Palvelumuotoilun keinoja maaseudun etätyötilojen kehittämiseen

Unelmien etätyötila maalla -työpajoissa kerättiin ja jaettiin tietoa maaseudun etätyötilojen tarjoajille. Maallemuuttajat 2030 -hanke keskittyy Päijät-Hämeen alueeseen, mutta työpajoihin osallistui ympäri Suomen tilojen tarjoajia. Työpajojen keskeisenä teemana oli tutustuttaa etätyötilojen tarjoajat palvelumuotoilun keinoihin sekä antaa mahdollisuus kuulla käyttäjien toiveita etätyötiloilta.

Kirjoittaja: Sini Roine

Etätyötilojen tarve on lisääntynyt

Etätyön tekeminen on kasvanut räjähdysmäisesti Covid19-pandemian aikana. Osa ihmisistä jää mielellään kotiin tekemään työt, mutta osa ihmisistä kaipaa työskentelyyn rauhaa, jota kotona ei ole tarjolla. Toisaalta ihmiset voivat kaivata sosiaalista vuorovaikutusta perheen ulkopuolisten ihmisten kanssa, joita etätyötilat voivat tarjota. Maallemuuttajat 2030 -hankkeen tarkoituksena on jakaa tietoa maaseudun kunnille, yrittäjille ja yhdistyksille jakamis- ja palvelutalouden hyvistä käytänteistä sekä toteuttaa uusia toimintamalleja. Tämän vuoksi Maallemuuttajat 2030 toteutti työpajat, joiden keskeisenä teemana oli etätyötilojen palvelumuotoilu.

Unelmien etätyötila maalla -nimeä kantavat työpajat toteutettiin huhtikuussa 2021. Työpaja pidettiin etänä turvallisen osallistumisen takaamiseksi. Osallistuneita etätyötilojen tarjoajia oli paikalla ympäri Suomea Raaseporista Muhokselle. Työpajassa käytettiin apuna digitaalista yhteissuunnittelualustaa. Alustalle kerättiin digitaalisten muistilappujen avulla osallistujien ideoita ja ajatuksia. Tehtävä valmisteltiin siten, että osallistujien ei tarvitse käyttää aikaa uuden työkalun opetteluun, vaan pääsevät suoraan kirjoittamaan ideoitaan muistiin.

Työpajoissa keskityttiin kokemuksiin ja palveluun

Etätyön tekijät ja etätyötilojen tarjoajat koottiin yhteen työpajojen ensimmäisenä päivänä. Etätyöläisten elämäntilannetta ja etätyötilan käyttötarvetta kartoitettiin lyhyellä kyselyllä, jonka tarkoituksena oli antaa lisätietoa työpajan järjestäjille. Kyselyn tulosten ja työpajan päätehtävän perusteella luotiin työpajan osallistujia edustavat käyttäjäpersoonat (kuvat 1-3). Persoonat ovat esimerkkinä etätyötilojen tarjoajille. Persoonat keskittyvät käyttäjien toiveisiin työpajan teeman mukaisesti. Etätyötilan tarjoajat voivat tulevaisuudessa luoda esimerkkien pohjalta omista asiakkaistaan laajemmat persoonat auttamaan oman palvelun kehittämisessä asiakkailleen sopivaksi.

Kuvat 1-3. Työpajan osallistujia edustamaan luodut persoonakortit (Roine 2021)

Työpajoihin oli kutsuttu kokemusasiantuntijoita, jotka jakoivat omia havaintojaan ja kokemuksiaan etätyöstä sekä etätyötiloista. Puheenvuoroissa kuultiin muun muassa Heinolan kaupungin Spotin tarjoamasta etätyötilasta sekä miten etätyötilan löytäminen ja etätyötilassa työskentely antoi rohkeutta muuttaa maaseudulle pitkän harkinnan jälkeen. Puheenvuorojen tarkoituksena oli siirtää osallistujien ajatukset omiin käyttökokemuksiin etätyötiloista sekä inspiroida unelmoimaan täydellisestä etätyötilasta.

Työpajan päätehtävänä oli tapahtuman nimen mukaisesti luoda unelmien etätyötila maalla. Ideoinnissa pyrittiin keskittymään työnteon välineiden sijaan kokemuksiin ja palveluihin.

Toiveet etätyötiloilta

Etätyötilan toivotaan olevan peruspalveluiden äärellä, joihin voi lukeutua ruokakaupan lisäksi palveluita kampaamosta autokorjaamoon. Peruspalveluiden minimivaatimus on työpajan perusteella pieni kioski, josta voi ostaa unohtuneen kahvimaidon.

Etätyötilaan kuljetaan mielellään omalla autolla, polkupyörällä tai kävellen, riippuen matkan pituudesta. Omalla autolla kulkevat toivovat parkkipaikkoja, jotka pidetään hyvässä kunnossa myös talvella. Etätyötilaa päivittäin käyttävät toivovat arkipäivän luksusta nimikoiduilla parkkipaikoilla, autopaikan varmistamiseksi. Oman auton käytön vähentäminen näkyi myös vastauksissa. Yhteisiä työmatkoja toivottiin, jos etätyöläisiä on kulkemassa useampi samaan aikaan. Tämän mahdollistamiseksi ehdotettiin sosiaalisen median ryhmää tai ilmoitustaulua. Etätyötilan pitäjä voi kannustaa polkupyöräilemään lainaamalla polkupyöriä. Sähköpyöriä voisi vuokrata yksityiseltä, jotta polkupyörällä olisi helppo kulkea etätyötilaan pidemmänkin matkan päästä.

Etätyöläiset toivoivat etätyötilalta valoisuutta, siisteyttä ja rauhallisuutta. Ympäristön ääniin, tuoksuihin ja tunnelmaan toivottiin maaseudun elämään kuuluvia asioita, kuten traktorin ääni, linnunlaulu ja heinäpellon tuoksu. Vastaleivotun leivän ja kahvin tuoksu löytyivät myös vastauksista. Kahvi tuoksuu etenkin kahvitauoilla, joiden toivotaan olevan vapaamuotoisia työstä irrottavia ja keskusteluun kannustavia hetkiä. Lounas rytmittää myös päivää. Vastausten perusteella lounaspaikan sijaintitoiveet jakaantuvat. Toiset haluavat olla etätyötilassa, mutta toiset kaipaavat irrottautumista työpisteeltä pienen matkan päässä olevaan lounaspaikkaan. Lounaalla halutaan ihailla kauniita maisemia ja nauttia tunnelmasta esimerkiksi syksyllä lämmitetyllä ulkoterassilla käpertyen pehmeisiin materiaaleihin tunnelmallisen taustamusiikin soidessa.

Osallistujilta kysyttiin myös mikä olisi tärkein tuote tai tavara, jonka he haluaisivat olevan etätyötilassa, jotta heidän olonsa olisi mukavampi. Kysymykseen vastattiin eniten ergonomiaan liittyviä asioita, kuten säädettävät pöydät ja tuolit. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on ottaa huomioon ihmisten yksilöllisyys, jotta jokainen löytää itselleen sopivan työpisteen.

Palvelumuotoilu osaksi suunnittelua ja kehittämistä

Unelmien etätyötila maalla -työpajan toisena päivänä kuultiin palvelumuotoilun asiantuntijan luento, jossa käsiteltiin asiakaskokemusta, palvelumuotoiluprosessia sekä asiakaspersoonia. Palvelun kehittämisessä on tärkeää ymmärtää asiakkaan maailmaa, kuten palvelumuotoilun asiantuntija Leena Markiet Maaseudun Sivistysliitosta kiteytti. Luento tallennettiin ja se tullaan julkaisemaan LAB-ammattikorkeakoulun toimesta Youtubessa. Palvelumuotoilun keinoja voidaan käyttää jo etätyötilaa suunnitellessa kartoittamalla käyttäjiä ja heidän tarpeitaan, mutta myös kehittämällä etätyötilaa asiakkaiden kanssa esimerkiksi yhteisillä ideointipajoilla, josta esimerkkinä toimi työpajojen ensimmäinen päivä.

Luennon jälkeen osallistujat pääsivät luomaan omasta palvelustaan visualisoidun palvelupolun. Palvelupolun tarkoituksena oli tehdä näkyväksi palvelu käyttäjän näkökulmasta. Tehtävä alustettiin esittelemällä esimerkkipolku, joka pohjautui fiktiivisen etätyötilan palveluun. Palvelupolku-tehtävää varten oli laadittu apukysymykset, jotka käsittelivät muun muassa mistä käyttäjä saa tiedon etätyötilasta, miten hänet ohjataan paikalle, ketä hän kohtaa palvelun aikana, ja miten voisi kerätä palautetta palvelun jälkeen?

Työpajojen tarkoituksena oli jakaa tietoa palvelumuotoilusta sekä keinoja oman palvelun kehittämiseen maaseudun etätyötilojen näkökulmasta. Tiedon jakamisen takaamiseksi työpajoista luotiin yhteenvetojulkaisu (Roine 2021), joka on jaettu julkisesti niin hankkeen internetsivuilla kuin etätyötilat-yhteisön Facebook-sivuilla.

Lähteet

Roine, S. 2021. Unelmien etätyötila maalla. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/sites/default/files/2021-05/Unelmien%20et%C3%A4ty%C3%B6tila%20maalla%20ty%C3%B6pajojen%20koonti.pdf

Kirjoittaja

Sini Roine työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Maallemuuttajat 2030 -hankkeessa muotoilun asiantuntijana ja oli päävastuussa Unelmien etätyötila maalla -työpajojen suunnittelusta ja toteutuksesta.

Artikkelikuva: Kaisa Tuominen, 2019

Julkaistu 2.6.2021