Tavoitteista arviointiin - suulliset tentit tekoälyn aikakaudella

Mitä kirjallinen tehtävä lopulta osoittaa, jos opiskelija on voinut tuottaa sen tekoälyn avulla? Liikkuvuusjaksolla Italiassa Università di Napoli L’Orientale -yliopistossa tämä keskustelu sai uuden näkökulman suullisista tenteistä, joissa opiskelijan on yhdisteltävä tietoa ja perusteltava näkemyksiään. Generatiivisen tekoälyn kehityksen myötä korkeakoulujen onkin arvioitava uudelleen paitsi arviointimenetelmien luotettavuutta myös sitä, mitä niillä oikeastaan halutaan mitata.

Kirjoittaja: Reetta Nyman

Kirjallinen tuotos ei aina kerro osaamisesta

Korkeakouluopettajat ovat harjaantuneet viime vuosina muotoilemaan tehtäviä, joissa opiskelijat erittelevät oppimisprosessiaan ja reflektoivat oppimaansa. Tällaisilla kirjallisilla tehtävillä on pyritty tekemään oppimista näkyväksi mutta myös estämään generatiivisen tekoälyn käyttö. Li ym. (2023) osoittivat kuitenkin jo vuonna 2023, että tekoäly tuottaa reflektoivia tekstejä sujuvasti. Tutkimuksessa kokeneet opettajat eivät kyenneet erottamaan generatiivisen tekoälyn ja opiskelijan tekemää reflektoivaa tekstiä toisistaan. Keskustelu lähteekin helposti joko siihen, miten tekoälyn luvaton käyttö voidaan tunnistaa ja estää tai siihen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää opetuksessa tarkoituksenmukaisesti. Kaikista olennaisin kysymys kuitenkin lienee, mitä opiskelijoiden tulisi korkeakoulussa oppia ja millaisilla tehtävillä tätä osaamista vahvistetaan ja voidaan osoittaa.

Biggs (1996) tuo esille opetuksessa usein esiintyvän ristiriidan: tavoitteet, oppiminen ja arviointi eivät ole linjassa toistensa kanssa. Tavoitteissa voi olla kuvattuna korkeatasoista osaamista, kuten kriittistä ajattelua ja osaamisen soveltamista, mutta arviointi kohdistuu enemmänkin muistamiseen tai opitun toistamiseen. Opiskelijat alkavat tällöin panostaa siihen, mitä arvioidaan. Jos tentissä mitataan ulkoa oppimista, opiskelijat tekevät loogisen valinnan ja keskittyvät ulkoa opetteluun. Arviointitilanteessa opiskelijalta tulisikin vaatia juuri sitä, mitä hänen halutaan tulevaisuudessa osaavan tehdä (Biggs 1996; Wiggins 1990). Biggsin ja Wigginsin 30 vuotta sitten kehitetyt teoriat ovat tällä hetkellä taas yllättävän ajankohtaisia. Kun tekoäly kykenee hoitamaan yhä suuremman osan tiedon käsittelystä ja tekstien tuottamisesta, korostuvat ihmisen kyky arvioida tietoa, perustella ratkaisujaan, reagoida muuttuviin tilanteisiin ja toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa (OECD 2025). Tämän tulisi näkyä myös korkeakoulussa käytetyssä arvioinnissa.

OECD:n raportin (2025) mukaan tulevaisuuden työelämässä korostuvat muun muassa ongelmanratkaisu, kriittinen ja luova ajattelu sekä yhteistyö. Xia ym. (2024) esittävätkin, että arvioinnissa tulisi siirtyä kirjallisista suorituksista kohti näyttöjä, joissa pystytään arvioimaan korkeamman tason ajattelua, ongelmanratkaisua ja oppimisprosessia. Suulliset tentit, esitykset ja keskustelut voivat olla yksi ratkaisu tähän. Niissä opiskelijan on sanoitettava ajatteluaan, perusteltava ratkaisujaan ja vastattava myös ennakoimattomiin jatkokysymyksiin.

Italiassa osaaminen osoitetaan puhumalla

Suullisilla tenteillä on pitkät perinteet Italiassa. Myös Università di Napoli L’Orientale -yliopistossa kaikilla opintojaksoilla käytetään suullisia tenttejä. Lukuvuosi on jaettu siten, että opetusjaksoa seuraa erillinen tenttikausi, jolloin opiskelijat valmistautuvat useisiin tentteihin samanaikaisesti. Tenttien kesto vaihtelee 15:sta 60:een minuuttiin kurssin koon ja sen mukaan, kuinka hyvin tentin vastaanottaja tuntee opiskelijan ja hänen taitotasonsa. (Maiorano ym. 2026; Ferrari 2026.)

Humanistiset tieteet ja digitaaliset teknologiat -koulutusohjelman opiskelijat Maiorano, Passariello & Russo (2026) kertovat, että vaikka tentit ovat suullisia, opintojaksoilla opetus painottuu usein luentoihin, ja kurssin aikana tehdään tavallisesti kirjallisia tehtäviä. Italialaisessa järjestelmässäkään ei siis välttämättä toteudu Biggsin (1996) ajatus siitä, että tavoitteiden, opetuksen ja arvioinnin tulisi muodostaa looginen jatkumo. Toisaalta suulliset tentit vaikuttavat olevan linjassa sen kanssa, minkälaista osaamista tavoitellaan ja mitä arvostetaan. Pitkäsalon (2026) mukaan suullista viestintää arvostetaan Italiassa laajasti ja ihmisiltä odotetaan kykyä esittää hyviä puheenvuoroja. Italialaiset oppivat jo nuorina pitämään esityksiä ja pystyvät suomalaisia opiskelijoita useammin puhumaan omin sanoin ilman muistiinpanoja (Ferrari 2026).

Kun Italiassa keskustellaan opetuskulttuurista ja pedagogiikasta, Suomen koulutusjärjestelmää pidetään tärkeänä vertailukohtana (Braghero 2023; Tuttoscuola 2023). Suomessa olemmekin erottuneet eduksemme muun muassa monipuolisten opetusmenetelmien käytössä ja matalassa hierarkiassa opettajien ja opiskelijoiden välillä. Meillä on kokemusta myös monipuolisten arviointitapojen käytöstä, mutta suullisten tenttien käyttö on meillä edelleen melko harvinaista.

Italian tenttijärjestelmää ei ole tarkoituksenmukaista kopioida sellaisenaan Suomeen. Silti suulliset tentit ovat tutustumisen arvoinen keino lähteä lähestymään sekä opetuksen tavoitteiden ja arvioinnin linjakkuuden ongelmia että generatiivisen tekoälyn mukanaan tuomia haasteita.

Suullinen tentti voi olla myös oppimistilanne

Savonia-ammattikorkeakoulussa kokeiltiin suullisia tenttejä energiatekniikan opintojaksossa. Kokeilussa suullisten tenttien tarkoituksena oli varmistua siitä, että opiskelijat olivat tehneet verkkotenttinsä itse. Opiskelijan keskustelussa osoittama osaaminen määritti opintojakson arvosanan. Suullisessa tentissä opiskelijoiden tuli muun muassa kertoa tehtävien ratkaisujen välivaiheista ja tavoista, joilla he olivat tehtäviä lähestyneet. Kokeilun suurimmaksi hyödyksi ei kuitenkaan noussut mahdollisen vilpin paljastaminen vaan molemminpuolinen palaute ja yhteinen keskustelu. Suullisessa tentissä voitiin myös käydä läpi opiskelijan kirjallisessa tentissä tekemiä virheitä, mikäli aika sen salli. (Holmlund & Honkanen 2026.) Näin arviointitilanne ei ainoastaan mitannut osaamista, vaan vahvisti samalla oppimista.

Ferrari (2026) kuvaa italialaisia suullisia tenttejä samaan tapaan oppimistilanteiksi, joissa opiskelija voi osoittaa osaamistaan monipuolisesti, eikä yksittäinen epäonnistunut vastaus ratkaise arvosanaa. Molemmissa esimerkeissä arviointi näyttäytyy pelkän osaamisen mittaamisen sijaan tilanteena, jossa osaamista voidaan keskustelun avulla edelleen kehittää. Tämä hyöty ei koske pelkästään opiskelijaa. Università di Napoli L’Orientale -yliopiston kielten ja kirjallisuuden opiskelija Giannone (2026) kiteyttääkin, että vaikka professorilla on enemmän kokemusta, se ei tarkoita, ettei professori voisi oppia opiskelijoilta.

Arvioinnin tulee vastata tavoiteltavaa osaamista

Arvioinnin kehittäminen on samalla keskustelua siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Pelkkä kirjallinen lopputuotos ei tekoälyn aikakaudella aina riitä tekemään näkyväksi sitä, mitä opiskelija osaa ja ymmärtää. Lisäksi jos haluamme opiskelijoiden oppivan vuorovaikutusta, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisua, näiden taitojen tulisi näkyä siinä, miten osaamista arvioidaan. Italian suullisten tenttien käytännöt ja Savonian kokeilu osoittavat, että suullinen arviointi voi parhaimmillaan vastata näihin haasteisiin. Suullisia tenttejä kannattaakin tarkastella yhtenä keinona rakentaa arviointia, joka vastaa paremmin sekä korkeakoulutuksen tavoitteita että muuttuvan työelämän osaamistarpeita.

Lähteet

Biggs, J. 1996. Enhancing teaching through constructive alignment. Higher Education. The International Journal of Higher Education Research. Vol 32/1996, 347–364. Viitattu 7.9.2026. Saatavissa rajoitetusti https://doi.org/10.1007/BF00138871

Braghero, M. 2023. Il sistema finlandese: tutto quello che dovremmo imparare. Tuttoscuola. Viitattu 4.9.2026. Saatavissa https://www.tuttoscuola.com/sistema-finlandese-quello-dovremmo-imparare/

Ferrari, G. 2026. Lehtori, modernit kielet, kirjallisuudet ja kulttuurit. Università di Bologna. Haastattelu 29.3.2026.

Giannone, E. 2026. Università di Napoli L’Orientale -yliopiston kielten ja kirjallisuuden opiskelija. Haastattelu 28.3.2026.

Holmlund, E. & Honkanen, T. 2026. Suulliset tentit osaamisen varmistamisessa kielimallien aikakaudella. TOOLilainen Nro 02/2026, 28–29.

Li, Y., Sha, L., Yan, L., Lin, J., Raković, M., Galbraith, K., Lyons, K., Gašević, D. & Chen, G. 2023. Can large language models write reflectively. Computers and Education: Artificial Intelligence. Vol 04/2023. Viitattu 7.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.caeai.2023.100140

Maiorano, I., Passariello, D. & Russo, V. 2026. Università di Napoli L’Orientale -yliopiston humanistiset tieteet ja digitaaliset teknologiat -koulutusohjelman toisen vuoden opiskelijat. Haastattelu 29.3.2026.

OECD. Organisation for Economic Co-operation and Development. 2025. OECD Skills Outlook 2025: Building the Skills of the 21st Century for All. Viitattu 4.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1787/26163cd3-en

Pitkäsalo, E. 2026. Suomen kielen apulaisprofessori. Università di Napoli L’Orientale. Haastattelu 26.3.2026.

Tuttoscuola. 2023. La scuola finlandese è davvero migliore di quella italiana? Analizziamo i dati. Viitattu 4.9.2026. Saatavissa https://www.tuttoscuola.com/scuola-finlandese-migliore-italiana-dati/

Wiggins, G.1990. The Case for Authentic Assessment. Practical Assessment, Research & Evaluation. Vol 2/1990. Viitattu 7.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.7275/ffb1-mm19

Xia, Q., Weng, X., Ouyang, F., Lin, T. J. & Chiu, T. K. F. 2024. A scoping review on how generative artificial intelligence transforms assessment in higher education. International Journal of Educational Technology in Higher Education. Vol 21/2024. Viitattu 7.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s41239-024-00468-z

Kirjoittaja

Reetta Nyman (FM) työskentelee suomen kielen ja viestinnän lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisessä Kielikeskuksessa. Työssään hän pyrkii rakentamaan arvostavaa vuorovaikutusta ja etsii tapoja kehittää arviointikäytäntöjä, jotka edistävät opiskelijan motivaatiota sekä asiantuntijuuden kehittymistä.

Artikkelikuva: Università di Napoli L’Orientale -yliopiston luentosali (Kuva: Reetta Nyman)