KV-liikkuvuusjakso Tanskassa; hoitotyön koulutuksen kansainvälisyyttä kehittämässä

LAB-ammattikorkeakoulun kansainvälisyysstrategia korostaa avoimuutta, verkostoja ja opiskelijoiden globaalia osaamista. Hoitotyö on aina ollut kansainvälistä. Sairaudet, hoitomenetelmät, teknologia ja tutkimus ylittävät valtioiden rajat joka päivä. Nyt maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan, ja samalla muuttuu myös hoitotyön osaamistarve. Siksi kansainvälisten kumppanuuksien rooli nousee aivan uudelle tasolle. KV-partnereiden yhteistyön tiivistäminen liittyy LABin strategisiin tavoitteisiin.

Kirjoittajat: Nina Hietaranta & Katja Kylliäinen

Tässä artikkelissa kerrotaan kahden hoitotyön opettajan, Nina Hietarannan ja Katja Kylliäisen, kokemuksia heidän liikkuvuusjaksostaan Tanskassa; University College Copenhagenissa sekä heidän näkemyksiään, miten kansainvälistä yhteistyötä jatkossa olisi hyvä kehittää.

Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus

Sosiaali- ja terveysalalla tavoitteena on kehittää yhteistyötä sellaisten partnereiden kanssa, joiden kanssa saadaan aikaan konkreettista yhteistyötä. Tarkoituksena on vuoden 2026 aikana selvittää partneriorganisaatioiden osalta millaista yhteistyötä olisi mahdollista kehittää. Lisäksi yhteistyötä on tarkoitus tiivistää muutamien kumppaneiden kanssa. Heitä kontaktoidaan sekä etäyhteyden avulla että kv-vaihtojen yhteydessä.

LAB:issa on tarjolla Koulutuksen kasvupaketti, joka mahdollistaa liikkuvuusjaksoja työelämään ja kansainvälisiin korkeakouluihin. Tämä jakso toteutuu vuoden 2026 aikana. Monet opettajat ovat ”tarttuneet” tähän tilaisuuteen, joten hoitotyön koulutuksen kansainvälisyyden kehittämiseen on hyvä mahdollisuus. Hoitotyön koulutuksessa, erityisesti kansainvälisten tutkinto-ohjelmien osalta, on tavoitteena lisätä opettajien liikkuvuutta. Tarpeelliseksi koetaan erityisesti saapuvien opettajien liikkuvuus LABiin.

Kansainvälisyyden tulisi näkyä myös työelämässä. Tavoitteena onkin myös harjoittelupaikkojen lisääminen. Hoitotyön koulutuksessa tämä tarkoittaa yhteistyötä kansainvälisten sairaaloiden ja hoivaorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on myös lisätä opiskelijoiden valmiuksia toimia monikulttuurisissa tiimeissä. Tämä linjaus tukee suoraan sosiaali- ja terveysalan kasvavaa tarvetta kansainväliselle osaamiselle.

Yhteistyötä tiiviimmäksi

Tarvitsemme aktiivista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä kansainvälisten oppilaitosten, sairaaloiden ja tutkimusverkostojen kanssa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, ja miksi se on niin tärkeää? Hoitotyön koulutuksessa tämä tarkoittaa yhteisiä kehittämishankkeita ja pedagogisen osaamisen jakamista sekä tutkimusyhteistyötä.

Tanskassa kollegoiden väliset tapaamiset sisälsivät paljon keskustelua yhteistyön vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista toteuttaa niitä. Yhteisymmärrys syntyi myös siitä, kuinka tärkeää on tavata kasvokkain ja tutustua keskenään. Erityisesti yhteistyön alkuvaiheessa henkilökohtainen kohtaaminen ja toisiin tutustuminen ovat keskeisiä luottamuksen, yhteisen ymmärryksen ja sitoutumisen rakentamisessa (Järvenpää & Leidner 1999; Purvanova & Kenda 2022).

Tiivis yhteistyö KV‑partnereiden kanssa edistää sekä opiskelijoiden että opettajien ammatillista kasvua. Sitä kansanvälisyys ennen kaikkea tarkoittaa; nähdään erilaisia hoitokulttuureja, vertaillaan erilaisia toimintatapoja ja opitaan niistä. Hoitotyön arki on monikulttuurista; potilaat, perheet ja työyhteisöt ovat yhä monimuotoisempia. KV‑yhteistyö antaa opiskelijoille taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuuden työelämässä. Kun opiskelija on ollut mukana kansainvälisessä projektissa, virtuaalivaihdossa tai harjoittelussa, hän astuu työelämään aivan eri itseluottamuksella. (Care for Europe).

Liikkuvuusjakson aikana suunniteltiin opiskelijoiden kansainvälisten vaihtojen toteutumista sekä vertailtiin opetussuunnitelmia ja koulutusten sisältöjä ja toteutuksia. Voitiin todeta, että sekä teoriaopetuksen että harjoitteluvaihtojen osalta opiskelijoiden liikkuvuutta on mahdollista toteuttaa.

Opettajien ammatillinen kehittyminen

KV‑kumppanuudet eivät hyödytä vain opiskelijoita. Ne ovat myös opettajien ammatillisen kehittymisen voimavara. Yhteistyön kautta opettajat voivat vaihtaa opetuksen hyviä käytäntöjä ja kehittää yhteisiä kursseja sekä saada tukea tutkimus- ja kehittämistoimintaan (Eidson 2025). Nämä ovat erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä kehittämisen näkökulmia.

Kollegoiden kanssa suunniteltiin opettajavaihtoja, jotka olisivat erittäin hyödyllisiä puolin ja toisin. Simulaatio-opetuksen ja digiteknologian osalta löydettiin paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuuksia ja mahdollisuus yhteiskehittämiseen tunnistettiin.

Tanskassa on kehitetty ns. pätevöitymismahdollisuus gerontologisen hoitotyön osaajaksi. Tämä on rakennettu peruskoulutuksen yhteyteen ja opiskelijoiden täytyy hakea erikseen tähän koulutusmoduuliin. Siitä on kehitetty ammatillisuutta lisäävä ja houkutteleva kokonaisuus, johon on paljon hakijoita ja vain parhaat ja motivoituneimmat hyväksytään. Tämä oli jotain erilaista mitä LABissa ei toteuteta, mutta toteutus vaikutti erittäin mielenkiintoiselta ja tärkeältä; erityisesti, koska ikääntyneiden hoitotyö ei usein ole opiskelijoiden prioriteeteissä kovin korkealla.

Kansainvälinen, yhteinen tavoite

Hoitotyön opettajien osaamisen kehittäminen kansainvälisen yhteistyön kautta on tavoitteena koko Euroopan alueella. Euroopassa pyritään yhteisiin koulutusstandardeihin ja pedagogisten innovaatioiden jakamiseen. (FINE 2023). Erasmus-vaihtojen tiedetään olevan vaikuttavaa laadun kehittämisen kannalta. Ivasciuc I-S. ym. (2025) osoittavat tutkimuksessaan, että opettajavaihto lisää pedagogista osaamista, kulttuurista ymmärrystä ja innovatiivisten opetusmenetelmien käyttöönottoa.

Kansainväliset liikkuvuusjaksot eivät ole irrallisia kokemuksia, vaan osa hoitotyön koulutuksen jatkuvaa kehittämistä. Kööpenhaminassa toteutunut opettajavaihto vahvisti käsitystä siitä, että laadukas hoitotyön koulutus rakentuu avoimelle yhteistyölle, vastavuoroiselle oppimiselle ja yhteisille eurooppalaisille tavoitteille. LAB‑ammattikorkeakoulussa näihin mahdollisuuksiin halutaan tarttua systemaattisesti – opiskelijoiden, opettajien ja työelämän parhaaksi.

Lähteet

Care for Europe. About us. Viitattu 28.2.2026. Saatavissa https://care-for-europe.eu/rolunk

Eidson, J. I. 2025. Expanding horizons: The impact of international mobility programs on faculty development and student learning. Journal of International Students. Vol. 15(11), 23–32. Viitattu 1.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.32674/fygh9v14

European Federation of Nurse Educators (FINE). 2023. Strategic Plan for Nursing Education in Europe 2025–2035. Viitattu 28.2.2026. Saatavissa https://www.fine-europe.eu/wp-content/uploads/2025/05/FINE-Strategic-Plan-for-Nursing-Education-in-Europe-Olivier-Version.pdf.pdf

Jarvenpää, S. L., & Leidner, D. E. 1999. Communication and trust in global virtual teams. Organization Science. Vol. 10(6), 791–815. Viitattu 26.42026. Saatavissa https://doi.org/10.1287/orsc.10.6.791

Ivasciuc I-S., Marinescu N. & Ispas A. 2025. “Unlocking New Horizons: Teacher Mobility and Competence Growth via Erasmus Exchange Programs”. Education Sciences. Vol. 15(6), 712. Viitattu 8.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/educsci15060712

Purvanova, R. K. & Kenda, R. 2022. The impact of virtuality on team effectiveness in organizational and non-organizational teams: A meta-analysis. Applied Psychology: An International Review. Vol. 71(3), 1082–1131. Viitattu 8.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/apps.12348

Kirjoittajat

Nina Hietaranta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä toimii hoitotyön koulutusohjelman kv-työryhmässä.

Katja Kylliäinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hän toimii hoitotyön koulutusohjelman kv-työryhmässä sekä kansainvälisenä koordinaattorina.

Artikkelikuva: Katja Kylliäinen