Harjoittelun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että opiskelija ymmärtää, mitä hänen tulee oppia ja miten hän voi osoittaa osaamistaan. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa opiskelijaa voidaan tukea tässä prosessissa konkretisoimalla tavoitteet käytännön toimiksi ja auttamalla häntä sanoittamaan osaamistaan. Mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelun ohjauksen ja osaamisen arvioinnin tueksi laadittu ohjevihko pohjautuu tähän pedagogiseen toimintamalliin.

Kirjoittaja: Irina Tiainen

Kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden harjoitteluohjauksen haasteet liittyvät yhteiseen kieleen sekä ohjaajien tukeen ja arvioinnin selkeyteen. Kehus ym. (2019, 167) korostavat opettajan yksilöllisen tuen, toimivan ohjaussuhteen sekä oppilaitoksen ja työelämän yhteistyön merkitystä. Hagqvistin ym. (2020) haastattelemat ohjaajat kuvasivat resurssien ja esihenkilöiden tuen puutetta sekä kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen kuormittavuutta. Australiassa muuta kuin englantia äidinkielenään puhuvia hoitotyön opiskelijoita ja heidän ohjaajiaan tutkineet Gao ym. (2025, 139) painottavat selkeiden arviointiperusteiden tärkeyttä. Tulokset perustelevat yhteisiä ohjauskäytäntöjä, jotka selkeyttävät tavoitteita ja arviointia sekä tukevat vuorovaikutusta.

Harjoittelussa opiskelija oppii kliinisiä taitoja ja perustelee toimintaansa teoriatiedolla. Teoreettisen, käytännöllisen, itsesäätelyyn liittyvän ja sosiokulttuurisen tiedon yhdistäminen on integratiivisen pedagogiikan lähtökohta (Tynjälä ym. 2014, 990). Myös brittiläinen Nursing and Midwifery Council (2023) korostaa monipuoliseen näyttöön perustuvaa arviointia. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva hoitotyönopiskelija oppii harjoitteluna aikana kliinisten taitojen lisäksi suomen kieltä ja suomalaisen työkulttuurin käytäntöjä. Ropposen ym. (2023) tutkimuksessa opintojen ja harjoittelun aikainen tuki sekä työelämään ja sosiaaliseen elämään integroituminen olivat yhteydessä opiskelijoiden aikomuksiin pysyä hoitotyössä Suomessa.

Harjoittelussa yhdistyy teoriatieto, käytännön toiminta ja suomen kielen oppiminen

Kehittyvä suomen kielen taito on huomioitava harjoittelun ohjauksessa (Mikkonen ym. 2017). Tässä artikkelissa kuvatussa pedagogisessa toimintamallissa tuki konkretisoidaan ennen potilaskohtaamista: opiskelijan kanssa käydään läpi tehtävän tarkoitus, keskeiset sanat ja fraasit sekä sovitaan hänen tehtävästään. Ohjeet pilkotaan, ymmärtämiselle ja vastaamiselle annetaan aikaa, ja ymmärrys tarkistetaan pyytämällä opiskelijaa kuvaamaan, mitä hän tekee ja miksi. (Tiainen 2026a; 2026b.)

Mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoitteluihin laaditun pedagogisen toimintamallin tarkoituksena on ohjata opiskelijaa soveltamaan teoriatietoa kliinisiin hoitotyön tilanteisiin ja esittämään kysymyksiä, jotka tukevat asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä, kokonaisuuksien hahmottamista ja oppimisen syventymistä. Samalla opiskelijaa tuetaan ymmärtämään omaa oppimisprosessiaan ja sanoittamaan osaamistaan. Toimintamalliin on sisällytetty myös kliinisissä hoitotyön tilanteissa tarvittavia sanoja ja fraaseja sekä esimerkkejä asiakkaan kanssa käytävien keskusteluiden malleista. Opiskelijoita ohjataan tällä tavalla oppimaan hoitotyössä tarvittavaa suomenkielistä viestintää sekä asiakkaiden että kollegoiden kanssa. (Tiainen 2026a; 2026b.)

Tavoitteista käytännön toimintaan ja osaamisen sanoittamiseen

Tiaisen (2026a; 2026b) pedagogisessa toimintamallissa harjoittelutavoitetta tarkastellaan kolmen kysymyksen avulla: ”Mitä minun tulee oppia? Miten saavutan tavoitteen? Miten osoitan oppimiseni ohjaajalle?” Toimintamallin hyödyntämistä voidaan havainnollistaa esimerkiksi yhdellä mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoitteluun sisältyvällä tavoitteella: ”Muodostan ja ylläpidän ammatillista ja hoidollista vuorovaikutussuhdetta asiakkaan kanssa.”

Tavoitteen saavuttaminen on konkretisoitu hoitotyön toimiksi: opiskelija harjoittelee asiakaskeskustelussa avoimien kysymysten esittämistä, kuuntelemista sekä asiakkaan kokemusten ja tunteiden huomioimista. Opiskelija tekee osaamisensa näkyväksi kuvaamalla ohjaajalle havaintojaan, toimintaansa sekä sen perusteita. Sen sijaan, että hän vain toteaisi osallistuneensa asiakaskohtaamiseen, hän kertoo esimerkiksi, miten hän selvitti asiakkaan kokemuksia, mitä hän sai tietää ja miten saatu tieto vaikutti hänen toimintaansa. Ohjaaja yhdistää opiskelijan kuvauksen omiin havaintoihinsa tunnistaakseen opiskelijan osaamisen. (Tiainen 2026a; 2026b.)

Syvenevän ymmärryksen kautta kohti arviointia ja itsenäistä työskentelyä

Mielenterveys- ja päihdehoitotyössä osaaminen edellyttää käytännön toiminnan lisäksi ymmärrystä sen perusteista. Dialogisuus, empatia sekä tunteiden tunnistaminen ja validointi konkretisoituvat siinä, miten opiskelija kohtaa asiakkaan, tekee valintoja ja perustelee niitä. Näiden taitojen oppimista ja arviointia tukee se, että opiskelija ja ohjaaja muodostavat yhteisen käsityksen siitä, mitä tavoiteltu osaaminen tarkoittaa käytännössä. (Tiainen 2026a; 2026b.)

Jäsennellyt reflektiokysymykset auttavat opiskelijaa tarkastelemaan toimintaansa ja syventämään ymmärrystään. Tannerin (2006) kliinisen harkinnan malli jäsentää havaintoja, tilanteen tulkintaa, toimintaa ja reflektiota. Nielsenin ym. (2007) reflektio-opas tukee kliinisten kokemusten ja oman ajattelun kuvaamista sekä osaamisen kehittymisen tarkastelua ohjaajan kanssa. Löfgrenin ym. (2026) laadullisessa seurantatutkimuksessa hoitotyön prosessiin perustuvat reflektiokysymykset näyttivät tukevan teorian ja käytännön yhdistämistä sekä itsenäistä reflektiivistä ajattelua. Näitä lähestymistapoja voidaan hyödyntää ohjaamalla opiskelijaa kuvaamaan, mitä hän havaitsi, miten hän toimi, miksi hän valitsi kyseisen toimintatavan ja mitä hän oppi.

Ohjevihkoksi koottua pedagogista toimintamallia voidaan hyödyntää koko harjoittelujakson arvioinnissa sekä viikkotavoitteiden asettamisessa. Kun tavoitteet on pilkottu konkreettisiksi osatavoitteiksi ja käytännön tehtäviksi, opiskelija ja harjoitteluohjaaja voivat seurata, mitä opiskelija on oppinut, miten hän on osoittanut osaamisensa ja mitä hänen on vielä harjoiteltava. (Tiainen 2026a; 2026b.)

Arvioinnin pohjalta suunnitellaan seuraavia oppimistilanteita ja sovitaan tarvittavasta ohjauksesta. Opiskelija voi pohtia, mitä kohtaamaansa tilannetta hän haluaa ymmärtää paremmin, mitä taitoa harjoitella seuraavaksi ja millaista palautetta hän tarvitsee. Näin arviointi ohjaa tulevaa oppimista ja auttaa tekemään edistymisen näkyväksi. (Tiainen 2026a; 2026b.) Ymmärryksen ja osaamisen vahvistuessa ohjausta voidaan vähentää asteittain ja opiskelija voi edetä kohti itsenäisempää työskentelyä (Johnsson ym. 2023).

Yhteinen toimintamalli tukee oppimista ja osaamisen arviointia

Pedagoginen toimintamalli yhdistää tavoitteet, käytännön toiminnan ja osaamisen osoittamisen koko harjoittelun ajan. Ohjevihko tukee oppimistilanteiden suunnittelua, palautetta ja edistymisen seurantaa sekä väli- ja loppuarviointeja. Opettajan, opiskelijan ja harjoitteluohjaajan yhteistyö auttaa tunnistamaan opiskelijan osaamisen ja tuen tarpeet. Opiskelija voi jäsentää ajatteluaan avainsanojen, lyhyen kirjallisen kuvauksen tai yhteisen tukikielen avulla. Arvioinnissa hänen kuvauksensa yhdistetään havaintoihin käytännön toiminnasta ja tarkastellaan myös potilastyössä tarvittavaa kielellistä ymmärtämistä ja viestintää. Sujuva puhe ei yksin osoita hoitotyön osaamista eikä hidas ilmaisu sen puutetta. Mahdollisuus sekä toimia että perustella ratkaisujaan auttaa tekemään opiskelijan ymmärryksen näkyväksi ja suuntaamaan seuraavia oppimistavoitteita.

Lähteet

Gao, W., Madhuvu, A. & Shimoinaba, K. 2025. Clinical educators and non-native English-speaking nursing students in first clinical placements: A qualitative exploration. Journal of Professional Nursing. Vol. 58, 139–146. Viitattu 24.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.profnurs.2025.04.001

Hagqvist, P., Oikarainen, A., Tuomikoski, A.-M., Juntunen, J. & Mikkonen, K. 2020. Clinical mentors’ experiences of their intercultural communication competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students: A qualitative study. Nurse Education Today. Vol. 87, artikkeli 104348. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2020.104348

Johnsson, A., Selin Månsson, J. & Pennbrant, S. 2023. Scaffolding for learning and establishing a professional identity: A qualitative descriptive study of nursing students’ experiences of learning with a student-centered supervision model based on patient-oriented care during clinical placement. Nordic Journal of Nursing Research. Vol. 43 (3–4), 1–9. Viitattu 25.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1177/20571585231221257

Kehus, E., Kyngäs, H., Kääriäinen, M. & Mikkonen, K. 2019. Hoitotyön opettajien kokemuksia kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kliinisestä harjoittelusta. Hoitotiede. Vol. 31 (3), 167–179. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110737027

Löfgren, U., Wälivaara, B.-M., Strömbäck, U. & Lindberg, B. 2026. Nursing students’ development of clinical competence through the use of reflection prompts based on the nursing process during clinical education: A qualitative longitudinal study. BMC Medical Education. Vol. 26, artikkeli 582. Viitattu 24.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12909-026-08989-z

Mikkonen, K., Elo, S., Miettunen, J., Saarikoski, M. & Kääriäinen, M. 2017. Clinical learning environment and supervision of international nursing students: A cross-sectional study. Nurse Education Today. Vol. 52, 73–80. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2017.02.017

Nielsen, A., Stragnell, S. & Jester, P. 2007. Guide for reflection using the clinical judgment model. Journal of Nursing Education. Vol. 46 (11), 513–516. Viitattu 2.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3928/01484834-20071101-06

Nursing and Midwifery Council. 2023. Assessment. Päivitetty 24.10.2023. Viitattu 30.10.2026. Saatavissa https://www.nmc.org.uk/supporting-information-on-standards-for-student-supervision-and-assessment/practice-and-academic-assessment/assessment/

Ropponen, P., Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H.-M., Oikarainen, A., Isakov, T., Tomietto, M. & Mikkonen, K. 2023. Culturally and linguistically diverse nursing students’ experiences of integration into the working environment: A qualitative study. Nurse Education Today. Vol. 120, artikkeli 105654. Viitattu 30.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105654

Tanner, C. A. 2006. Thinking like a nurse: A research-based model of clinical judgment in nursing. Journal of Nursing Education. Vol. 45 (6), 204–211. Viitattu 2.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3928/01484834-20060601-04

Tiainen, I. 2026a. Kliinisen harjoittelun opas. Mielenterveys- ja päihdehoitotyö mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoitoyksikössä. Julkaisematon harjoittelun ohjausmateriaali.

Tiainen, I. 2026b. Learning Objectives and Practical Actions During Clinical Placement in Mental Health and Substance Abuse Nursing (In patient settings). Julkaisematon harjoittelun ohjausmateriaali.

Tynjälä, P., Häkkinen, P. & Hämäläinen, R. 2014. TEL@work: Toward integration of theory and practice. British Journal of Educational Technology. Vol. 45 (6), 990–1000. Viitattu 30.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/bjet.12164

Kirjoittaja

Irina Tiainen työskentelee hoitotyön lehtorina ja kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelukoordinaattorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hänen opetuksensa painottuu kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdehoitotyön opetukseen.

Artikkelikuva: LAB Press Images (Kuva: Toni J.)

Viittausohje

Tiainen, I. 2026. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien hoitotyön opiskelijoiden tukeminen harjoittelussa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/muuta-kuin-suomea-aidinkielenaan-puhuvien-hoitotyon-opiskelijoiden-tukeminen-harjoittelussa/