Työterveyshuollon moniammatillisuus perustuu Valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Asetus korostaa työpaikan ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista työterveysyhteistyötä. Tässä artikkelissa kuvataan työterveyshuollon moniammatillisuuden merkitystä työterveyshuollon käytännön arjessa sekä huomiointia LAB:n työterveyshuollon pätevöittävässä koulutuksessa.

Kirjoittajat: Päivi Kousa & Sari Soutukorva

Moniammatillinen toimintatapa näkyy työterveyshuollon arjessa

Työterveyshuollossa työskentelee niin ammattihenkilöitä (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti) kuin asiantuntijoita (esimerkiksi työterveyspsykologi ja ravitsemusterarapeutti) (Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöistä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013). Työterveyshuollon toiminta on asiakasyrityksien tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä. Nykypäivän työelämän vaatimukset ja jatkuva muutos edellyttävät eri ammattilaisten välistä hyvää ja saumatonta yhteistyötä, jotta asiakasyrityksien ja henkilöasiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan laadukkaasti ja vaikuttavasti (Jalonen & Laaksonen 2014).

Moniammatillinen toimintatapa edellyttää eri ammattiryhmien asiantuntijuuden ja toimintatapojen tuntemista. Moniammatillisen yhteistyön sujumiseksi on hyvä kehittää erilaisia käytänteitä, jotka mahdollistavat eri ammattiryhmien yhteistyön esimerkiksi osana työpaikkaselvitysprosessia ja tietojen antoa, neuvontaa ja ohjausta eli TANO-toimintaa. Hyödyntämällä eri ammattiryhmien osaamista pystytään vastaamaan parhaiten työterveysasiakkaiden tarpeisiin (Jalonen & Laaksonen 2014).

Työterveyshuollossa on jokaiselle asiakasyritykselle nimetty oma moniammatillinen vastuutiimi, joka on perehtynyt vastuulleen kuuluvien työpaikkojen tarpeisiin sekä sitoutunut työterveysyhteistyössä asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. On tärkeää, että jokainen tiimin jäsen tuo oman osaamisensa työterveysyhteistyöhön esimerkiksi toimintasuunnitelmaneuvottelussa suunniteltaessa menetelmiä, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään.

Työfysioterapeuttien rooli muuttui asiantuntijasta ammattihenkilöksi

Työterveyshuoltolaki muuttui 1.1.2022, kun työfysioterapeuteista tuli ammattihenkilöitä aiemman asiantuntijaroolin sijaan (Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383). Työterveyslaitoksen (2022) mukaan lakimuutos mahdollistaa työterveyshuollon sisäisen moniammatillisen yhteistyön sekä työpaikka- ja kuntoutusyhteistyön kehittämisen siten, että työfysioterapeuttien osaamista voidaan hyödyntää entistä enemmän esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinongelmaisten työkyvyn tuen toimenpiteissä sekä työpaikan tarpeiden tunnistamisessa ja arvioinnissa työpaikkaselvityksen yhteydessä.

Käytännössä lakimuutos sujuvoittaa työterveyshuollon arkea siten, että työterveyshuollon asiakas voi varata vastaanottoajan suoraan työfysioterapeutille, mikäli kyseessä on ennalta ehkäisevä toiminta. Näin työfysioterapeutin on mahdollista antaa varhaisempaa ja oikea-aikaisempaa tukea työkyvyn tukeen liittyvissä kysymyksissä. Parhaimmillaan tämä edistää yksilön työkykyä, terveyttä ja työhyvinvointia sekä lisää työn tuottavuutta ja pidentää työuria (Työterveyslaitos 2022).

Sosiaalialan osaajia tarvitaan lisää osaksi työterveyshuollon moniammatillista tiimiä

Tilastokeskuksen (2019) väestöennusteen mukaan noin vuosikymmenen kuluttua Suomessa ei ole yhtään maakuntaa, jossa syntyvyys olisi suurempaa verrattuna kuolleisuuteen. Väestön ikääntyminen luo tarpeen pidentää työuria. On tärkeä edistää työntekijöiden työssä pysymistä ja tarjota erilaisia tapoja työssä jatkamiselle (Takala ym. 2015, 22-23).

Usein työkyvyn muuttuessa ja työkyvyttömyyden tai työttömyyden uhatessa asiakkaan voi olla vaikea lähteä etsimään tietoa eri vaihtoehdoista. Tuttu työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntija on silloin hyvä yhteistyökumppani. Hänen kanssaan voi pohtia eri vaihtoehtoja työuran jatkamiseksi, esimerkiksi ammatillista kuntoutusta. Myös työnantaja ja yhteiskunta hyötyvät sosiaalialan asiantuntijan osaamisesta, kun työntekijä saa tarvitsemaansa neuvontaa ja ohjausta ja työntekijän työkyvyttömyyseläkeriski pienenee (Unkila 2019).

Työterveyshuollossa tarvitaan sosiaalialan asiantuntijoita, jotka ovat työelämän, sosiaalivakuutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen erityisosaajia. Sosiaalialan asiantuntijat voivat tukea ja ohjata yksilöllisesti työkyvyttömyyden uhatessa ja työhön paluussa. Työterveyshuoltojen moniammatillisiin tiimeihin on tärkeä saada lisää sosiaalialan asiantuntijaosaamista, jotta tulevaisuudessa työntekijöitä tuetaan entistä paremmin pysymään työelämässä. LAB-ammattikorkeakoulu (2022a) vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta sosiaalialan asiantuntijoille syksystä 2022 lähtien.

Työterveyshuollon moniammatillisuus huomioidaan koulutuksessa

LAB-ammattikorkeakoulussa (2022b) on järjestetty työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille syksystä 2020 lähtien. Koulutukseen voivat hakea kaikki terveydenhoitajat, fysioterapeutit ja sosiaalialan asiantuntijat, jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään moniammatillisessa työterveyshuollossa.

Koulutuksessa moniammatillinen toimintatapa vahvistuu terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien opiskellessa yhdessä läpi koulutuksen. Osallistujat on jaettu moniammatillisiin pienryhmiin, joissa he tekevät esimerkiksi työpaikkaselvityskäynnin ja laativat siihen liittyvän raportin.

Lisäksi LAB-ammattikorkeakoulun työterveyshuollon pätevöittävässä koulutuksessa on huomioitu moniammatillisuus asiantuntijavieraiden myötä. Esimerkiksi työterveyslääkäri kertoo työkyvyn arvioinnista ja kuntoutussuunnitelmasta. Työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti puhuvat moniammatillisesta työkyvyn arvioinnista ja tukemisesta. Sosiaalialan asiantuntija puolestaan luennoi työkyvyn ja työntekijän arjen välisestä yhteydestä.

Lähteet

Jalonen, P. & Laaksonen, M. 2014. Moniammatillinen toimintatapa. Teoksessa: Uitti, J. (toim.). Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 3.-5. painos. Helsinki: Työterveyslaitos. 101-103.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022a. Työterveyshuollon pätevöittävä koulutus sosiaalialan asiantuntijoille, 2op. Viitattu 18.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/tyoterveyshuoltoon-patevoittava-koulutus-sosiaalialan-asiantuntijoille-2-op

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022b. Työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille, 15op. Viitattu 19.1.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/koulutus/tyoterveyshuollon-koulutus-terveydenhoitajille-ja-fysioterapeuteille-15-op

Takala, E-P., Seitsamo, J., Henriksson, L., Härmä, M., Gould, R., Nivalainen, S. & Kuivalainen, S. 2015. Ikääntyvien työhön osallistuminen. Kirjallisuusselvitys 2000-luvulla julkaistusta suomalaisesta tutkimuksesta. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 18.1.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:978-952-261-568-8

Tilastokeskus. 2019. Syntyvyyden lasku heijastuu alueiden tulevaan väestökehitykseen. Viitattu 18.1.2022. Saatavissa https://www.stat.fi/til/vaenn/2019/vaenn_2019_2019-09-30_tie_001_fi.html

Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. Finlex. Viitattu 18.1.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383

Työterveyslaitos. 2022. Työfysioterapeutit ovat jatkossa työterveyshuollon ammattihenkilöitä. Viitattu 18.1.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/uutinen/tyofysioterapeutit-ovat-jatkossa-tyoterveyshuollon-ammattihenkiloita

Unkila, K. 2019. Mitä tekee sosiaalialan asiantuntija työterveyshuollossa? Podcast. Työterveyslaitos. Viitattu 9.2.2022. Saatavissa https://soundcloud.com/user-841203804/mita-tekee-sosiaalialan-asiantuntija-tyoterveyshuollossa?in=user-841203804/sets/tyoekyvyn-palvelupolku

Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöistä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013. Finlex. Viitattu 18.1.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708

Kirjoittajat

Päivi Kousa työskentelee päätoimisena tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Sari Soutukorva työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 21.2.2022

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/joukkuehenki-tiimity%c3%b6-yhteis%c3%b6-tuki-2447163/ (Pixabay Licence)

Viittausohje

Kousa, P. & Soutukorva, S. 2022. Moniammatillinen yhteistyö työterveyshuollossa. LAB Pro. Viitattu ja pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/moniammatillinen-yhteistyo-tyoterveyshuollossa/a/