Lahden seudulla on järjestetty erilaisia osallistavia kehittämistyöpajoja, joissa on kartoitettu paikallisten asukkaiden ja kansainvälisten vieraiden näkemyksiä luontolähtöisistä palveluista. Työpajat on järjestetty osana Liiketoimintaa lähiluonnosta -hanketta (EAKR), jonka tavoitteena on kehittää yritysten liiketoimintaa lähi- ja kaupunkiluontoympäristöissä Päijät-Hämeessä.

Kirjoittajat: Riikka Puhakka ja Kaisa Vuorivirta

Luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyt tunnistetaan yhä paremmin (Hartig ym. 2014; Tyrväinen ym. 2024). Tämä tarjoaa myös yrityksille mahdollisuuksia kehittää uudenlaisia palveluja. Suomalaiset ovat aktiivisia luonnossa liikkujia (Neuvonen ym. 2022), ja luonto ja siihen perustuvat hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä matkailun vetovoimatekijöitä (Visit Finland 2021). Luontolähtöisten palvelujen kysynnän on arvioitu jatkavan kasvuaan. Margaryanin ja Fredmanin (2017) mukaan kysynnän ajureita ovat suuntaus lyhyempiin, intensiivisempiin ja laadukkaampiin lomiin, palvelujen paremman saatavuuden tarve sekä kaupungistumisesta ja muuttuvasta elämäntyylistä johtuva vieraantuminen luonnosta, mikä lisää tarvetta opastus- ja ohjauspalveluille.

Käyttäjälähtöistä kehitystä

Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa järjestettiin vuosina 2025–2026 erityyppisiä osallistavia kehittämistyöpajoja, jotka toteutettiin Lahti Living Lab -konseptin alla perustuen käyttäjälähtöiseen kehitykseen aidoissa toimintaympäristöissä (Lahden Yliopistokeskus 2026). Erilaisissa luontoympäristöissä järjestettyjen työpajojen tavoitteena oli antaa osallistujille omakohtaisia kokemuksia luonnossa liikkumisesta ja samalla kartoittaa kiinnostusta luontolähtöisiä palveluja kohtaan.

Lahdessa asuvat kansainväliset opiskelijat ja työntekijät osallistuivat talven lumikenkäretkelle ja Lahden yliopistokeskuksen kansainväliset työntekijät puolestaan alkukesän luontokävelylle. Konferenssien kansainväliset osallistujat olivat mukana geopark-teemaisella kävelyretkellä, suoretkellä sekä ohjatussa avantouinnissa ja saunomisessa. Planetaarisen terveyden kesäkoulun kansainvälinen opiskelijajoukko pilotoi geopark-teemaista bussiretkeä. Lahtelaisille lapsiperheille järjestettiin luontoaktiviteettipäivä, ja ikäihmisten toimintapäivän osallistujat pääsivät testaamaan Tarinallista aikamatkaa luonnossa. Työpajoissa kerättiin kysely-, haastattelu- ja havainnointiaineistoa.

Osassa työpajoja osallistujat pääsivät itse kehittämään luontolähtöisiä palveluja. Lukiolaisnuoret ideoivat ja tuotteistivat unelmiensa luontoaktiviteettipäiviä Myrskyn armoilla -tiedetapahtumassa kahtena vuonna. Planetaarisen terveyden kesäkoulun kansainväliset opiskelijat puolestaan suunnittelivat valitsemalleen Lahden seudun kohdealueelle uuden luontolähtöisen palvelun.

Kiinnostusta luontolähtöisiä palveluja kohtaan

Osassa työpajoja kerättiin kansainvälisiltä ja suomalaisilta osallistujilta kyselyaineistoa kiinnostuksesta luontolähtöisiä palveluja kohtaan. Kyselyjen perusteella suuri osa vastaajista (n=135) oli kiinnostunut käyttämään erilaisia kaupallisia luontolähtöisiä palveluja. Opastettuja luontoretkiä oli kiinnostunut ostamaan yli puolet (52,6 %) ja ehkä kiinnostunut yli kolmannes (35,6 %) vastaajista. Myös ryhmäliikunnasta luonnossa oli kiinnostunut yli puolet (55,2 %) ja ehkä kiinnostunut reilu neljännes (27,6 %) vastaajista. Erilaisten välineiden vuokrauksesta (esim. sähköpyörä, kanootti) oli kiinnostunut vajaa puolet (44,6 %) ja ehkä kiinnostunut reilu neljännes (38,5 %) vastaajista. Myös luontoteemaisista kursseista (n=92) oli kiinnostunut vajaa puolet (48,9 %) ja ehkä kiinnostunut 40,2 % vastaajista. Kiinnostus luontolähtöisiin palveluihin vaihteli jonkin verran eri työpajojen välillä. Esimerkiksi ikäihmisten toimintapäivän osallistujista (n=22) välineiden vuokrauksesta oli kiinnostunut vain 9,1 % ja ehkä kiinnostunut 54,5 % vastaajista.

Vaikka luontolähtöisillä palveluilla on kysyntäpotentiaalia, on tärkeää huomioida, että todellinen ostopäätöstilanne on erilainen. Kyselyn vastaajat eivät välttämättä olleet tietoisia palveluiden hinnoista tai saatavuudesta. Hinnan merkitys ostopäätöksissä nostettiin esiin esimerkiksi lapsiperheiden työpajassa. Aiemmassa tutkimuksessa (Pasanen ym. 2025) havaittiin, että vaikka sekä saksalaiset että suomalaiset kuluttajat olivat kiinnostuneita luontomatkailutuotteista, suomalaisten maksuhalukkuus niistä oli selvästi alhaisempaa.  

Nuoret ideoimassa uusia palveluja

Lukiolaisnuorten ideoimat luontoaktiviteettipäivät sisälsivät kymmeniä erilaisia aktiviteetteja. Päiviin sisältyi monia perinteisiä suomalaisia luontoaktiviteetteja, kuten kalastusta, veneilyä, patikointia sekä uimista ja saunomista. Tuotekuvauksissa ja mainoksissa nuoret nostivat esille luonnon myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin, esimerkiksi rauhoittumisen ja rentoutumisen. Vaikka nuorempien sukupolvien luonnosta vieraantumisesta on keskusteltu Suomessakin, valtaosa nuorista viettää edelleen aikaa luonnossa ja kokee luonnon lisäävän hyvinvointia eri tavoin (Puhakka ym. 2023; Puhakka & Hakoköngäs 2024).

Erityisesti kansainvälisten osallistujien työpajoissa nousi esille uudentyyppisiä ideoita luontolähtöisistä palveluista. Nuoret aikuiset mainitsivat esimerkiksi kulttuuriperintöä hyödyntävät musiikki- ja tarinankerrontahetket nuotiolla, kirjankuunteluhetket luonnossa rentoutuen ja selviytymistaitokurssit. Planetaarisen terveyden kesäkoulussa puolestaan opiskelijat suunnittelivat digitaalista teknologiaa hyödyntäviä luontopalveluja (Puhakka 2025).

Tutkimuksissa on todettu erityisesti nuorten kuluttajien olevan kiinnostuneita kaupallisista luontolähtöisistä palveluista (Tangeland ym. 2013). Samalla kun hyvinvointi- ja elämyskuluttaminen muodostaa yhä tärkeämmän osan kuluttajien elämää (Gilovich & Gallo 2019; Putrevu & Mertzanis 2025), luontolähtöisten palvelujen kysynnän voidaan olettaa kasvavan, kun nuoremmat sukupolvet siirtyvät työelämään ja heidän tulonsa lisääntyvät.

Erilaisia luontosuhteita 

Kehittämistyöpajoissa tehtiin kiinnostavia havaintoja erilaisten osallistujaryhmien luontosuhteista. Kansainvälisten osallistujien työpajoissa nousi monella tapaa esiin se, ettei luonnossa liikkuminen ole osa heidän jokapäiväistä arkeaan samalla tapaa kuin Suomessa (ks. Neuvonen ym. 2022). Heitä voi esimerkiksi olla tarpeen opastaa sään mukaisessa pukeutumisessa luontoretkille. Muualta Suomeen muuttaneet eivät välttämättä tunne uuden asuinympäristönsä luontokohteita, ja kokemuksen ja uskalluksen puute voi estää heitä lähtemästä luontoon. Siten tarvitaan esimerkiksi monikielistä tietoa lähiluonnon tarjoamista mahdollisuuksista, opastettuja reittejä sekä ohjattuja retkiä.

Kyselyjen perusteella suomalaisille arkiset lähiluontokohteet voivat tarjota erityisesti kansainvälisille vieraille mahdollisuuksia mieleenpainuviin luontokokemuksiin. Esimerkiksi retkeä Linnaistensuolle kommentoitiin ihmeelliseksi ja ainutlaatuiseksi, ja Salpausselän maastoissa koettiin muinaista tunnelmaa ja päästiin uppoutumaan metsään. Geopark-teemaiselle bussiretkelle osallistuneiden nuorten aikuisten palautteessa puolestaan korostui toive, että retki olisi voinut sisältää enemmän aktiviteetteja. Samalla mieleen nousee kysymys, pitäisikö hektisten kaupunkiympäristöjen asukkaita ohjata vahvemmin luonnossa rauhoittumiseen, moniaistiseen luonnon kokemiseen ja sitä kautta hyvinvointivaikutusten saamiseen? Toisaalta kansainvälisten konferenssivieraiden retkellä nousi esiin halu kuulla oppaalta tietoa, sillä alueen luonto, kulttuuri ja historia ovat kävijöille vieraita.

Työpajojen tulokset auttavat yrityksiä kehittämään luontolähtöisiä palveluja markkinoille. LAB-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston toteuttamassa Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa (LAB 2026) on konseptoitu ja pilotoitu yhdessä yritysten kanssa uusia luontolähtöisiä palveluja. Niiden perustana ovat paitsi asiakkaiden tarpeet, myös tutkimusnäyttö luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä (Siltanen 2025).

Lähteet

Gilovich, T. & Gallo, I. 2019. Consumers’ pursuit of material and experiental purchases: A review. Consumer Psychology Review. Vol. 3 (1), 20- 33. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1002/arcp.1053 

Hartig, T., Mitchell, R., de Vries, S. & Frumkin, H. 2014. Nature and health. Annual Review of Public Health. Vol 35, 207–228. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1146/annurev-publhealth-032013-182443  

LAB. 2026. Liiketoimintaa lähiluonnosta. Hanke. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/liiketoimintaa-lahiluonnosta 

Lahden Yliopistokeskus. 2026. Lahti Living Lab. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://lahdenyliopistokampus.fi/lahtilivinglab/ 

Margaryan, L. & Fredman, P. 2017. Bridging outdoor recreation and nature-based tourism in a commercial context: Insights from the Swedish service providers. Journal of Outdoor Recreation and Tourism. Vol. 17, 84-92. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jort.2017.01.003

Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M. & Sepponen, A-M. 2022. Luonnon virkistyskäyttö 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 41/2022. Luonnonvarakeskus. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-429-6 

Pasanen, K., Konu, H. & Vento, E. 2025. Muutosmatkailutuotteiden kysyntäpotentiaali Suomessa kahden markkina-alueen näkökulmasta. Matkailututkimus. Vol 21 (2), 6–39. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.33351/mt.152112 

Puhakka. R. 2025. Luontolähtöisten palvelujen innovointia planetaarisen terveyden kesäkoulussa. LAB Pro 23.6.2025. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/luontolahtoisten-palvelujen-innovointia-planetaarisen-terveyden-kesakoulussa/  

Puhakka, R. & Hakoköngäs, E. 2024. Adolescents’ experiences in nature: Sources of everyday well-being. Journal of Leisure Research. Vol 55 (2), 250–269. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/00222216.2023.2204346 

Puhakka, R., Ojala, A., Neuvonen, M. & Manner, J. 2023. Lasten ja nuorten luonnossa virkistäytyminen ja yhteys luontoon. Teoksessa Aapola-Kari, S. (toim.). Vaihteleva vapaa-aika. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2022. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Valtion liikuntaneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto. 141–159. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://tietoanuorista.fi/julkaisut/lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-2022/ 

Putrevu, J. & Mertzanis, C. 2025. Wellness sector transformation: A systematic review of trends, challenges, and future research directions. Journal of Economic Surveys. Vol. 40 (2), 1000–1026. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/joes.70032 

Siltanen, U. 2025. Luonto terveyden ja hyvinvoinnin tukena – miten luonnon eri elementit vaikuttavat hyvinvointiin? Liiketoimintaa lähiluonnosta -hanke. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2025-04/tutkimuskoonti_liiketoimintaa_lahiluonnosta.pdf 

Tangeland, T., Vennesland, B. & Nybakk, E. 2013. Second-home owners’ intention to purchase nature-based tourism activity products – A Norwegian case study. Tourism Management. Vol. 36, 364–376. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.tourman.2012.10.006  

Tyrväinen, L., Halonen, J. I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, R-L., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-963-5 

Visit Finland. 2021. Kansainvälisen matkailun tulevaisuuden trendit 2022. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/4b0225/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2021/kansainvalisen-matkailun-tulevaisuuden-trendit-2022-visit-finland.pdf 

 Kirjoittajat

Riikka Puhakka (dosentti, FT) työskentelee johtavana asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä ja toimii projektipäällikkönä Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa.  

Kaisa Vuorivirta työskentelee asiantuntijana Lahden Yliopistokeskuksessa ja toimii projektityöntekijänä Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa. 

Artikkelikuva: https://lut.pictures.fi/kuvat/LUT+Press+Images/Nature+&+City/Lappeenranta+City/lappeenranta-69.jpg

Viittausohje

Puhakka, R. & Vuorivirta, K. 2026. Osallistavista kehittämistyöpajoista tukea luontolähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/osallistavista-kehittamistyopajoista-tukea-luontolahtoisen-liiketoiminnan-kehittamiseen/