Niin Suomessa, kuin muualla maailmalla etenkin nuoret yläkouluikäiset liikkuvat suosituksia vähemmän, josta seuraa erilaisia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka näkyvät terveydessä ja hyvinvoinnissa sekä mahdollisesti myöhemmin elämän eri osa-alueilla. Nuorten yläkoululaisten liikkumisen lisäämiseksi on tärkeää panostaa nuorten mielekkäiden liikuntamuotojen ja -ympäristöjen kartoittamiseen ja niihin panostamiseen, jotta Suomessa on tulevaisuudessa hyvinvoivia sekä työkykyisiä aikuisia.

Kirjoittajat: Elsa Jääskeläinen & Minna Mukka

Liikkumattomuus Suomessa aiheuttaa vuosittain mittavat kustannukset terveydenhuollolle. Valtion liikuntaneuvoston selvityksen (2023) mukaan liikkumisen edistämisen liittyvät osaamistavoitteet näkyvät heikosti sosiaali- ja terveysalan koulutuksien opetussuunnitelmissa aina toisen asteen opinnoista yliopistokoulutukseen saakka. Poikkeuksena tästä on fysioterapeuttikoulutus, josta valmistuu liikkumisen ja toimintakyvyn asiantuntijoita. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulisi saada jo koulutuksen aikana riittävät valmiudet liikkumattomuuden syiden tunnistamiseen ja liikkumisen edistämiseen. Selvitys suosittaa myös jo työelämässä oleville ammattilaisille koulutusmahdollisuuksia liikuntaneuvonnan ja liikkumisen edistämisen teemoihin. (Länsimies ym. 2023, 76.)

LAB-ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio YAMK-koulutus tarjoaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille mahdollisuuden syventää osaamistaan väestön liikkumisen edistämisen teemoista. Koulutuksessa liikunnan ja kuntoutuksen sisältöjä tarkastellaan sosiaali- ja terveysalaa läpileikkaavina teemoina erityisesti moniammatillisesta näkökulmasta. Koulutuksesta valmistunut opiskelija osaa kehittää tarve- ja käyttäjälähtöisiä kuntoutus- ja liikuntapalveluita erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä, mutta myös laajemmin. Eri ikäryhmien liikkumisen erityiskysymykset on huomioitu koulutuksen sisällöissä. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024.)

Nuorten liikkumisen merkityksellisien tekijöiden huomiointi on tärkeää

Kun pyritään edistämään nuorten motivaatiota liikkua, tulisi ymmärtää, mikä nuoria motivoi liikkumaan. Terveyden edistämisen motiivi ei välttämättä ole nuorille ensisijainen motivoiva tekijä, jolloin kyseinen motiivi voi niin sanotusti väistyä. Liikuntamotivaatio voi koostua esimerkiksi ulkonäköön liittyvistä tavoitteista, jotka ovat yleensä lyhytkestoisia tai kunnon kohottamisesta, joka on pidempiaikainen tavoite. Sisäinen motivaatio voi luoda enemmän innostuneisuutta ja sen pohjalta toimiminen mielihyvää. Omaehtoinen motivaatio taas voi saada ihmisen toimimaan, vaikkei hän itse toiminnasta nauttisi, mutta pitää sitä tärkeänä. (Hankonen ym. 2016, 63.) Nuorilla liikkumiseen voivat motivoida niin sisäiset, kun ulkoiset tekijät ja aikomukset liikkua voivat olla yhteydessä fyysiseen kuntoon ja osaamiseen. Fyysinen pätevyys kasvattaa itsetuntoa sekä auttaa nauttimaan liikunnasta. (Díaz-García ym. 2021.)

Yläkoululaisten liikkumisen merkityksellisiä tekijöitä on kartoitettu suomalaisella LIITU-tutkimuksella, ja yläkoululaiset kokevat merkityksellisiksi tekijöiksi muun muassa hyvän olon ja ilon, terveellisyyden sekä kunnon kohottamisen ja lihasvoiman kasvattamisen (Koski & Hirvensalo 2023, 48–52). Myös kavereiden seurassa liikkuminen koetaan tärkeäksi, mutta on myös heitä, jotka mielummin liikkuvat yksin tai perheenjäsenten kanssa (Laukkanen ym. 2023, 60–62).

Nuoret yläkoululaiset kokevat, ettei heidän toiveidensa mukaisia liikuntapalveluita ole välttämättä saatavilla lähellä asuinympäristöä tai mielenkiintoista lajitarjontaa ei ole tarpeeksi. Tutkimusten mukaan nuoret haluavat liikkua kodin lähistöllä ja harrastusten tulee myös olla rahallisesti saavutettavissa, sillä moni nuori kokee etenkin yläkouluiässä, etteivät vanhemmat välttämättä halua kustantaa nuorille mielekkäitä harrastuksia. Myös uusia tai erilaisia, hauskojakin aktiviteetteja tulisi tarjota enemmän. (Koski & Hirvensalo 2023, 49–51.)

Digitaalisuus osana nuorten liikkumista

Nuoret käyttävät yhä enemmän digitaalisia laitteita ja viimeisen neljän vuoden aikana liikuntaa mittaavien digitaalisten laitteiden käyttö on lisääntynyt. Suosituimpia näistä ovat erilaiset liikuntasovellukset. Digitaalisia liikuntasovelluksia on kuitenkin suunniteltu enemmän aikuisille, kuin nuorille. (Domin ym. 2022; Kokko ym. 2023, 28.) Etenkin korona-aikana, kun liikuntapalaveluiden toiminta supistui, tutkimuksissa huomattiin digitaalisia alustoja käyttävien henkilöiden liikkuvan enemmän, kun heidän, jotka eivät niitä käyttäneet. On myös tutkittu, että sosiaalinen media voi tukea kevyen liikkumisen muuttumista reippaammaksi ja vähentää liikkumattomuutta. (Ruotsalainen 2016, 54–58; Arundell ym. 2021.)

WHO:n kansainvälinen toimintaohjelma vuosille 2018–2030 painottaa liikkumisen edistämistä ihmisille mielekkäissä liikuntaympäristöissä sekä lisäksi myös pääministeri Orpon hallitusohjelmassa painotetaan terveysteknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia liikkumisen edistämiseksi. (WHO 2018; Valtioneuvosto 2023, 209–211.) Nuorten kohdalla on siis hyvä ottaa huomioon digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet liikkumisen edistämisessä ja nuorille suunnattuja digitaalisia tai sosiaaliseen mediaan pohjautuvia liikunta-alustoja voitaisiin suunnitella enemmän.

Digitaalisen liikunta-alustan suunnittelu yläkoululaisten mielipiteet huomioiden

Esimerkiksi Oulun kaupunki on jo suunnitellut alakoululaisille oman liikuntadiplomin yhteistyössä Hiukkavaaran alakoulun oppilaiden kanssa. Diplomiin on koottu 60 erilaista ja monipuolista liikunnallista tehtävää, joita voi tehdä yksin tai kavereiden kanssa niin koulussa, kuin vapaa-ajalla. Diplomi on sekä digitaalisessa, että paperisessa muodossa. Koska oppilaat ovat itse päässeet suunnittelemaan liikunnalliset tehtävät, ovat ne olleet mieluisia. Näin on päästy luomaan liikuntamyönteisyyttä sekä osallistamalla pyritty lisäämään liikuntamotivaatiota. (Oulun kaupunki; Mun Oulu 2021.)

”Oulun kaupungin yläkoululaisten liikkumisen edistäminen ja liikuntaympäristöjen kehittäminen – suositus liikuntadiplomi -konseptista” –YAMK opinnäytetyössä on kartoitettu mielekästä valmiina olevaa sovellusta liikkumisen tueksi sekä mielekkäitä ja motivoivia komponentteja liikkumisessa. Kartoitus on tapahtunut Webropol -kyselyn kautta ja kysely on kohdistettu neljälle yläkoululuokalle ympäri Oulua. Vastausten sekä teoriatiedon perusteella on luotu suositus digitaalisesta liikuntadiplomista, jota Oulun kaupunki voi hyödyntää diplomin toteutuksessa. (Jääskeläinen 2024.)

Yläkoululaisten vastauksista on noussut esille LIITU-tutkimuksenkin kanssa yhteneviä merkityksellisiä liikkumisen tekijöitä, kuten lihasvoiman kasvattaminen, kunnon kohottaminen ja hyvän olon saaminen. Liikkuminen saa olla niin raskasta, reipasta, kuin kevyttä ja motivoivaa olisi etenkin kuntosaliharjoittelu. Harjoitteiden terveysvaikutuksista olisi mielenkiintoista tietää sekä halutaan asettaa ja seurata liikunnallisia tavoitteita. Yläkoululaiset voisivat käyttää liikkumisen tukena digitaalista liikunta-alustaa esimerkiksi TikTok tai YouTube -alustalla, jossa voisi olla valmis harjoitusohjelma tai liikunnallisia tehtäviä. Digitaalista liikuntadiplomia suunniteltaessa on osallistettu nuoria itse tuottamaan komponentit liikuntadiplomin sisällölle sekä mielekkäälle digitaaliselle alustalle aikaisempiin tutkimuksiin pohjautuen. (Jääskeläinen 2024.) Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, onko Oulun yläkoululaisten liikkumisen määrä tai liikuntamotivaatio kasvanut digitaalisen liikuntadiplomin keinoin.

Lähteet

Arundell, L., Brown, H., Cassar, S., Maddison, R., Parker, K., Ridgers, N-D., Sahlqvist, S., Salmon, J., Timperio, A., Toffoletti, K., Uddin, R. & Veitch, J. 2021. The Use of Digital Platforms for Adults and Adolescents Physical Acticity During the COVID-19 Pandemic (Our Life at Home) Survey Study. Journal of Medical Internet Research. 23 (2). Saatavissa https://doi.org/10.2196/23389

Díaz-García, J., López-Gajardo, M-Á., Ponce-Bordón, J-C., Pulido, J-J. & Tapia-Serrano, M-A. 2021. The Relationship between Student’s Physical Self-Concept and Their Physical Activity Levels and Sedentary Behavior: The Role of Student’s Motivation. International journal of environmental research and public health. 18 (15). Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph18157775

Domin, A., Ouzzahra, Y. & Vögele, C. 2022. Features and Components Preferred by Adolescents in Smartphone Apps for the Promotion of Physical Activity: Focus Group Study. National Library of Medicine. 9 (2). Saatavissa https://doi.org/10.2196/33972

Hankonen, N., Kaaja, E. & Köykkä, K. 2016. Mitä tapahtuu liikunnan edistämiselle? Liikunta & tiede. 53 (4), 60–64.

Jääskeläinen, E. 2024. Oulun kaupungin yläkoululaisten liikkumisen edistäminen ja liikuntaympäristöjen kehittäminen: suositus liikuntadiplomi -konseptista. YAMK opinnäytetyö. Viitattu 29.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090724858

Kokko, S., Martin, L., Ng, K., Suomi, K. & Villberg, J. 2023. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet. Teoksessa Kokko, S. & Martin, L. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. 16–29.

Koski, P. & Hirvensalo, M. 2023. Lasten ja nuorten liikunnan merkitykset ja esteet. Teoksessa Kokko, S. & Martin, L. (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. 48–58.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), kuntoutuksen ja liikunnan integraatio, verkko-opinnot. Viitattu 15.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/sosiaali-ja-terveysala-ylempi-amk-kuntoutuksen-ja-liikunnan-integraatio-verkko-opinnot-90.

Laukkanen, A., Palomäki, S. & Huotari, P. 2023. Liikunnallinen tuki vanhemmilta ja kavereilta. Teoksessa Kokko, S. & Martin, L. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. 59–64.

Länsitie, M., Peltonen, M., Korpelainen, R., Leskelä R-L. & Ahokas, S. 2023. Terveyttä edistävä liikkuminen ja liikunta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutussisältöjä. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:9.

Mun Oulu. 2021. Lasten ideoimasta liikuntadiplomista koko Oulun juttu. Viitattu 30.9.2024. Saatavissa https://www.munoulu.fi/lastenoulu/lasten-ideoimasta-liikuntadiplomista-koko-oulun-juttu/

Oulun kaupunki. Liikkuva koulu ja opiskelu. Viitattu 29.9.2024. Saatavissa https://www.ouka.fi/koululiikunta/liikkuva-koulu-ja-opiskelu?accordion=accordion-14575

Ruotsalainen, H. 2016. Elintapaohjausinterventioiden vaikuttavuus ylipainoisten ja lihavien nuorten fyysiseen aktiivisuuteen ja elintapamuutokseen sitoutumiseen. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Oulu. Viitattu 29.9.2024. Saatavissa  https://www.urn.fi/URN:ISBN:9789526211411

Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58.

WHO. 2018. Global action plan on physical activity 2018–2030. Geneve: World Health Organization. Viitattu 29.9.2024. Saatavissa https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/272722/9789241514187- eng.pdf?sequence=1&isAllowed=ya

Kirjoittajat

Elsa Jääskeläinen. Terveydenhoitaja. Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio YAMK koulutuksen opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Minna Mukka. Lehtori. Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio YAMK koulutuksen koordinaattori LAB-ammattikorkeakoulussa. Fyysinen aktiivisuus ja toimintakyky tutkimusryhmän jäsen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/624429 (CC0)

Viittausohje

Jääskeläinen, E. & Mukka, M. 2024. Nuorten osallistaminen liikuntaympäristöjen kehittämiseen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/nuorten-osallistaminen-liikuntaymparistojen-kehittamiseen/