Opiskelijan urapolku - yhdessä rakennettu silta opinnoista työelämään

Kehittämishankkeissa syntyy toisinaan tuloksia, joita ei osata ennakoida hankesuunnitelmaa laadittaessa. Idea opiskelijan urapolkumallista Päijät-Hämeen hyvinvointialueella syntyi LAB-ammattikorkeakoulun Co-Learn! -hankkeen innovointivalmiuksien kehittämistyöpajoissa. Vaikka alueellisen kehittämisyhteistyön ensisijaisena kohderyhmänä olivat pk-yritykset, soveltui toimintatapa hyvin myös yhteistyöhön ison julkisen toimijan, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Tuloksena syntyi urapolkumalli, joka tukee opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistumista ja tekee näkyväksi eri toimijoiden roolin matkalla opinnoista työelämään.

Kirjoittajat: Johanna Irjala & Jenni Rosti

Opiskelijoiden siirtyminen opinnoista työelämään on yksi korkeakoulujen ja työelämän yhteisistä haasteista, johon etsitään uusia ratkaisuja. Opiskelijan urapolun kehittäminen nousi tarpeesta tuoda näkyväksi niitä mahdollisuuksia, joita opiskelijoilla on opintojensa aikana ja niiden jälkeen hyvinvointialueella. Kehittämisen keskiössä oli kysymys siitä, millainen opiskelijan polku on opinnoista työelämään ja miten tätä polkua voidaan tehdä näkyväksi, ymmärrettäväksi ja aidosti tukevaksi.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella opiskelijan urapolkumallin idea sai alkunsa LABin Co-Learn! -hankkeen (LAB-ammattikorkeakoulu 2026) työpajoissa, joihin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen markkinointiasiantuntija Jenni Rosti keväällä 2025 osallistui yhdessä ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön opettajien, opiskelijoiden, TKI-asiantuntijoiden ja alueen pk-yritysten kanssa. Hankkeen työpajoissa tunnistettiin opiskelijan urapolkuun liittyviä kehittämistarpeita ja idea lähti jalostumaan epämääräisestä ajatuksen palasesta konkreettiseksi kokonaisuudeksi.

Urapolkumallia lähdettiin rakentamaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin eri koulutusalojen urapolkukuvauksia, jotka kuvaavat opiskelijan matkaa opintojen alusta harjoitteluihin ja edelleen työllistymiseen. Tällä hetkellä valmiina ovat lähihoitaja-, sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, sosionomi- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden urapolut. Syksyn aikana valmistuu myös geronomi- ja välinehuoltajaopiskelijoiden urapolkukuvaukset. (Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2025).

Kuva 1: Esimerkki sairaanhoitajaopiskelijan urapolkumallista (Päijät-Hämeen Hyvinvointialue 2025).

Kehittäminen on parasta yhdessä

Opiskelijan urapolkumalli ei ole syntynyt vain yhden ihmisen työpöydällä, vaikka vastuu asian edistämisestä onkin ollut hyvinvointialueen rekrytointitiimissä. Kehittämiseen on osallistunut laaja joukko eri toimijoita hyvinvointialueelta: rekrytoinnin asiantuntijoita, yksiköiden opiskelijaohjaajia ja muita ammattilaisia sekä LAB-ammattikorkeakoulun opettajia, asiantuntijoita ja tietysti myös ennen kaikkea opiskelijoita.

Yhteiskehittäminen on ollut alusta alkaen keskiössä. Tavoitteena ei ollut valmiin mallin tarjoaminen, vaan urapolun rakentaminen, joka perustuu aitoihin kokemuksiin ja tarpeisiin, yhteistyössä tulevien käyttäjien kanssa. Haluttiin luoda malli, joka palvelisi yhtä lailla opiskelijaa ja opettajia sekä hyvinvointialueen omia työntekijöitä hahmottamaan opiskelijan urapolun kokonaisuutta. Kehittämishanke tarjosi konkreettisen alustan yhteiskehittämiselle ja yhteistyöllä oli merkittävä rooli kehitystyön käynnistymisessä.

Työpajoissa oli koolla poikkeuksellisen monipuolinen joukko eri toimijoita ideoiden kehittämiselle ja erilaisten toimintamallien pilotointimahdollisuus auttoi selkeän toimintatavan valinnassa. Hankkeen myötä kehittämistyöhön saatiin myös pedagogista asiantuntemusta ja opiskelijoiden näkökulmaa sekä rakenteellinen etenemistapa, jossa urapolkumallia voitiin kehittää vaiheittain pilotoinnin ja palautteen pohjalta.

Hankkeessa pilotoitiin kaikkiaan seitsemän pedagogista toimintatapaa yhteistyössä pk-yritysten kanssa ja tuotettiin yhteiskehittämisen ja oppimisen malli (Råtts ym. 2026). Hyvinvointialueella kehittämistyötä jatkettiin tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa hyödyntämällä heidän palautettaan mallin jatkokehittämisessä. Opiskelijoilta kerättiin näkemyksiä urapolkukuvauksista, jotta mallia voitiin kehittää aidosti heidän tarpeistaan ja kokemuksistaan lähtien. Palautetta pyydettiin myös oppilaitosten henkilöstöltä ja hyvinvointialueen omilta asiantuntijoilta. Saatu palaute oli erittäin arvokasta ja tarjosi konkreettisia kehittämisehdotuksia, joiden avulla urapolkumallia voitiin edelleen täsmentää ja kehittää, vaikka vastaajamäärä jäikin melko pieneksi. Kehittämistyötä on jatkettu analysoimalla tuloksia ja viemällä mallia eteenpäin vaiheittain yhteistyössä käyttäjien ja sidosryhmien kanssa.

Keskeisiä havaintoja ja urapolkumallin merkitys toimijoille

Hyvinvointialueella on kehittämistyön aikana noussut esiin muutamia keskeisiä oivalluksia. Opiskelijat arvostavat ennen kaikkea konkreettisuutta: pelkkä yleisluontoinen kuvaus ei enää riitä, vaan urapolun tulee tarjota selkeitä esimerkkejä ja vaihtoehtoja eri suuntiin. Lisäksi ymmärrettävyys on ratkaisevaa – mitä selkeämpi urapolku on, sitä paremmin se tukee opiskelijan valintoja ja hahmottamista. Kehittämistyön aikana on myös havaittu, että urapolku ei palvele pelkästään opiskelijoita. Se toimii samalla merkittävänä viestinnän ja rekrytoinnin välineenä, joka tekee organisaation tarjoamat mahdollisuudet näkyviksi ja auttaa rakentamaan myönteistä työnantajakuvaa jo opintojen aikana.

Lopulta urapolussa on kyse tulevaisuuteen investoimisesta. Se rakentaa siltaa opintojen ja työelämän välille sekä vahvistaa viestiä siitä, että opiskelija on tärkeä osa organisaation tulevaisuutta jo ennen valmistumistaan. Urapolku elää ja kehittyy jatkuvasti työelämän, opiskelijoiden ja organisaation tarpeiden mukana. Työ jatkuu edelleen laajentamalla kuvauksia uusiin koulutusaloihin ja hyödyntämällä saatua palautetta entistä systemaattisemmin. Tavoitteena on rakentaa urapolkua entistä vaikuttavammaksi työkaluksi, joka tukee sekä opiskelijakokemusta, että organisaation osaamisen kehittämistä ja rekrytointia.

Urapolkumalli tuottaa hyötyä myös korkeakoululle, opettajille ja alueen työelämätoimijoille. Korkeakoulun ja hyvinvointialueen urapolkumalliin liittyvä yhteistyö tiivistää työelämäyhteistyötä ja tukee opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittymistä sekä helpottaa siirtymää opinnoista työelämään. Samalla korkeakoulu toimii alueellisena kehittäjänä, joka rakentaa yhteyttä koulutuksen ja työelämän välille sekä vastaa alueen osaajatarpeisiin. Opettajille urapolkumalli tarjoaa konkreettisia välineitä työelämälähtöisen opetuksen toteuttamiseen ja urasuunnittelun tukemiseen sekä yhteistyön rakentamiseen työnantajien kanssa. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa syventää opettajien ymmärrystä työelämän muuttuvista osaamistarpeista ja tukee opetuksen jatkuvaa kehittämistä. Samalla yhteistyö vahvistaa opettajien verkostoja ja asiantuntijuutta sekä luo uusia mahdollisuuksia monialaiseen yhteistyöhön, jossa opetuksen, TKI-toiminnan ja työelämän tavoitteet kytkeytyvät aiempaa tiiviimmin yhteen.

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Co-Learn! Yritykset ja korkeakoulut yhteistyössä tutkimus- ja innovointivalmiuksia kehittämässä. Viitattu 5.8.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/Co-learn

Päijät-Hämeen hyvinvointialue. 2025. Opiskelijoiden urapolkukuvaukset. Viitattu 5.8.2026. Saatavissa https://paijatha.fi/wp-content/uploads/2026/07/opiskelijan-urapolku-kuvaukset-linkeilla-2026.pdf

Råtts, S, Joensuu-Salo, S., Tuurinkoski, E., Peltonen, K., Irjala, J., Liikka, S. & Hämäläinen, M. 2026. Co-Learn! Best of the best practices: Yhteiskehittämisen ja oppimisen käsikirja korkeakoulujen yritysyhteistyöhön. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026051243620