Osaamisen kehittäminen tekoälyn aikakaudella – ammattikorkeakoulut sillanrakentajina sote- ja ICT-maailmojen välillä

Tässä artikkelissa pohditaan ammattikorkeakoulujen roolia sekä osaamisen vaatimuksia digitalisaation ja tekoälyn nopean kehityksen aikakaudella peilaten näitä sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivien sisältöön, jotka järjestettiin 25.5–27.5.26 Helsingissä.

Kirjoittaja: Tiina Simola

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoäly on siirtynyt kokeiluista arjen käyttöön. EU-maissa tekoälyä hyödynnetään jo laajasti esimerkiksi diagnostiikan tukena, ja samalla korostuu tarve varmistaa osaamisen ja eettisen ymmärryksen kehittyminen samaa vauhtia teknologian kanssa (WHO 2026). Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät ovat vuosittainen seminaari, jossa IT-toimijat ja soteamattilaiset kohtaavat. Tämän vuoden ATK-päivien teemoissa, joita olivat muun muassa tiedolla johtaminen, yhteentoimivuus ja digipalveluiden vaikuttavuus näkyy hyvin se, että seuraava kehitysloikka ei ole vain tekninen, vaan ennen kaikkea osaamiseen ja yhteistyöhön liittyvä (FCG 2026; Kanta 2026).

Kuva 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä käsiteltiin sote-alan digitalisaatiota ja tulevaisuuden kehityssuuntia. (Kuva: Tiina Simola)

Kuilu IT- ja sote-ammattilaisten välillä hidastaa hyötyjen syntyä

Käytännön kehittämisessä törmätään usein kahteen eri näkökulmaan. IT-asiantuntijat painottavat arkkitehtuuria, rajapintoja ja dataa, kun taas sote-ammattilaiset katsovat työnkulkuja, potilasturvallisuutta ja käytettävyyttä. Digitalisaation tutkimus korostaa, että kuilu on dynaaminen ja liittyy myös osaamiseen, motivaatioon ja käyttökontekstiin. (Bradway ym. 2026). ATK-päivien puheenvuorossaan HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl korosti yhteistyön merkitystä palveluiden kehittämisessä sekä henkilöstön koulutusta digitalisaation osalta. Keskiössä palveluiden kehittämisessä tulisi olla se, mikä tuottaa asiakkaalle hyvinvointia ja parantaa hoidon laatua. Useammassa puheenvuorossa ATK-päivien aikana korostui myös palveluprosessien ymmärrys ja kuvaaminen.

LABin arjessa tämä tulisi näkyä monialaisissa toteutuksissa ja TKI-yhteistyössä: kun sote-, ICT- ja liiketoimintaosaajat tuodaan samaan pöytään jo ongelmanmäärittelyvaiheessa, ratkaisut osuvat paremmin todellisiin tarpeisiin ja käyttöönotto helpottuu. ATK-päivien rinnalla toteutettiin myös yhteinen kehittämistyöpaja hackathon, johon seminaariosallistujat ja IT-toimittajat saivat osallistua vapaasti ja jossa Helsingin kaupunki ja HL7 kehittivät yhdessä uusia digitaalisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Työpaja on hyvä esimerkki siitä, miten yhteinen tekeminen konkretisoi “yhteisen kielen” ja saa aikaan uusia ideoita ja ratkaisuja pienellä vaivalla, kun oikeat ihmiset ovat paikalla ja tehdään rajat ylittävää yhteistyötä.

Haasteena kehittämisen kannalta ovat tietosuojavaatimukset, jotka ovat välttämättömiä luottamuksen kannalta, mutta ne koetaan usein kehittämisen pullonkaulaksi. Tätä näkökulmaa tuotiin esiin myös puheenvuoroissa ATK-päivillä. Data on sirpaleista, tulkinnat vaihtelevat ja standardointi puuttuu, mikä vaikeuttaa myös tekoälyn hyödyntämistä (Conduah ym. 2025). EU-tason selvityksissä tekoälyn laajamittaista käyttöönottoa hidastavat lisäksi juridinen epävarmuus ja organisatoriset tekijät, kuten kulttuuri ja integraatiokyvykkyys (Euroopan komissio 2021). LABin hankkeissa tämä konkretisoituu esimerkiksi lupaprosesseina, aineistojen käyttörajoitteina ja siinä, kuinka paljon aikaa kuluu datahallinnan suunnitteluun ennen kuin voidaan edes pilotoida. Samalla juuri nämä prosessit pakottavat rakentamaan kestävän pohjan koska dokumentointi, tietoturva ja vastuukysymykset ovat myös hyvän tekoälyn edellytyksiä (Conduah ym. 2025).

EHDS tuo uutta selkeyttä tutkimukselle, kehittämiselle ja opetukselle

EHDS eli Euroopan terveystietoalueen asetuksen kehittäjät olivat myös mukana ATK-päivillä. EHDS luo yhteisen EU-kehyksen sähköisten terveystietojen käyttöön ja vaihtoon. Se vahvistaa kansalaisten oikeuksia (ensisijainen käyttö) ja mahdollistaa terveystiedon turvallisen uudelleenkäytön tutkimukseen, innovaatioihin ja päätöksentekoon (toissijainen käyttö) harmonisoidussa mallissa LABin näkökulmasta EHDS on erityisen kiinnostava siksi, että se voi helpottaa pääsyä laajoihin, laadukkaisiin aineistoihin hallitun ja helpomman lupaprosessin kautta, mikä tukee vaikuttavaa tutkimusta ja TKI-työtä. EHDS edistää yhteentoimivuutta ja standardointia, jolloin hankkeiden tuloksia on helpompi skaalata ja vertailla kansainvälisesti sekä vahvistaa dataosaamisen roolia opetuksessa. (Euroopan komissio 2025a; Euroopan komissio 2022). Kritiikkiäkin EHDS kohtaan on esitetty siitä, että hallinnollinen kuorma ja toteutuksen monimutkaisuus voivat kasvaa, mikä voi heijastua myös organisaatioiden resursseihin (Marelli ym. 2023).

Ammattikorkeakoulujen rooli; osaamisen nopea päivitys ja asennemuutoksen tuki

Ammattikorkeakoulujen rooli; osaamisen nopea päivitys ja asennemuutoksen tuki

Euroopassa korostuu tarve kuroa umpeen tekoälyyn liittyvää osaamisvajetta. Avainkompetensseiksi on tunnistettu digilukutaito, datan tulkinta, eettinen arviointi ja moniammatillinen yhteistyö. (AI2MED 2025; WHO 2026). Ammattikorkeakouluilla on tässä erityinen mahdollisuus, koska ne voivat yhdistää koulutuksen, työelämäyhteistyön ja kokeilut turvallisiksi piloteiksi ja siten myös vähentää pelkoa siitä, että ”tekoäly vie meidän työmme” kääntäen keskustelun kohti sitä, miten tekoäly vapauttaa aikaa olennaiseen (EUA 2026; WHO 2026). Meidän tulisi pystyä kouluttamaan tulevia ammattilaisia ”tekoälyohjureiksi” omassa substanssissaan, jotta ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista ja myös hallusinoimisen minimoinen sekä mahdollisimman tarkat kehotteet ja toisaalta myös lähdekriittisyys korostuvat, jotta saamme parhaan hyödyn ja pystymme minimoimaan tekoälyn aiheuttamat haitat. Tärkeää tekoälyn aikakaudella on ymmärtää myös se, että tekoälyn kehittyy koko ajan nopeampaan tahtiin ja kukaan ei voi tietää tarkasti huomisen osaamistarpeita, joten ymmärrys siitä, ”mitä ei vielä voi ymmärtää” on myös tärkeää osaamisen näkökulmasta.

Ammattikorkeakoulujen roolia tarkasteltaessa on huomioitava myös valtakunnalliset suuntaviivat. Arenen päivitetyt tekoälysuositukset korostavat tekoälyä keskeisenä työelämätaitona sekä osana digitaalista sivistystä, jossa painottuvat tekoälylukutaito, kriittinen ajattelu sekä eettinen ja vastuullinen käyttö opetuksessa, oppimisessa ja TKI-toiminnassa (Arene 2026). Suositusten mukaan ammattikorkeakoulujen tulee varmistaa henkilöstön ja opiskelijoiden valmiudet hyödyntää tekoälyä, ohjata sen tarkoituksenmukaiseen ja läpinäkyvään käyttöön sekä tukea opiskelijoita sen kriittisessä soveltamisessa. Tämä vahvistaa myös tarvetta rakentaa yhteistä ymmärrystä sote- ja ICT-alojen välille. Lisäksi Arene painottaa yhteisten toimintamallien ja hyvien käytäntöjen jakamista, mikä tukee yhteisen kielen muodostumista ja edistää tekoälyn vastuullista hyödyntämistä korkeakoulukontekstissa (Arene 2026).

Tekoäly ei ole sote-alalla ensisijaisesti teknologiahanke vaan osaamishanke. Kun IT- ja sote-ammattilaisten välistä kuilua kavennetaan, sääntely- ja dataosaamista vahvistetaan ja EHDS:n mahdollisuudet otetaan haltuun, syntyy edellytykset vaikuttaville digiratkaisuille (FCG 2026; Euroopan komissio 2025a). Samalla on tunnistettava, että tekoälyyn liittyvä osaamisvaje ei ole vain yksittäisten toimialojen ongelma, vaan osa laajempaa koulutusjärjestelmän haastetta. Sitran mukaan Suomen koulutusjärjestelmän kyky tuottaa riittävää osaamista on heikentynyt, vaikka inhimillinen pääoma on keskeinen yhteiskunnan uudistumisen ja talouskasvun edellytys (Lehikoinen ym. 2026). Tästä näkökulmasta ammattikorkeakoulujen ja LABin rooli korostuu sillanrakentajina, jotka yhdistävät työelämälähtöisyyden, jatkuvan oppimisen ja monialaisen yhteistyön sekä muuttavat teknologian osaamiseksi ja osaamisen paremmiksi palveluiksi.

Lähteet

AI2MED. 2025. AI2MED Project unveils key insights into Europe’s AI healthcare skills gap. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://www.ai2med.eu/ai2med-project-unveils-key-insights-into-europes-ai-healthcare-skills-gap/

Arene. 2026. Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. Viitattu 2.6.26. Saatavissa https://arene.fi/julkaisut/arenen-suositukset-tekoalyn-hyodyntamisesta-ammattikorkeakouluille/

Bradway, M., Wang, B., Nybakke, H.L., Ingebrigtsen, S.A., Dyb, K. & Rødseth, E. 2026. Rethinking the digital divide in health: a critical interpretive synthesis of research literature. Frontiers on digital health. Vol. 7. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fdgth.2025.1683565

Conduah, A.K., Ofoe, S. & Siaw‑Marfo, D. 2025. Data privacy in healthcare: Global challenges and solutions. Digital Health. Vol. 11. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1177/20552076251343959

EUA (European University Association). 2026. Adopting AI that serves the needs and values of universities. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://www.eua.eu/images/publications/Publication_PDFs/Adoping_AI_that_serves_the_needs_and_values_of_universities.pdf

Euroopan komissio. 2021. Artificial Intelligence in Healthcare report. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/artificial-intelligence-healthcare-report

Euroopan komissio. 2022. Questions and answers – EU Health: European Health Data Space (EHDS). Viitattu 1.6.2026. Brussels: European Commission. Saatavissa https://ec.europa.eu/commission/presscorner/api/files/document/print/en/qanda_22_2712/QANDA_22_2712_EN.pdf

Euroopan komissio. 2025a. European Health Data Space Regulation (EHDS). Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space-regulation-ehds_en

FCG. 2026. Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2026. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://koulutus.fcg.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-ATK-paivat

Kanta. 2026. Kanta mukana sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 25.–27.5.2026. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://www.kanta.fi/jarjestelmakehittajat/ajankohtaista/kanta-mukana-sosiaali-ja-terveydenhuollon-atk-paivilla-25.-27.5.2026

Lehikoinen, A., Nokso-Koivisto, O. & Vihriälä, V. 2026. Koulutuspolitiikan korjaussarja – kuopasta uuteen nousuun. Helsinki: Sitra. Sitran muistio. Viitattu 29.5.26. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2026/03/Sitra-Koulutuspolitiikan-korjaussarja-kuopasta-uuteen-nousuun-30032026.pdf

Marelli, L., Stevens, M., Sharon, T., Van Hoyweghen, I., Boeckhout, M., Colussi, I., Degelsegger-Márquez, A., El-Sayed, S., Hoeyer, K., van Kessel, R., Krekora Zając, D., Matei, M., Roda, S., Prainsack, B., Schlünder, I., Shabani, M. & Southerington, T. 2023. The European health data space: Too big to succeed? Health Policy. Vol. 135. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.healthpol.2023.104861

WHO. 2026. New WHO/Europe report provides first-ever snapshot of AI in health care across European Union Member States. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://www.who.int/europe/news/item/20-04-2026-new-who-europe-report-provides-first-ever-snapshot-of-ai-in-health-care-across-european-union-member-states

Kirjoittaja

Tiina Simola on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hän on mukana Oulun yliopiston näyttöön perustuva digitaalinen terveydenhuolto -tutkimusryhmässä väitöskirjatutkijana.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/group-of-healthcare-professionals-having-a-discussion-8636601/(Pexels Licence)