Osaamisen kehittäminen johtaa parempiin palveluihin ja tyytyväisempiin työntekijöihin sosiaali- ja terveysalalla

Parhaimmillaan osaamisen kehittäminen on osa jokapäiväistä työtä: uuden oppimista, tiedon jakamista, yhdessä kehittämistä ja rohkeutta tarkastella omaa toimintaa uudella tavalla. Kun osaamisen kehittäminen toteutuu suunnitelmallisesti, sen vaikutukset näkyvät sekä työntekijöiden hyvinvoinnissa että organisaation toiminnan laadussa. Tämä edellyttää tavoitteellista osaamisen johtamista.

Kirjoittajat: Minna Hernberg & Mari Kokkonen

Työelämä muuttuu tällä hetkellä nopeammin kuin ehkä koskaan aiemmin. Sosiaali- ja terveysalalla muutokset näkyvät arjessa jatkuvasti: digitalisaatio tuo uusia työvälineitä ja järjestelmiä, palvelutarpeet muuttuvat ja asiakkaiden odotukset kasvavat. Samalla työssä tarvittava osaaminen uudistuu vauhdilla. Pelkkä kerran hankittu ammattitaito ei enää riitä koko työuran ajaksi, vaan osaamista on kehitettävä jatkuvasti (Kallonen & Kuhmonen 2021; Manka & Manka 2023.)

LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija Minna Hernberg laati Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksen opinnäytetyönään kirjallisuuskatsauksen osaamisen kehittämisen vaikutuksista, mittareista ja hyödyistä. Opinnäytetyö liittyi LAB-ammattikorkeakoulun SAKE – Uudet menetelmät osaamisen johtamisen tukena -hankkeeseen. Hernbergin opinnäytetyön mukaan osaamisen kehittäminen on keskeinen tekijä sosiaali- ja terveysalalla toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja kestävyyden vahvistamisessa useilla eri tasoilla. Sen vaikutukset ulottuvat asiakkaisiin, työntekijöihin, organisaatioihin ja koko yhteiskuntaan. (Hernberg 2026)

Vaikutukset näkyvät palvelun laadussa

Työntekijöiden osaamisen taso vaikuttaa suoraan palveluiden laatuun, asiakasturvallisuuteen ja asiakaslähtöisyyden toteutumiseen. Sosiaali- ja terveysalalla osaaminen vahvistuminen näkyy konkreettisesti asiakkaiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja elämänlaadun paranemisena. Asiakaslähtöinen toimintatapa, persoonakeskeinen hoitotyö sekä hyvät vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä laadukkaan palvelun edellytyksiä. (Mäkelä 2024; Pakkonen 2025.)

Uusien toimintatapojen tai digitaalisten järjestelmien käyttöönotto edellyttää usein henkilöstön kouluttamista ja perehdyttämistä. Jos osaamisen kehittämiseen ei panosteta riittävästi, uusien käytäntöjen käyttöönotto voi jäädä puutteelliseksi. Käytännössä osaamisen vahvistuminen näkyy parempina asiakaskohtaamisina, sujuvampina palveluprosesseina ja tehokkaampana moniammatillisena yhteistyönä. Asiakas- ja potilasturvallisuus paranee ja virheiden määrä vähenee. Osaava henkilöstö pystyy tarjoamaan laadukkaampia, turvallisempia ja vaikuttavampia palveluita sekä vastaamaan joustavasti toimintaympäristön muutoksiin. Lisäksi se luo edellytyksiä toiminnan jatkuvalle kehittämiselle myös tulevaisuudessa. (Karsikas ym. 2022; Kulju ym. 2024.)

Osaamisen kehittämisestä hyötyä työntekijälle

Työntekijätasolla osaamisen kehittäminen vahvistaa ammatillista osaamista, työhyvinvointia, motivaatiota ja itseluottamusta. Kun työntekijä kokee osaavansa työnsä ja saa mahdollisuuden kehittämää itseään, työn hallinnan tunne vahvistuu. Jatkuva oppiminen lisää työn mielekkyyttä ja valmiuksia kohdata haastavia tilanteita sekä tukee työssä jaksamista ja työuran jatkuvuutta. Kun työntekijät kokevat, että heidän osaamistaan arvostetaan ja heidän kehittymistään tuetaan, myös työtyytyväisyys ja sitoutuminen organisaatioon vahvistuvat. (Jämsen & Ranki 2021; Keinänen 2024.)

Monessa sote-alan työyhteisössä kiire ja jatkuvat muutokset kuormittavat henkilöstöä. Jos työntekijä kokee, ettei oma osaaminen riitä vastaamaan työn vaatimuksiin, kuormitus voi kasvaa nopeasti. Vastaavasti mahdollisuus oppia uutta ja saada tukea osaamisen kehittämiseen voi vahvistaa työssä jaksamista merkittävästi. Käytännössä osaamisen kehittäminen voi näkyä esimerkiksi siinä, että työntekijä uskaltaa hyödyntää uusia digitaalisia järjestelmiä ilman jatkuvaa epävarmuutta. Työ sujuu tehokkaammin, virheiden määrä vähentyy ja ongelmatilanteiden ratkaiseminen helpottuu. Työntekijän kokemus omasta osaamisestaan vahvistuu, mikä lisää motivaatiota ja työn imua.

Työhyvinvointia tukee erityisesti työyhteisö, jossa oppiminen nähdään luonnollisena osana arkea. Tällaisessa ympäristössä kysyminen, kokeileminen ja keskeneräisyys ovat sallittuja. Oppiminen ei jää yksittäisten koulutuspäivien varaan, vaan sitä tapahtuu päivittäin työssä. (Eklund 2021.)

Osaamisen kehittäminen vahvistaa työyhteisöä

Osaamisen kehittämisen vaikutukset eivät rajoitu vain yksittäiseen työntekijään tai asiakkaisiin. Kun työyhteisössä jaetaan osaamista aktiivisesti, hyöty näkyy koko organisaation toiminnassa. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen edistää tiimityötä ja tukee yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Osaamisen vahvistuminen tukee organisaation strategisten tavoitteiden toteutumista ja vahvistaa kilpailukykyä muuttuvissa toimintaympäristöissä. Osaava henkilöstö kykenee toteuttamaan työtehtävät tehokkaammin ja kehittämään toimintaa systemaattisemmin. Lisäksi organisaation asema kilpailussa osaavista ja pätevistä työntekijöistä paranee. (Gulati ym. 2020; Arola ym. 2022; Laitinen 2025.) Työyhteisössä osaamista voidaan vahvistaa monin keinoin, kuten mentoroinnin, työparityöskentelyn, yhteisten kehittämispäivien, vertaisoppimisen ja työpajatyöskentelyn avulla. Monissa organisaatioissa on huomattu, että parhaat oppimiskokemukset syntyvätkin arjen yhteistyössä.

Kun työntekijät keskustelevat avoimesti onnistumisista ja haasteista, syntyy uusia toimintatapoja ja yhteistä ymmärrystä. Osaamisen jakaminen voi myös vahvistaa työyhteisön psykologista turvallisuutta. Kun työntekijä kokee voivansa kysyä neuvoa ilman pelkoa arvostelusta, yhteistyö vahvistuu ja tiedonkulku paranee. (Pankkonen ym. 2025.) Työntekijät arvostavat yhä enemmän mahdollisuuksia oppia ja kehittää osaamistaan. Mahdollisuus kouluttautua, osallistua kehittämiseen ja edetä uralla lisää kokemusta siitä, että työnantaja panostaa henkilöstöönsä. Käytännössä työnantajan tuki voi tarkoittaa mahdollisuutta osallistua täydennyskoulutuksiin, työajalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä sekä mahdollisuuksia osallistua erilaisiin kehittämishankkeisiin.

Osaamisen kehittäminen heijastuu talouteen ja yhteiskuntaan

Yhteiskunnallisella tasolla osaamisen kehittäminen on investointi, joka tukee taloudellista kestävyyttä, työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Se edistää työurien pidentymistä sekä kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia. Osaamisen kehittämisen puute voi johtaa työurien katkeamisiin ja lisätä siitä aiheutuvien kustannuksia yhteiskunnalle. (Jämsen & Ranki 2021.)

Osaamisen kehittämisen vaikutuksia tulee arvioida

Vaikutusten arviointi on tärkeä osa osaamisen johtamista. Monissa organisaatioissa osaamisen kehittämistä seurataan edelleen melko suppeasti esimerkiksi koulutuspäivien määrän perusteella. Vaikka tällaiset mittarit kertovat osallistumisesta, ne eivät vielä kuvaa sitä, miten osaaminen on kehittynyt tai miten koulutus on vaikuttanut käytännön työhön. Olisi tärkeää tarkastella sitä, miten opittua on pystytty hyödyntämään käytännön työssä ja ovatko toimintatavat muuttuneet. Vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi kyselyiden, kehityskeskusteluiden, henkilöstömittareiden ja asiakaspalautteen avulla. Lisäksi vaikutuksia olisi tärkeää seurata pidemmällä aikavälillä. (Kulju ym. 2024; Pakkonen 2025.) Sote-organisaatioissa tiedolla johtamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Kun osaamisen kehittämisestä kerätään systemaattisesti tietoa, kehittämistoimenpiteitä voidaan kohdentaa paremmin todellisiin tarpeisiin.

Osaamisen kehittäminen on investointi tulevaisuuteen

Osaamisen kehittämiseen panostaminen vaatii aikaa, resursseja ja suunnitelmallisuutta. Kiireisessä arjessa koulutukset ja kehittämistyö voivat helposti jäädä muiden tehtävien varjoon. Parhaimmillaan osaamisen kehittäminen ei ole irrallinen projekti vaan osa organisaation normaalia toimintaa ja kulttuuria. Se näkyy avoimena keskusteluna, yhteisenä oppimisena ja rohkeutena kehittää toimintaa yhdessä.

Lähteet

Arola, M., Huttula, T. Jämsen, P., Kirjavainen, a., Mustikkainen, H., Ranki, S., Santamäki, I., Vesa, A. & Villanen, J. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Uudenosaamisjärjestelmän kuvaus. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 204. Viitattu 25.6.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa/#43-ekosysteemimainen-tapa-toimia

Eklund, A. 2021. Osaamiskartta. Osaamisen kehittäminen työelämässä Helsinki: BRIK.

Gulati, K., Singh. A., Kumar, S., Verma, V., Gupta, S. & Sarkar, C. 2020. Impact of a leadership development programme for physicians in India. Leadership in health Services. Vol.33 (1), 73-84. Viitattu 7.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1108/LHS-05-2019-0027

Hernberg, M. 2026. Osaamisen kehittämisen vaikutukset ja hyöty sekä mittaaminen ja indikaattorit sote-alalla: integratiivinen kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052115058

Jämsen, P. & Ranki, S. (toim.). 2021. Millä hinnalla? Osaamisen kehittämisen vaihtoehtokustannukset. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 186. Viitattu 25.6.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/milla-hinnalla/

Kallonen, T. & Kuhmonen, A. 2021. Jatkuva oppiminen: työelämän tärkein taito. Helsinki: Työsuojelurahasto.

Karsikas, E., Koivunen, K., Rantala A., Jarva E., Oikarinen A., Mikkonen K., Kääriäinen M., Jounila-Ilola P. & Meriläinen, M. 2022. Sote-alan osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan lisää malleja, menetelmiä ja hyviä käytänteitä. Oamk Journal 172/2022.Viitattu 16.6.2025. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022102062666

Keinänen, A. 2024. Koulutusintervaatioiden vaikuttavuus suun terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa. Väitöskirja. Oulun yliopisto.Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402071629

Kulju, E., Jarva, E., Oikarinen, A., Hammarén, M., Kanste, O. & Mikkonen, K. 2024. Educational interventions and their effects on healthcare professionals’ digital competence development: A systematic review. International Journal of Medical Informatics 185. Viitattu 16.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2024.105396

Laitinen, J. 2025. Jatkuvan työssä oppimisen vaikutusten mittaaminen vientialan pk-yrityksissä. Laurea Journal. Työelämä & asiantuntijuus. Viitattu 19.1.2026. Saatavissa https://journal.laurea.fi/jatkuvan-tyossa-oppimisen-vaikutusten-mittaaminen-vientialan-pkyrityksissa/#f52781cc

Manka, M-L. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. Helsinki: Alma Talent.

Mäkelä, K-L. Kylmä., J., Noppari., E., Hakala., T. & Koivunen, M. 2024. The effectiveness of a web-based education program for nurses’ sefl-assessed skills concerning the care of alcohol-intoxicated patients in an emergency department. Finnis Journal of eHealt and Welfere. 14 (2), 243–255. Viitattu 16.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.113450

Pakkonen, M. 2024. The Effectiveness of the educational intervention on professional nurses’ person-centred care competence. Doctoral Dissertation. University of Turku, Faculty of Medicine, Department of Nursing Science, Nursing Science. Viitattu 13.2.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9966-8

Pakkonen, M. 2025. Koulutusintervention vaikuttavuus hoitajien persoonakeskeisen hoito työn kompetenssiin. Gerontologia 39 (1), 84–89. Viitattu 21.1.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9966-8

Kirjoittajat

Minna Hernberg valmistui kesäkuussa 2026 LAB-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksesta tutkinnolla sosionomi (YAMK). Hän toimii vastaavana omaishoidon ohjaajana Oulun seudun omaishoitajat ry:ssä.

Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä yliopettajana. Hän toimii myös osaamisen johtamista sote-organisaatioissa kehittävän SAKE-hankkeen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/a-group-of-people-having-a-discussion-while-looking-at-laptop-5256526/(Pexels Licence)