälki.

Tunnusluvut laskettiin hankesuunnitteluvaiheen yhteydessä osana päiväkotihanketta. Hanke koostui kahdesta yksikerroksisesta päiväkotirakennuksesta, jotka sijaitsevat samalla tontilla. Rakennukset ovat puurankarakenteisia. Elinkaaren aikaiset kustannukset ja päästöt laskettiin kolmelle vaihtoehdolle, jotka sisältävät uudis- tai korjausrakentamista tai molempia. Ensimmäisessä vaihtoehdossa molemmat vanhat rakennukset määritettiin purettaviksi ja tilalle rakennettiin uusi, CLT-runkoinen, päiväkotirakennus (2317 brm2). Hoitopaikkojen määrä kasvoi 135 paikasta 162 paikkaan. Toisessa vaihtoehdossa vanhempi kahdesta rakennuksesta (930 brm2) purettiin ja uudempaa rakennusta (1022 brm2) korjattiin. Puretun rakennuksen tilalle rakennettiin, CLT-runkoinen, uudisrakennus (1286 brm2). Hoitopaikkamäärä nousi 135 paikasta 156 paikkaan. Kolmannessa vaihtoehdossa molemmat vanhat rakennukset korjattiin ja hoitopaikkamäärä pysyi ennallaan.

Vaihtoehtoja päätettiin vertailla laajuuksien ja hoitopaikkamäärien kautta. Tunnusluvuiksi valikoitui kustannusten jakautuminen bruttoneliöille [€/brm2] ja hoitopaikkaa kohden [€/hoitopaikka]. Elinkaaripäästöjen osalta käytettiin tunnuslukuina hiilijalanjälkeä [kgCO2e/m2/a] ja elinkaaripäästöjä jaettuna hoitopaikkamäärällä huomioiden laskentajakson pituus [kgCO2e/hoitopaikka/a]. Näin tunnusluvuista muodostui myös vertailtavat parit neliöiden ja hoitopaikkojen kautta.

Neliöpohjaisessa tarkastelussa uudisrakentamisen vaihtoehto (VE1) on kallein 5502 €/brm2 ja vähäpäästöisin vaihtoehto 15,28 kgCO2e/m2/a hiilijalanjäljellä. Uudis- ja korjausrakenta-misen vaihtoehto (VE2) 5216 €/brm2 / 15,50 kgCO2e/m2/a ja korjausrakentamisen vaihtoeh-to (VE3) 5239 €/brm2 / 16,14 kgCO2e/m2/a ovat lähellä toisiaan.

Kuvio 1. Neliöpohjainen vaihtoehtovertailu, VE1 uudisrakentaminen, VE2 uudis- ja korjausrakentaminen, VE3 korjausrakentaminen (Kuva: Samuli Räsänen )

Hoitopaikkapohjaisessa tarkastelussa uudisrakentamisen vaihtoehto (VE1) on kallein 78687 €/hoitopaikka kustannuksilla ja vähäpäästöisin vaihtoehto 207,53 kgCO2e/hoitopaikka/a päästöillä. Uudis- ja korjausrakentamisen vaihtoehto (VE2) 77911 €/hoitopaikka / 212,31 kgCO2e/hoitopaikka/a on päästöjen kannalta heikoin vaihtoehto. Korjausrakentamisen vaihtoehto (VE3) 75746 €/hoitopaikka / 208,59 kgCO2e/hoitopaikka/a on tarkastelussa halvin vaihtoehto.

Kuvio 2. Hoitopaikkapohjainen vaihtoehtovertailu, VE1 uudisrakentaminen, VE2 uudis- ja korjausrakentaminen, VE3 korjausrakentaminen (Kuva: Samuli Räsänen)

Tunnuslukujen vertailusta on nähtävissä yhden uudisrakennuksen rakentamisen (VE1) olevan kallein vaihtoehto, erityisesti neliöperusteisessa tarkastelussa. Elinkaaripäästöjen osalta taas kyseinen vaihtoehto on niukasti paras niin neliöiden kuin hoitopaikkamäärän kautta tarkasteltuna. Korjaus- ja uudisrakentaminen (VE2) ja korjausrakentaminen (VE3) ovat hyvin lähellä toisiaan neliö- ja hoitopaikkaperusteisissa tarkasteluissa. Erityisesti kun otetaan huomioon hankevaihe ja suunnitelmien tarkkuustaso.

Miten eteenpäin?

Lahden Tilakeskuksella saatiin kehitettyä toimintatapaa ja käyttöön uusia tunnusluja, mutta mikä nyt on se paras vaihtoehto? Rakennetaanko uutta vai korjataanko vanhaa? Tieto ja työkalut lukujen tuottamiseen alkavat olla olemassa, mutta miten painotetaan hiilidioksidiekvivalenttikiloja ja euroja? Ratkaisu ei ole yksiselitteinen ja päätös ei pelkästään tekninen, vaan joudutaan tekemään myös arvovalintoja. Mahdollista on toteuttaa myös rakennusten elinkaarikustannus- ja hiilijalanjälkilaskentaa, jossa vertaillaan rakennusten erilaisia materiaali- ja käyttöenergiaratkaisuja. Lisäksi aihetta voi laajentaa maankäytön suunnittelun puolelle rakennusten sijoittamisen ja siitä johtuva käyttäjien aiheuttaman hiilijalanjäljen arvioilla.

Lähteet

Lahden kaupunki. 2020. Lahden ympäristövahti esittelee kaupungin toimenpiteitä kohti hiilineutraaliutta 2025. Verkko-uutinen. [Viitattu 18.4.2021]. Saatavissa: https://www.lahti.fi/uutiset/lahden-ymparistovahti-esittelee-kaupungin-toimenpiteita-kohti-hiilineutraaliutta-2025/

Räsänen, S. 2021. Rakennushankkeen toteutusvaihtoehtojen vertailu hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten avulla. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 18.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057188

Saari, A. 2004. Elinkaarikustannusten laskenta. REM-projektijulkaisu. Rakennusteollisuus RT ry.

Ympäristöministeriö. 2019. Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Laskenta-menetelmä ohje. Ympäristöministeriö. [Viitattu 18.4.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161761

Kirjoittajat

Samuli Räsänen toimii rakennuttajainsinöörinä Lahden Tilakeskuksella ja opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa rakentamisen koulutusohjelmassa.

Sakari Autio toimii ympäristötekniikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1351541 (CC0)

Julkaistu 6.5.2021

Viittausohje

Räsänen, S. & Autio, S. 2021. Pitäisikö rakentaa uutta vai korjata vanhaa? LAB Pro. [Viitattu 30.4.2021]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/pitaisiko-rakentaa-uutta-vai-korjata-vanhaa/