Sosionomikoulutuksen opetussuunnitelmaa linjaavat sosiaalialan kompetenssit ja ne ovat olleet keskeisessä roolissa läpi koko opintojen. Osaamistavoitteisiin pääsyä sekä ammatillista reflektointia on tehty eri muodoissa opintojen aikana. Reflektointi yksin ja yhdessä tekee osaamisen lisääntymisen näkyväksi. Tarkastelemme tässä artikkelissa sosionomin ammatillista kasvua peilaten sitä opinnäytetyöprosessiimme.

Kirjoittajat: Jonna Grön, Roosa Kelander & Helena Hatakka

Opinnäytetyö on monipuolinen oppimisprosessi

Opinnäytetyömme oli toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena syntyi Itsenäistyvän nuoren käsikirja. Se on kohdistettu 16-17-vuotiaille nivelvaiheessa oleville itsenäistyville nuorille, jotka ovat lastensuojelun asiakkuudessa.

Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetensseihin kuuluvat eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, palvelujärjestelmän osaaminen, kriittinen ja osallistuva yhteiskuntaosaaminen, tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen sekä työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen (Arene 2017, 10).

Kuvio 1. Sosiaalialan kompetenssit (Arene 2017)

Opinnäytetyöprosessia tarkasteltaessa kolme kompetenssialuetta nousi keskeisiksi. Asiakastyön osaaminen, kriittinen ja osallistuva yhteiskuntaosaaminen sekä tutkimukselliset kehittämis- ja innovaatio-osaamisen kompetenssialueet erottuivat selkeästi prosessin aikana muista osaamisalueista. Seuraavassa esitetään eniten ammatilliseen kasvuun opinnäytetyöprosessin aikana vaikuttaneet sosionomin kompetenssialueet.

Asiakastyön osaaminen

Kompetenssialueista asiakastyön osaaminen mittaa muun muassa sosionomin kykyä luoda vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteita sekä soveltaa ja arvioida asiakastyön teoreettisia työorientaatioita ja menetelmiä. Olennaisena osana kompetenssialuetta on tunnistaa hyvinvointia suojaavia- ja riskitekijöitä sekä soveltaa ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tukemisen näkökulmia sosiaalialalla. Sosionomin tulee ymmärtää asiakkaan tarpeet ja tukea yksilöllisesti sekä voimavaraistaen yksilön kasvua ja kehitystä eri elämäntilanteissa. Sosionomin tulee kyetä osallisuutta tukien ohjaamaan asiakkaita, asiakasryhmiä ja yhteisöjä. (Arene 2017, 10.)

Käsikirjan sisältöön vaikuttivat olennaisena osana nivelvaiheessa olevilta sijaishuollossa asuvilta nuorilta kerätty informaatio. Nuorten tietämystä jälkihuollosta, itsenäistymisestä ja elämänhallinnasta kartoitettiin lomakekyselyn avulla. Vuorovaikutuksellinen asiakastyö oli keskiössä, kun suunnittelimme tuotoksen sisältöä kartoittavaa kyselylomaketta sekä kun keräsimme nuorilta tietoa sen avulla. Kohderyhmän halukkuudella osallistua opinnäytetyön tiedonkeräysvaiheeseen oli suuri vaikutus opinnäytetyön tuotoksen syntymiseen. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyttä käsikirjaa voidaan pitää osana ennaltaehkäisevää asiakastyötä.

Kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen

Kompetenssialueista kriittinen ja osallistuva yhteiskuntaosaaminen syventää osaamista sosionomin ammatilliseen kriittiseen reflektioon. Kompetenssialueessa tuodaan esille sosionomin kyky analysoida epätasa-arvoa, huono-osaisuutta sekä hyvinvointia tuottavia kansallisia ja globaaleja rakenteita ja prosesseja sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sosionomin tulee kyetä puolustamaan haavoittuvassa asemassa olevien ja vaiennettujen ihmisten etuja sekä tuomaan poliittiseen päätöksentekoon ja vastuullisille toimijoille tietoa kohtuuttomista elämäntilanteista. Kompetenssialueen mukaan sosionomi osaa edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä kykenee vaikuttamistyöhön eri toimijoiden kanssa. (Arene 2017, 10.)

Opinnäytetyön ydinaiheeseen, jälkihuoltoon ja nuoren arjen hallintaan, perehtyminen on tuottanut tietoa epätasa-arvosta ja huono-osaisuutta tuottavista yhteiskuntarakenteista. Jälkihuoltolain muutos astui voimaan opinnäytetyön suunnittelun kanssa samana ajankohtana. Tästä johtuen asiaan liittyviä työvoimapoliittisia ja yleisiä poliittisia asioita käsiteltiin mediassa paljon. Kompetenssialueen mukaisesti annettiin nuorille osallisuuden sekä osallistumisen mahdollisuus opinnäytetyöprosessiin. Näin nuorilta saatiin tärkeää ja olennaista tietoa käsikirjaa varten.

Reflektio-osaaminen kehittyi, kun opinnäytetyöprosessin aikana prosessia ja sitä edistävää toimintaa reflektoitiin useasti eri tahojen kanssa. Opinnäytetyöprosessissa reflektointi tapahtui olennaisilta osin toimeksiantajan ja tekijöiden välillä sekä muiden opinnäytetyöparien kanssa. Tuotetusta tekstistä ja opinnäytetyön sisällöstä ohjausta sekä mahdollisuutta reflektointiin tarjosi opinnäytetyötä ohjaava opettaja sekä erilliset opinnäytetyön ohjausryhmät. Säännöllinen väliarviointi on ollut ammatillisesti kasvattavaa ja syventänyt ammatillista reflektointia sekä kykyä myöntää omia puutteita tieteellisen tekstin tuotossa.

Tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen

Tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen keskittyy tarkastelemaan sosionomin osaamista sosiaalialan kehittäjänä innovatiivisen ongelmanratkaisutaidon ja verkostotyön kautta. Olennaisena osana kompetenssialueessa on sosionomin kyky innovatiiviseen ongelmanratkaisuun ja verkostotyöhön sosiaalialan kehittämisessä. Sosionomin tulee osata kehittää asiakastyön menetelmiä, työkäytäntöjä ja palveluprosesseja kumppanuuslähtöisesti sekä soveltaa tutkimus- ja kehittämismenetelmiä toimintakäytäntöjen kehittämiseksi. Sosionomin tulee kyetä myös suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan kehittämishankkeita. Lisäksi sosionomin tulee tuottaa ja arvioida tietoa hyvinvoinnin edistämiseksi. Tärkeänä osana kompetenssialueessa on kyky toimia tutkimus- ja kehittämistyön eettisten periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. (Arene 2017, 10.)

Tutkimuksellisen kehittämis- ja innovaatio-osaamisen kompetenssialue tuli opinnäytetyössä vahvasti esille. Yhteistyötä tehtiin toimeksiantajan kanssa ja pyrittiin soveltamaan tutkimusmenetelmiä, jotta saataisiin tarvittava tieto opinnäytetyön tuotosta varten. Käsikirjan tekoprosessin aikana tutustuttiin asiakastyön menetelmiin etenkin kuvakommunikaatiota pohdittaessa. Opinnäytetyön vaiheissa toteutettiin tutkimus- ja kehittämistyön eettisiä periaatteita sekä ohjeita. Näitä noudatettiin esimerkiksi tutkittaessa alaikäisiltä kerättävän tiedon käsittelyyn liittyviä seikkoja sekä tutkimuslupien anomiseen liittyviä säännöksiä sosiaalihuollon alueella.

Kuvio 2. Opinnäytetyöprosessissa esille nousseet keskeiset kompetenssialueet (Grön & Kelander 2020)

Lopuksi

Sosiaalialan eettinen osaaminen sekä sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen ovat myös osa sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetensseja. Eettinen osaaminen on sosionomin koulutuksen ydinaluetta, ja siten vaikuttanut ammatilliseen kasvuun paljon enemmän mitä opinnäytetyöprosessissa voi tuoda ilmi. Palvelujärjestelmäosaaminen oli myös osa opinnäytetyömme teoriaa, mutta rajasimme lähemmän palvelujärjestelmäosaamisen tarkastelun prosessista pois. Ammatillisuuden kannalta on kuitenkin olennaista ymmärtää kompetenssialueiden muodostamat kokonaisuudet ennemmin kuin irralliset osiot. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit kuitenkin määrittävät sosionomien ydinosaamisen.

Lähteet

Arene. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. 2017. Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren. [Viitattu 18.3.2020]. Saatavissa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428

Grön, J. & Kelander, R. 2020. Tukea itsenäistymiseen- Itsenäistyvän nuoren käsikirja. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 17.3.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003173565

Kirjoittajat

Jonna Grön ja Roosa Kelander ovat LAB-ammattikorkekoulusta valmistuvia sosionomiopiskelijoita, jotka työskentelevät lastensuojelun sijaishuollossa.

Helena Hatakka toimii yliopettajana hyvinvointiyksikössä Lahden kampuksella.

Julkaistu 25.3.2020

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4ynnistyksen-kokous-aivoriihi-594090/ (CC0)

Viittausohje

Grön, J., Gelander, R. & Hatakka, H. 2020. Opinnäytetyö kokoaa ammatillista kasvua. LAB Open. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/opinnaytetyo-kokoaa-ammatillista-kasvua/